Imuote, kipu... apua!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja epätoivoinen.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

epätoivoinen.

Vieras
Täällä taas valvotaan, vaikka vauva nukkuisi hyvin. Viiltävä kipu rinnassa, kuten aina imetyksen alkaessa, kestäessä ja melkein tunnin loppumisen jälkeenkin.

MIten kauan tätä vielä kestää??

Imuote on selkeästi väärä, mutta sitä ei auta korjata. Vauva tarraa vain tiukemmin rintaan ikenillään ja viskoo päätään sivulle tai kinnaa taakse. RIntani ovat isot, raskaat, nänni lyhyt. Vauvan nenää pitää pitää itse auki, muuten hän uppoaa rintaan. Kädet ovat täynnä työtä, imetysasennon korjaaminen täysiaikaista yrittämistä joka ei kanna mitään tulosta.

Vauvan huulet ovat tiukasti yhdessä, imetyksen jälkeen ihan valkoiset. Vauva ei edes hamua rintaa oikein, häseltää vain käsillään ja haukkoo suutaan kieltä maiskutellen. Maiskuttaa mitä eteen tulee kun on nälkäinen ja nostan rinnalle, tarraaa käsivarteenkin tiukalla imulla (hetkessä mustelma) jos ei heti osu nänni suuhun. Kieli ei tule kunnolla ulos. Ei osaa hakea, ei avaa suuta suurelle. Kun yritän ohjata, vauva ottaa rinnan kuitenkin ikeniensä väliin, silmät viiruina ja päätä eteenpäin työntäen. Ei käänny pää linnunpojan asentoon, pistää jäntevästi vastaan. Iso rintani ei litisty paljoa helpommin otettavaksi c-otteella eikä hampurilaisotteella

Ikää nyt 3 viikkoa. Ajattelin, että ajan myötä tämä helpottaisi, mutta päinvastoin: vauvan leuan imuvoima vain kasvaa ja kipu on kerta kerralta kovempi.

Luovutanko? Sanoisiko joku vakuuttavasti että tämä menee vielä ohi?

Haluaisin niin kovasti imettää, mutta mikään keino ei tunnu auttavan ja imetysoppaat neuvoineen saavat vain neuvottomammaksi.

Edellisen synnytyksen jälkeen ongelmia oli noin viikon verran kun rinnat olivat arat, mutta vauva osasi sentään "tekniikan". Tämä tuntuu niin toivottomalta. Tuntuisi kamalalta luovuttaa nyt kun verenvuodosta ja haavoista on sentään selvitty, mutta tuo jäystäminen on yhtä tuskaa enkä kestä sitä voihkimatta johon mieskin joutuu heräämään.

Onko tässä mitään toivoa, mitään järkeä enää? :(
 
Hei,
En osaa auttaa, koska luovutin itse kun olin imettänyt 3,5kk kipeällä imuotteella. Isojen rintojen ongelmat ovat tuttaja minulle, samoin huono imuote. Meidän vauvan imuote näytti oikealta, mutta tuntui kamalalta. Koko imetystaival oli yhtä imuotteen korjaamista...ilman tulosta, tai tuloksena on edelleenkin mustat nänninpäät (poika on nyt 11kk).

Älä luovuta kuitenkaan ennen kuin kaikki keinot on käytetty. Jos et saa itse imuotetta korjaantumaan, voisitko pyytää ulkopuolista apua. Onko neuvolassanne imetysohjausta? Onko seudula, missä asutte yksityistä imetysohjaajaa? Onko sinulla imetyksessä onnistunutta ystävää, joka osaisi auttaa?

En voi sanoa, että se menee ohi, mutta apua on saatavissa varmasti. Koeta jaksaa vielä korjata imuotetta, älä anna vauvan imeä huonolla otteella, lepuuta rintoja pumppaamalla välillä ja hörppyyttämällä vauvaa, pyydä ulkopuolista apua mahdollisimman pian. Toivon sinulle voimia!
 
Voisiko vauvalla olla kireä kielijänne? Kysypä neuvolasta neuvoja. Kaverin vauvalla oli tuo kielijänne kireä ja se vaikeutti imemistä. Asia selvisi vasta kolmen kuukauden päästä.
 
mitäs jos kokeilisit muutaman kerran rintakumilla koska siitä on vaavin helppo ottaa kiinni ja hetken kun on imenyt kumin avulla on nänni ehtinyt pikkasen muotoutua, sitten ottaisi vaivihkaa kumin pois. Kun kumi on liukas maidosta, kääntyy vaavin huulet itsestään ulospäin kun on imenyt hetken.

