Imettäminen muuttaa minua liikaa, pakko lopettaa

["vieras"]

Olen kokoajan kamalan vihainen, tiuskin miehelleni ja toisille lapsilleni, kiukkuilen ja käyttäydyn kuin teiniikäinen. Ahdistus sisälläni myös kasvaa kasvamistaan, seinät kaatuvat päälle ja elämänilo tuntuu kadonneen, en tee muuta kuin tuijotan töllöä ja toivon että aika menee nopeaa eteenpäin. En osaa nauttia vauvastani yhtään kun en pääse mihinkään ilman suurta ahdistusta, vauva kun ei mielellään pullosta juo ja tiedän että huutaa paljon mun ollessa poissa, senpä takia en ole paljon poissa ollutkaan, kahdesti koko tämän puolen vuoden aikana yli tunnin ero vauvasta.

Päätinkin nyt, että kunhan lapsi syö kiinteitä tarpeeksi niin minä lopetan imetyksen kokonaan ja saa pärjätä sillä ja oppia juomaan korviketta. Hattua nostan teille, jotka jaksatte jatkaa siihen vuoden ikään asti, minä en siihen pysty.

 

["ihime"]

Miksi et ota vauvaa mukaan? Ite kuljin ihan normaalisti ympäriinsä vauva kantorepussa ja imetettiin kun tarvis, ja matka jatkui... Miks pitää kotona nyhjätä???

 

[jdkf]

Olet jo hienosti ja pitkään imettänyt

 

[Madicken04]

Joillekin imetys on helpompaa ja toisille rankempaa. Nykyinen vauva on 7,5kk eikä ole saanut korviketta lain, täysimetystä 6kk mutta joi/juo hyvin pullosta joten olen 5 viikon iästä asti voinut olla vauvasta erossa useammankin tunnin pätkiä. Juttu mikä tällä hetkellä tuntuu helpottavan arkea kummasti.

Edellistä vauvaa imetin 1v9kk eikä hänkään saanut korviketta ollenkaan. Pullosta ei juo ut lain joten tuon 6kk täysimetyksen olin aika tiukasti kiinni vauvassa. Onneksi en silloin juuri muuta kaivannutkaan. Kiinteiden tultua kuvaan pystyi häntä jo pian jättämään muidenkin hoitoon.

Itse en ole huomannut imetyksen vaikuttavan mielialoihin ja muutenkin se on ollut helppoa ja vaivatonta. Kannattaa tosissaan toimia sen oman tilanteen mukaan. Jos vauva kuitenkin juo myös pullosta niin pianhan häntä voi jättää vaikka isälleen pidemmäksi aikaa. Toisaalta jos tuo vaikuttaa koko mielialaan ja siihen miten käyttäytyy muuta perhettä kohtaan niin onhan noita korvikkeitakin.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="ihime";28696452]Miksi et ota vauvaa mukaan? Ite kuljin ihan normaalisti ympäriinsä vauva kantorepussa ja imetettiin kun tarvis, ja matka jatkui... Miks pitää kotona nyhjätä???[/QUOTE]

Mukaan salille? Mukaan hienosti ulos syömään? Mukaan yliopistolle luennoille? Mukaan terassille oluselle? Mukaan kylpylähoitoihin? Mukaan kosmetologille? Mukaan parturiin?

Vauva tulee mukaani ystäviemme luo ja kauppoihin ja muutenkin kyläpaikkoihin, mistään shoppailusta en kyllä vauvan kanssa nauti.

 

["aloittaja"]

Olet jo hienosti ja pitkään imettänyt

Kiitos ihana

 

[dyhdy]

siis onko ongelma imettäminen vai ylipäätänsä vauvan hoito/sen kanssa oleminen? Siis kun se on niin sitovaa?

 

["vieras"]

Suosittelen jotta et lue näitä keskusteluja enää.. Naiset taas huomas jotta jotain ahdistaa, jämähdetään tänne vittuilemaan kun on itellä niin paha olla. Hienosti oot imettäny oo ylpeä siitä! Jokainen joka haluaa pysyä järjissään useamman lapsen kanssa tarvitsee myös irtiottoja niistä lapsista. Tai ainakin se on ihan suositeltavaa, mitäänhän ei voi jos ei oo tukiverkkoa ollenkaan.

