Imettämisestä

["äips"]

Siis kyllä imetys on niin paljon helpompaa kuin se pullojen kanssa tuhtaaminen, että suosittelen sitä paitsi tutkituista ja todetuista terveyssyistä myös ihan mukavuuden ja laiskuuden vuoksi...

Eväät kulkee mukana eikä pakkausta tarvitse keittää, maitoa laahata kaupasta ja lämmittää, kilot lähtee kivasti...

 

[jossuska]

[QUOTE="minna";25781078]No jos sulle lapsen etu merkitsee jotain, niin et noin heppoisten syiden takia imetystä jätä kokeilematta. Jos kipua pelkäät, niin kannattaa muistaa, että sulla on synnytyskin edessä ennen mitään imetyspäätöksiä. Että vähän realismia peliin[/QUOTE]

No ehkä se mukavuudenhalu on tässä syynä, eikä varsinaisesti kipu.. Kyllähän on monia jotka eivät onnistu imettämään ja täysin normaaleja on vauvoista kasvanut? En haluaisi että se imetys saisi liian suuren osan..

 

[catlady]

En muista kauanko olin erossa lapsistani heidän vauva-aikana...
Vanhemmat, eli tytöt, joivat pullostakin maitoa, joten pystyin kyllä olla poissa.
Poika ei oikein osannut (enkä kokenut hänen tarvivankaan) juoda pullosta. Joi tissimaitoa 6kk pelkästään ja sitten kun alkoi soseita syömään, niin pikkuhiljaa joi sitten nokkamukistakin (tissin lisäksi)...

 

[Anatolia]

No ehkä se mukavuudenhalu on tässä syynä, eikä varsinaisesti kipu.. Kyllähän on monia jotka eivät onnistu imettämään ja täysin normaaleja on vauvoista kasvanut? En haluaisi että se imetys saisi liian suuren osan..

Siitä, kun yöllä viisikin kertaa nousee lämmittämään maitopulloa, on mukavuus kaukana.
Samoin siitä, kun kaksin käsin kantaa korviketta kaupasta kotiin.

Kokemusta on.

Helpointa, mukavinta ja ehdottomasti kaltaiselleni laiskalle mukavuudenhaluiselle ihmiselle sopivinta oli imettää. Tissi suuhun ja se siitä. Se oli niin vaivatonta, verrattuna esikoisen vauva-aikaan & pullorumbaan.

Nimenomaan mukavuudenhaluni ja laiskuuteni takia toivon, että imetys sujuisi hyvin myös kesällä syntyvän vauvan kanssa.

 

["Jenis"]

Tarviiko tämmösiä juttuja kuutioida niin älyttömän tarkkaan etukäteen? Kun sitä ei voi tietää miltä se vauva tuntuu ennenkuin se maailmassa on, ja huoliiko se pulloa, ja nouseeko maitoa, ja haluaako sitä bailaamaan yms... viisain ois vaan mennä tilanteen mukaan, sitä ihan oikeaa stressaamistakin kyllä varmasti vielä vastaan tulee

 

["vieras"]

Fanaattisimman tulkinnan mukaan en koskaan täysimettänyt poikaani, koska hän sai TUTIN suuhunsa jo synnärillä, ja täysimetetyn suuhun menee vain rinta kuulemma :headwall:

*reps*

 

["Jenis"]

.... mutta peesaan sen osalta, että imetystä helpompaa ruokkimiskeinoa ei ole! Oikein harmitti kun piti alkaa antaa kuopukselle kiinteitä, ja aina miettiä safkat mukaan kun oltiin johonkin menossa

 

[Imettäjä]

Minä olen ollut täysimetetyistä lapsista korkeintaan muutaman tunnin erossa. Fyysisesti en edes halunnut olla, rinnat pakkautuivat täyteen nopeasti ja tulikin pakottava tarve myös henkisesti palata pian lapsen lähelle ja syöttämään häntä.

Ensimmäisen illan (n. kuusi tuntia) olen ollut lapsista n. 9kk ikäisinä erossa, kun eivät ole enää koko aikaa rinnalla roikkuneet vaan nukahtaneet niin, ettei heti muutaman tunnin päästä ole tarvinnut syöttää.

 

[Katylina]

Max 5 tuntia oli muistaakseni poissa, en voinut edes kuvitella lähteväni mihinkään ilman lastani. Ehkä jos ensimmäisenä miettii, kauanko voi hengata jossain ilman vauvaa, voisi harkita kannattaako sitä lasta ihan vielä hankkia.

 

[tsempit aloittajalle!]

Max 5 tuntia oli muistaakseni poissa, en voinut edes kuvitella lähteväni mihinkään ilman lastani. Ehkä jos ensimmäisenä miettii, kauanko voi hengata jossain ilman vauvaa, voisi harkita kannattaako sitä lasta ihan vielä hankkia.

No tämä nyt on ihan puppua. Itselläni tuli eka lapsi 33-vuotiaana, eiköhän ne hillumiset oltu hilluttu siinä iässä. Silti opetettiin alusta asti rinnan lisäksi pullolle, kun oli omia menoja ajoittain (mm. kävin samalla pari kurssia yliopistolla, oli parit kaverin polttarit, yhdet häät, jnejne...). Fiksua se on ajatella etukäteen, miten nämä omat menot hoituvat sitten kun se pienokainen syntyy. Ei kaikkien elämä nimittäin pysähdy siihen lapseen vaan jatkuu ihan täysillä eteenpäin, tiettyjen rajoitusten myötä.

 

[Labran täti]

Max 5 tuntia oli muistaakseni poissa, en voinut edes kuvitella lähteväni mihinkään ilman lastani. Ehkä jos ensimmäisenä miettii, kauanko voi hengata jossain ilman vauvaa, voisi harkita kannattaako sitä lasta ihan vielä hankkia.

Saatiinhan se ensimmäinen tällainenkin! Huonoiksi äideiksi ovat tuomittuja kaikki he jotka kaipaavat joskus omaa aikaa. Eikö sun lapsellas ollut isää? Miksi ei voi välillä isä hoitaa vauvaa, että äiti saisi hetken hengähtää kodin ulkopuolella?

 

[Mariska*]

Saatiinhan se ensimmäinen tällainenkin! Huonoiksi äideiksi ovat tuomittuja kaikki he jotka kaipaavat joskus omaa aikaa. Eikö sun lapsellas ollut isää? Miksi ei voi välillä isä hoitaa vauvaa, että äiti saisi hetken hengähtää kodin ulkopuolella?

No eiköhän tässä tuomittu lähinnä se, että jättää kokonaan imettämättä vaan sen takia, että voisi viettää vapaa-aikaa vauvastaan ilman että maito nousee rintoihin tms.

Ihan oikeasti ei kannata niin paljon etukäteen miettiä kun ei voi tietää miten se oma ajatusmaailma muuttuu kun vauva syntyy. Itse menen vauvan ehdoilla koska en edes halua olla erossa vauvastani kun hän on vain muutaman kuukauden ikäinen. Isä kyllä hoitaa vauvaa, samoin isovanhemmat ja kummit. Olen käynyt leffassa ja konsertissa vauvan syntymän jälkeen, mutta koko illaksi en edes halua lähteä mihinkään. Maailmani pyörii vauvan ympärillä vaikka siihen mahtuu toki muutakin ja tämä vaan tapahtui ja näin mennään tällä hetkellä. Nämä kuukaudet kun vauva on minusta riippuvainen ovat kovin lyhyt aika elämässä.