Jos tilanne tuntuu mahdottomalta niin soita imetystukipuhelimeen jos sieltä jotain apua piisaisi..

Älä ihmeessä luovuta jos jaksat yrittää, toivoa ja järkeä tuossa on enemmän kuin uskotkaan =)

Voimia! Kyllä vauvasi oppii vielä oikein imemään, aivan varmasti!
 
Minulla oli hyvin samanlaisia kokemuksia ja luulen että sain otetta paremmaksi imetyskumilla. Tuntui että kumin avulla vauvan imuotetta oli helpompi ohjailla. Käytin kumia alkuun joka imetyksellä ja vähensin sen käyttöä vähitellen niin että nyt 4kk:n iässä imetys sujuu helposti, vauvan sähellys on selvästi vähentynyt ja imettäminen ei satu. Nyt vaivana ovat rintaraivarit, mutta niistäkin on selvitty...
 
Meillä oli eka kuukausi kamalaa, mutta vauvan kasvaessa ison rinnan imeminen onnistui ja imuote "kääntyi". Tämän tulevan vauvan kanssa osaan varmaan itsekin ohjailla lasta paremmin rinnalle.

Siskon vauvan otetta oli alkuun avittamassa kokenut mummu. Kaksi kättä ei tunnu riittävän millään, kun rinta pitää saada litistettyä kunnolla ja samalla pitää vauvaa leuasta ja kääntää päätä niskasta ja vielä huolehtia, ettei tissi tuki nenää... Löytyisikö joku kokenut imettäjä avuksi? Kahdestaan vauvan kanssa häseltäessä menee vielä hermot molemmilta koko touhuun.

Yritä jaksaa vielä, mutta ei kenenkään tartte kuukausitolkulla tissit verillä imettää!
 
Imetystukilista? Googlaapa löytyisikö tuolta apua.

Eipä mullakaan imetys heti sujunut ongelmitta, kipeää teki vaikka imuote oli oikea. Kipu tuntui aina jonkin aikaa kun vauva alkoi imeä ja laantui sitten, tätä kesti ekat pari (!!) kuukautta.
 
Kiitos paljon kannustuksesta! Nyt taas tuntuu vähän toiveikkaammalta.

Otin miehen avuksi päätä ja hosuvia käsiä tukemaan, tämä on nyt päivän projekti ja tein miehellekin selväksi että tulee vain paha mieli kun hän ehdottelee korviketta aina asiasta valittaessani. Yhdessä kärsivällisesti asetellessa asento selvästi parani, mutta loppuvaiheessa vauva alkaa laiskistua ja taas ote lipeää. Edistystä sen verran, että vauva on alkanut jo nuolemaan rinnalla ennen imemisotteen saamista, eikä vain tarraa leuka lukossa kiinni :-)

Ehkä tämä ei niin hullua olekaan. Yritän pysyä positiivisella mielellä. Suurkiitos kaikille kannustuksesta, se tulee todella tarpeeseen!
 
En voi olla kommentoimatta, kun kuulosti niin tutulta.
Mulla myös raskaat rinnat ja pienet nännit. Alkuun ei tuntunut millään saavan otetta rinnasta. Imetin ekan kuukauden rintakumilla öin ja päivin. Sitten se onnistui hiljalleen ilmankin ja hyvin sujuu. Poika nyt 4kk ja yhä täysimetyksellä. Siispä, tsemppiä, älä luovuta! :)
 
Oletko kokeillut niin, ettet mitenkään auta sitä rintaa vauvelin suuhun? Joissain ohjeissa kehotetaan vaan pistämään nänni vauvan nenän hujakoille ja vauva ohjeen mukaan näin saa parhaan imuotteen. Siis että se nännin rutistaminen ja tarjoaminen nimenomaan opettaisi väärän tekniinkan. Joka tapauksessa tisua pitäisi syödä pää hiukan ylöspäin kääntyneenä. Meillä ei poika ole harrastanut väärää otetta sen jälkeen, kun lopetin rinnan liiallisen tarjoamisen. Nyt on jo niin iso, että pistän tisun vaan näkösälle, niin osaa itse tempaista kiinni. Tosin rintavarustukseni ei ole mitään suurta sorttia.
 