 

["Aloittaja"]

[QUOTE="vieras";28696555]Suosittelen jotta et lue näitä keskusteluja enää.. Naiset taas huomas jotta jotain ahdistaa, jämähdetään tänne vittuilemaan kun on itellä niin paha olla. Hienosti oot imettäny oo ylpeä siitä! Jokainen joka haluaa pysyä järjissään useamman lapsen kanssa tarvitsee myös irtiottoja niistä lapsista. Tai ainakin se on ihan suositeltavaa, mitäänhän ei voi jos ei oo tukiverkkoa ollenkaan.[/QUOTE]

 

["vieras"]

En tiedä todellakaan tilannettasi mutta oletko miettinyt mahdollisuutta että sinulla olisi synnytyksen jälkeinen masennus? Kaverillani oli synnytyksen jälkeinen masennus ja oireet kuulostivat aika pitkälti sinun kuvailemilta.
Itselläni kolme lasta ja tiedän että imetys on välillä hyvinkin vauvaan sitovaa. Mutta voisitko kenties ajatella vaihtoehtoa että joku toinen hoitaisi vauvaa muutamia tunteja esim isä, ja voisit sillloin viettää omaa aikaa esim sitten käydä salilla, parturissa tms.Kokeile suostuisiko lapsi syömään pullosta korviketta tälläisten hetkien varalle.

 

["vieras"]

Auttaisiko se, että pumppaisit maitoa vauvalle? Kun vauva syö hyvin kiinteitä, niin pärjäähän se jo useamman tunnin jonkun muun hoidettavana. Pullosta vauvan on kuitenkin opittava juomaan (tai mukista hörpyttämällä tai nokkamukista) niin eikö se voisi olla korviketta tai pumpattua maitoa ja jatkaisit imetystä aina kun siltä tuntuu? Näin saisit omaa aikaa ja imetys loppuisi vähitellen niin että sinä ja vauva ehditte totuttelemaan siihen.

Minulla eniten omiin mielialoihin on vaikuttanut se, että olen niin kiinni kotona ja lapsissa. Jo muutamille omilla menoilla olen piristynyt kummasti ja taas jaksanut nauttia ihan eritavalla imetyksestä ja äitiydestä yleensäkin.

 

["Vieras"]

Kokeiltu pulloa tooodella monasti, sekä korvikkeella että omalla maidolla, mutta huutaa vain vaikka edellisestä syönnistä olisi pitkä aika ja isä yrittää antaa pullosta. Eli kaikki mun menoyritykset on romuttuneet siihen. Masennusta olen miettinyt itsekin, voi olla sitäkin, en tiedä kun en ole koskaan kokenut.

 

[Korvikeäiti]

Onnittelut noinkin pitkästä imetyksestä. Jos oikeasti tuntuu, että pää hajoaa, niin anna korviketta. Tuskin se lapsi siitä pilalle menee?

( itse n. 1 kk imettänyt, jonka jälkeen korviketta saaneen lapsen äiti )

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";28699276]Kokeiltu pulloa tooodella monasti, sekä korvikkeella että omalla maidolla, mutta huutaa vain vaikka edellisestä syönnistä olisi pitkä aika ja isä yrittää antaa pullosta. Eli kaikki mun menoyritykset on romuttuneet siihen. Masennusta olen miettinyt itsekin, voi olla sitäkin, en tiedä kun en ole koskaan kokenut.[/QUOTE]

Olet ilmeisesti ap?

Jos ei mene pullosta maitoa, niin voihan kiinteitä ruokia löystyttää maidolla ja näin vauva saa tarpeeksi nestettä kun olet itse poissa. Tai jos mies kokeilisi hörpyttää tai antaa lusikalla maitoa?

Ja sitten kun palaat kotiin niin imetät.

En lähtisi heti epäilemään masennusta. Kun ensin saat omaa aikaa, niin huomaat autaako se oloosi vai ei. Jos edelleen tuntuu samalta niin sitten voi alkaa epäillä masennusta. Monesti vaan unen puuta ja "virikkeiden" puute saavat ololn aika ahdistuneeksi...

