Ihmettelyä psykologista

[Masis]

Onko teistä ammattimaista käytöstä psykologilta seuraavat asiat:

Olen siis käynyt juttelemassa psykologin kanssa synnytyksen jälkeisen (ja varmaan raskausajankin) masennuksen vuoksi.

Hän kauhistelee lapsuudessani kokemiani asioita.

Olen taas raskaana ja kerroin, että hieman pelottaa, että masennus pahenee entisestään ja kerroin, että imettämisen lopettaminen hieman helpotti oloani esikoisen kanssa ja tämä siihen toteaa: "no, se sama sulla on sitten väistämättä taas edessä! Ootko miettinyt miten kestät ja pärjäät?" WTF??? Takoitan lähinnä sitä, että tokihan nuo on tärkeitä asioita miettiä, mutta voisihan asian vähän kauniimmin muotoilla?

Olen käynyt siellä n. puoli vuotta. Viimeksi sanoi jäävänsä lomalle ja seuraavan ajan sain n. 1,5kk:n päästä koska hänen mielestään tilanteeni ei ole edes mitenkään paha, etenkin kun kerroin,että parina päivänä on ollut ihan jees, mutta pahat päivät ovat pahempia kuin ennen. Ja hups, hän olikin unohtanut teettää minulla varsinaisen masennustestin silloin kun aloitin käynnit! No, eihän sitä enää tässä vaiheessa kannata tehdä, hänen mielestään siis.

Hänen mielestään minun täytyy käydä siellä lähinnä noiden lapsuuss-asioiden takia, koska en ole niitä koskaan aiemmin ammatti-auttajien kanssa käsitellyt. Minulla on paljon muitakin "ongelmia" ja jotenkin itsestä tuo lapsuus tuntuu niistä jotenkin vähäpätöisimmältä asialta. Eli siis muita "syitä" masennukseeni ei juurikaan käsitellä.

Olen erittäin vakavasti harkinnut lääkitystä, ihan lapseni vuoksi, että jaksaisin olla aktiivisempi, pirteämpi ja parempi äiti. ainoa huoleni on tämä uusi raskaus ja tästäkin olen pariin otteeseen maininnut, mutta psykologi ei oikein ota tähän kantaa mitenkään. Ilmeisesti en hänen mielestään tarvitse lääkitystä? Olen kuitenkin ymmärtänyt, että mietoja mieliala-lääkkeitä olisi turvallista syödä myös raskausaikana.

Muutenkin tuntuu, ettei hän ota minua oikein vakavasti ja olenkin miettinyt, pitäisikö lopettaa käynnit kokonaan. Psykologin vaihto ei onnistu, koska muita psykologeja ei ole.

Ylireagoinko mielestänne vai onko ihan normaalia käytöstä psykologilta?

 

[2]

lapsuus vaikuttaa monesti ja syyt voivat löytyä sieltä mutta kokonaisuus pitäisi ottaa huomioon. mulla ainakin eka kerralla kartotettiin kaikkea mikä mietityttää mua ja pikku hiljaa syvennettiin asiohin
kunpa saisit avun.

 

[Ei psykologi]

voi hän olla oikeassakin. Masennuksen syy voi hyvi olla lapsuudessa ja kun sen saat käsiteltyä voit vasta oikeasti alkaa parantua.

 

[sommarcat]

no yleisesti ottaen lääkitys tukee terapiaa. Kun ne välittäjäaineet karkailevat masentuneilla niin lääke helpottaa ajatuksenjuoksua. Pitää siis aineet siellä missä pitääkin. Musta sun psykologi ei kuulosta ammattimaiselta. Itsekin kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja todettiin että lapsuuteni on suurelta osin vaikuttanut sairauden puhkeamiseen. Mutta ei se yksin selitä sitä. Onko asuinpaikassasi mielenterveyshoitajaa jonka luona voisit käydä?

 

[Masis]

lapsuus vaikuttaa monesti ja syyt voivat löytyä sieltä mutta kokonaisuus pitäisi ottaa huomioon. mulla ainakin eka kerralla kartotettiin kaikkea mikä mietityttää mua ja pikku hiljaa syvennettiin asiohin
kunpa saisit avun.

Siis kyllä mullakin ekalla kerralla kartoittettiin tilannetta, mutta mulla on niin paljon näitä asioita, etten läheskään kaikkea ehtinyt kertomaan ja jo niiden jälkeen se psykologi sanoi, että johan tässä nyt olikin paljon asiaa. Jotenkin se vaan aina palaa noihin lapsuus ja perhe- taustoihin ja toki tiedän, että niillä on merkitystä mutta olisi mielekästä muustakin puhua kuin vain siitä jauhaa..

 

[hli]

Tuntuu, ettei teillä oikein henkilökemiat pelaa. Vaihda psykologia, tarkoitus ei kai luulisi olevan lytätä vaan tukea asiakasta. Jos psykologikäynneistä jää vain paha mieli, voisin kuvitella, ettei se ainakaan auta eteenpäin. Pelkkä lääkitys taas ei välttämättä ole ratkaisu ollenkaan. Lääkitysasioista noin muutoinkin keskustele ennemmin lääkärin kanssa, vaikka äitipolilla. Tsemppiä ja halauksia!