Mulla ei ole hirveä isot rinnat, mutta sitäkin löysemmät. Kummankaan lapsen imettäminen ei ole onnistunut kuin makuulaan, koska rinta "roikkuu" väärässä asennossa. Makuulla joudun pitämään toisella kädellä koko ajan rinnasta, että vauva saa hengitettyä nenällään.

Toinen lapseni oli kova imemään, ja ilmeisesti imuote ei ollut ihan paras mahdollinen. Imetin myöskin tippa linssissä. Vähitellen sain kuitenkin imuotetta paremmaksi ja jonkun kerran käytin rintakumiakin. Yksi kikkakakkonen oli se, että kun maattiin sängyllä, niin meidän piti olla tiukasti kiinni toisissamme, jolloin vauvan pää kääntyi hyvään asentoon.
 
Älä vaan luovuta. Tektisi oli kuin omaa tarinaani olisi lukenut. Rasvasin nännejä monta kertaa päivässä Lansinoh-voiteella ja se helpotti. Ensimmäiset reilu pari kuukautta oli ihan tuskaa. Tein itselleni rajapyykkejä viikon välein, että kun vielä tuon verran jaksan jne. Loppujen lopuksi olin laittanut 3 kk viimeisen etapin, että sitten tämä tyttö kyllä tuon touhun lopettaa, niin se sujui jo itsestään. Nyt ei voi kuin nauraa omille ajatuksilleen siinä vaiheessa.
Tsemppiä ja sinnikkyyttä! Ja hyviä hermoja!
 
Täällä yhä kipeillä rinnanpäillä, vauva 9 vkoa. Imuote tarkistettu useamman ihmisen toimesta ja silti kipu jatkuu. Vaadin itselleni hiivasienihoidon, koska tuo viiltävä tunne imetyksen jälkeen viittaisi siihen kaiken lukemani perusteella. Ensimmäinen lääkäri ei ollut kuullutkaan, että hiiva voisi olla maitotiehyissä, mutta toiselta sain reseptin lääkevoiteeseen. Sekään ei auta tähän toiseen rintaan, joka näyttää raa'alta vaalealta vadelmalta jossa pieniä verisempiä nystyröitä. Ainoastaan lypsäminen onnistuu kivuitta.

Ensimmäinen lääkäri sanoi vain kannustavasti, että tule takaisin jos maidontulo kokonanaan loppuu, hän ei voi määrätä tähän mitään. Tällä hetkellä kipeä rinta antaa pumpatessa 25 ml. Vauva elättää itsensä kokonaan terveemmällä rinnalla. Pulloa pikkuinen ei huoli ja kaikki pumppaamani maito menee pakkaseen.

Nyt jälkiviisaana olisin opettanut vauvan pullolle jo ensimmäisten ongelmien alkaessa kunnolla. Tässä imetetään nyt kahden tunnin välein terveemmästä rinnasta ja väliaika menee pumpatessa ja huoltaessa toista rintaa. Kuljen paidatta kotona, koska kaikki vaatteet hankaavat. Tässä on kulunut koko kesä kipeänä, eikä valoa näy missään kun vauvalle pullo tai hörpytyskään ei ole vaihtoehto.
 
Alkuperäinen kirjoittaja epätoivoinen. (entistäkin epätoivoisempi):
Tässä on kulunut koko kesä kipeänä, eikä valoa näy missään kun vauvalle pullo tai hörpytyskään ei ole vaihtoehto.

Olethan kokeillut erilaisia pulloja? Useimmat vauvat kyllä oppivat pullolle ainakin jos ei muita vaihtoehtoja ole käytettävissä, vaikka eihän se kyllä kivaa sekään ole...
 
Suosittelen rintakumia, mulla ainakin auttoi imuotteeseen ja kipeisiin rinnanpäihin nytkin välillä syötän ilman kumia ja kun tuntuu että rinnanpää kipeytyy laitan heti kumin ja kyllä helpottaa, pullosta syötän yöllä jotta rinnat saapi levätä ja myös itse.
 
Tuli mieleeni, että onko teidän vauvalla sammasta suussa? Kuulostaisi tuo kuvaus rinnanpäästäsi siltä, että sinulla on hiivaa siinä, mutta se ei parane, jos/kun sitä on vauvan suussa. Meillä oli vauvalla sammasta melko runsaasti ja silloin tutustuin siihen, mitä kaikkea siitä voi tulla, just äidille tuon tyyppiset rinnanpäät.
 

Yhteistyössä