 

["vieras"]

Olet pitkään jo imettänyt ja sen raskain vaihe alkaa olemaan jo takana päin. Tuskin vauvalle mitään vahinkoa aiheutuu, vaikka vaihtaisit korvikkeeseen, mutta toisaalta kannattaa muistaa, että nyt kun vauva alkaa syömään koko ajan enemmän kiinteitä, voit hyvin jatkaa imettämistä eikä se kohta enää ole ollenkaan niin sitovaa kuin pienen vauva. Kiinteitä syövä alkaa pärjäämään ilman maitoakin (tai voit toki myös pumpata) koko ajan pidempiä aikoja.

Itse imetin kaksi vuotta, ja sain ihmettelyjä miten jaksan erityisesti vain vähän aikaa imettäneiltä. Heillä ei ollut kokemusta kuin tuosta raskaimmasta ja sitovimmasta imettämisen vaiheesta. Isompaa vauvaa ja taaperoa pystyi imettämään, kun sopiva hetki oli, usein meni puoli päivää ilman, että vauva edes malttoi rinnalle, kun oltiin kotoa pois menossa ja vuoden ikäisenä oli ilman rintaa koko päivän ilman mitään ongelmia. Ja meidän lapsi sentään eli poikkeuksellisen paljon rintamaidolla pitkään, mutta silti pärjäsi välillä kiinteillä kivasti, jos en ollut paikalla (tai hän ei itse malttanut rauhoittua rinnalle).

Eli tee kuten haluat, mutta kannattaa muistaa, että teit minkä valinnan vain, elämä helpottuu joka tapauksessa.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";28699276]Kokeiltu pulloa tooodella monasti, sekä korvikkeella että omalla maidolla, mutta huutaa vain vaikka edellisestä syönnistä olisi pitkä aika ja isä yrittää antaa pullosta. Eli kaikki mun menoyritykset on romuttuneet siihen. Masennusta olen miettinyt itsekin, voi olla sitäkin, en tiedä kun en ole koskaan kokenut.[/QUOTE]

Olettkok kokeilleet mukia tai nokkamukia? Moni lapsi ei opi koskaan juomaan pullosta, mutta tuon ikäinen saattaa hyvin juoda pienestä mukista.

 

["neljän äiti"]

Mulla tuli kans tuo masennus mieleen..
Tai ei välttämättä edes masennus vaan se sitovuus vauvanhoidossa ja tietysti isompienkin lasten.
Mulla on 4 lasta, kolmonen 4v ja nelonen 1v8kk:
Kolmosta imetin 3,5v, joista tandemina kahta nuorinta yhtä aikaa vuoden. Se todellakin oli vaativaa ja kovin oli kiinni nuos pienis ja silloin kyllä itte olin väsyny ja sressaantunu. Nyt imetän enää pienintä ja imetyshetket on lähinnä illalla, aamulla ja joskus päikkäreille mennessä. Imetys ei enää ole niin sitovaa vaan todellakin antoisaa!
Mietin myös, että tuo sitovin vaihe alkaa pian olla sun vauvan kanssa ohi ja imetys helpottuu huomattavasti.
Kannattaa ehkä yrittää jatkaa siihen saakka kunnes vauva alkaa pärjätä kiinteillä ja rajoittaa ehkä imetystä tiettyihin hetkiin esim ilta ja aamu. Näin ei tarvi kokonaan imetystä lopettaa, mutta et myöskään oo niin sidottuna vauvaan

 

[voi herranjestas]

Imetyshysteria on mennyt jo liian pitkälle. Miettikää nyt oikeasti kumpi on pahempi lapselle, korvikkeen juominen vai se, että äiti on kireä ja hermostunut peikko koko ajan?! Ja jos masennuslääkitys alkaa, niin sitten imetys loppuu joka tapauksessa ja lisäksi vielä muita ongelmia voi ilmetä.

Joten ap. Lopeta se imettäminen, sekä itsesi että vauvan takia!

 

["aloittaja"]

Imetyshysteria on mennyt jo liian pitkälle. Miettikää nyt oikeasti kumpi on pahempi lapselle, korvikkeen juominen vai se, että äiti on kireä ja hermostunut peikko koko ajan?! Ja jos masennuslääkitys alkaa, niin sitten imetys loppuu joka tapauksessa ja lisäksi vielä muita ongelmia voi ilmetä.

