V
vakkari harmaana
Vieras
Tammikuussa 5v kestänyt kotiäitiyteni päättyy. Lapset lähtevät hoitoon, minä opiskelemaan. Aluksi olin ihan innoissani opiskeluajatuksesta, mutta nyt kun haave muuttuu todeksi, iskee pakokauhu: kuinka lapset pärjää hoidossa, kuinka itse jaksan panostaa täysillä sekä perheeseen että opintoihin? Miten käy haaveeni vielä yhdestä lapsesta, jota en nyt vielä haluaisi, mutta joidenkin vuosien päästä kuitenkin!
Kun on pitkään ollut kotona, on kynnys ilmeisesti "ulkomaailmaan" kasvanut (tämä ei tarkoita sitä, että 5v olisimme istuneet neljän seinän sisällä
). Tuntuu todella haikealta luopua näistä lähes aikatauluttomista päivistä, vaikka välillä olisin maksanut maltaita siitä että saisin päivääni muutakin kuin kotielämää... Nurinkurista 
Kaikki kokemukset ja kannustukset ovat tervetulleita! Luulin opiskelemaan pääsyn olevan paras joululahja tänä vuonna, mutta nyt alkaa hirvittää...
Kun on pitkään ollut kotona, on kynnys ilmeisesti "ulkomaailmaan" kasvanut (tämä ei tarkoita sitä, että 5v olisimme istuneet neljän seinän sisällä
). Tuntuu todella haikealta luopua näistä lähes aikatauluttomista päivistä, vaikka välillä olisin maksanut maltaita siitä että saisin päivääni muutakin kuin kotielämää... Nurinkurista Kaikki kokemukset ja kannustukset ovat tervetulleita! Luulin opiskelemaan pääsyn olevan paras joululahja tänä vuonna, mutta nyt alkaa hirvittää...