Joten ap. Lopeta se imettäminen, sekä itsesi että vauvan takia!

Näin se täytyy tehdä, eiköhän se vauva opi juomaan pullosta tai mukista kun muuta ei anneta. Raskasta vain on, mutta jospa se ajan kanssa helpottaa.

 

["Maami"]

Päivällä sit kiinteitä ja korviketta. Korviketta voi hörpyttää vaikka pienestä snapsilasista. Myös tuppervaren nokkamuki on ollut hyvä. Toimii nirsommallakin lapsella.
Itsellä myös imetys kovin kuluttavaa. Siksi tämän kolmannen kohdalla aloitin kiinteät jo 3,5 kk. Ja on helpottanut kovasti kun ei ole pelkällä äidinmaidolla... Imetän edelleen aamuisin, iltaisin ja kerran yöllä. Vauva nyt 7 kk. Pikkuhiljaa alan vielä vähentää... Niin että jäljellä vaan yks imetys per päivä. Ymmärrä sua täysin. Nyt rupea kunnolla antaa niitä kiinteitä ja myös sormiruokaa... Tsemppiä! Kohta sun vauvas on jo iso, ja saat taas oman kroppaa ja elämäs takas....

 

["hippu"]

Ihan oikeesti, jos sulla tuolle tuntuu, niin lopeta ihmeessä imetys! Puolenvuoden imetys on loistava saavutus ja olet jo sillä tehnyt paljon hyvää vauvallesi ja antanut hänelle hyvän lahjan
Älä kiusaa itseäsi kauempaa, on myös lapsen etu, että äiti voi hyvin.
Itse olen aina joutunut lopettamaan imetyksen viimeistään puoleen vuoteen imetyksen takia pahenevan migreenin vuoksi. Joka kerta kun olen lopettanut, olen vasta jälkikäteen huomannut, miten väsynyt ja "sumussa" olen ollut imetyksen takia. En ikinä pystyisi imettämään puoltavuotta pidempään.

 

[Tsemiä]

Tsemiä! Mulla 5kk vanha vauva, ollut koko ajan korvikkeella, mutta eipä sekään meidän tapauksessa ole päästänyt mua vauvasta vapaaksi vaan on oikea mammanpoika! Ottaa kyllä pullon isältäänkin mutta sit pitää jo päästä äidin syliin.

 

["vieras"]

Meidän lapsi on jo 1v2kk jota imetän edelleen omista lopetushaluista huolimatta koska lapsi itse on niin kiinni vielä tississä ja itse aivan uuvuksissa. Mutta tuota mielialaa olen myös miettinyt. Mä olen ollut aivan raivohullu välillä kun en tee muuta kun huudan esikoiselle, kiukuttelen miehelle ja mieli on synkkänä koko ajan.. En tiedä voiko johtua imetyksestä, mutta toivoisin että saisin imetyksen lopetettua pian jos palautuisin sillä "normaalimmaksi"

Tsemppiä kovasti sinulle!

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";28702077]Meidän lapsi on jo 1v2kk jota imetän edelleen omista lopetushaluista huolimatta koska lapsi itse on niin kiinni vielä tississä ja itse aivan uuvuksissa. Mutta tuota mielialaa olen myös miettinyt. Mä olen ollut aivan raivohullu välillä kun en tee muuta kun huudan esikoiselle, kiukuttelen miehelle ja mieli on synkkänä koko ajan.. En tiedä voiko johtua imetyksestä, mutta toivoisin että saisin imetyksen lopetettua pian jos palautuisin sillä "normaalimmaksi"

Tsemppiä kovasti sinulle![/QUOTE]

Sinuna minä jo lopettaisin, ei tuon ikäistä enää kannata rinnalla lohduttaa vaan etsiä jo ne muut keinot. Ja ihantakuulla hormonit tekee toisten mielen apeaksi, itsellänikin koko elämä normalisoitui ja mieli piristyi kun imetys loppui.

 

["Vieras"]

Ap- älä vaan mene enään tekeen lisää lapsia.
Omat tarpeesi tärkeämpiä kuin lapsen. Vauvat on vain hetken pieniä.
Kyllä ehdit baarissa ja kauneushoitoloissa istuun