Imusolmukesyövästä tietävät?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pelokasapua
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pelokasapua

Vieras
Heippa!
Olen 22 vuotias nainen. Pian kolme vuotta sitten huomasin kaulallani kaksi herneenkokoista pattia, joita herkkänä ja sairauspelkoisena tietenkin säikähdin. Kävin lääkärillä useaan otteeseen ja pääsinkin kaulan ultraa. Koko kaula, soliskuopat sekä kilpirauhanen ultrattiin. Imusolmukkeet todettiin normaalin kokoisiksi sekä näköisiksi. Oireita alkoi kuitenkin ilmaantua, kutinaa, hikoilua jne (olin kuitenkin tällöin raskaana ja oireet selittyisivät myös sillä ) Lisäksi valkosoluni ovat olleet lievästi koholla vuosia (lääkärin mukaan yli 10vuotta, eli lienee minulle ominaista.) Ja lievästi koholla tarkoittaa 9 - 12, kun nykyisen viitearvon mukaan yläraja on 8,2? Valkosolujen erittely on tehty useita kertoja ja prosenttuaalisesta sekä jakauma näissä on on aivan normaalit. En ole kuitenkaan asian tiimoilta saanut mielenrauhaa joten niimpä kävin yksityiselläkin, saaden lähetteen ultraan jossa edelleenkin imusolmukkeet näyttää normaaleilta. Keuhkokuva toisen asian tiimoilta katsottu muutama vuosi sitten, se oli ok. Ylävatsan ultra myös pari vuotta sitten, joka sekin normaali. Nyt olen taas raskaana ja kärsinyt erinäisistä oireista, väsymys, kutina, palelu etc. Leukosyyttiarvo tällä hetkellä 12. Joka se normaali jo pelkästään raskauden takia. Kilppari arvot ok, hb ok. Ekg otettu parin kuukauden sisään joka sekin nornaali nopeasta pulssista huolimatta.Ahdistustakin omaan, ja huomenna ensimmäinen keskustelu käynti. Tuntuu vain niin kummalliselta että oireeni johtuisi 'vain' raskaudesta ja ahdistuksesta. Pelkään pahoin kuolemaa ja tällä hetkellä olo oikeasti voimaton enkä saa nautittua edes lapsista koska pelkään etten näe heidän kasvavan. Mielipiteitä?
 
Miten musta tuntuu että tämä sama avaus on ollut täällä monta kertaa ihan parin viikon aikana?

Sinut on tutkittu lähes päästä varpaisiin ja useampaan kertaan. Jos sinulla oikeasti olisi esimerkiksi se imusolmukesyöpä niin kyllä se olisi löydetty ja olisit nyt kolme vuotta myöhemmin jo huomattavasti huonommassa kunnossa.

Sinulla on samoja oireita nyt kun viimeksi raskaana ollessassi mutta et usko että oireet voivat olla raskaudesta?! Oikeesti lue nyt mitä kirjoitit.. Sun imusolmukkeet on tutkittu ja todettu normaaleiks. Sun valkosolut on koholla koko ajan eikä mitenkään hälyyttävästi.

Se on se ahdistus, usko pois. Lakkaa pelkäämästä ja elä elämääsi.
 
Kuullostaa siltä että sut on tutkittu ihan asianmukaisesti. Mä lohduttautuisin tuossa tilanteessa varmaan sillä, että jos olisi kyse jostain aggressiivisesta imusolmukesyövästä, olisi se todennäköisesti oireillut jo pahemmin.
Mulla löytyi soliskuopasta kova imusomuke, ja muistan sen pelon, joka oli tutkimusten ajan. Mulla oletetuksi syyksi löytyi kilpirauhasen krooninen tulehdus, se todettiin kilpirauhasen koepalasta. Ei vajaa/liikatoimintaa, eli verikokeissa ei näkynyt mitään.
Kaulalla olevat imusolmukkeethan ovat käsittääkseni paremman laatuisia kuin tuolla soliskuopassa, missä mulla oli, tutkimukset vedettiin aika nopeasti läpi mulla just siksi, että paikka oli otollinen pahanlaatuisuudelle, jota onneksi ei ollut.
 
Anlle 2 cm läpimittaise imsolmukkeet ovat normaaleja, ja olisit kuollutkin jo moneen kertaan tuon 3 vuoden aikana ilman hoitoa jos sulla syöpä olisi, tai ainakin mennyt tosi huonoon kuntoon
 
Heippa!
Olen 22 vuotias nainen. Pian kolme vuotta sitten huomasin kaulallani kaksi herneenkokoista pattia, joita herkkänä ja sairauspelkoisena tietenkin säikähdin. Kävin lääkärillä useaan otteeseen ja pääsinkin kaulan ultraa. Koko kaula, soliskuopat sekä kilpirauhanen ultrattiin. Imusolmukkeet todettiin normaalin kokoisiksi sekä näköisiksi. Oireita alkoi kuitenkin ilmaantua, kutinaa, hikoilua jne (olin kuitenkin tällöin raskaana ja oireet selittyisivät myös sillä ) Lisäksi valkosoluni ovat olleet lievästi koholla vuosia (lääkärin mukaan yli 10vuotta, eli lienee minulle ominaista.) Ja lievästi koholla tarkoittaa 9 - 12, kun nykyisen viitearvon mukaan yläraja on 8,2? Valkosolujen erittely on tehty useita kertoja ja prosenttuaalisesta sekä jakauma näissä on on aivan normaalit. En ole kuitenkaan asian tiimoilta saanut mielenrauhaa joten niimpä kävin yksityiselläkin, saaden lähetteen ultraan jossa edelleenkin imusolmukkeet näyttää normaaleilta. Keuhkokuva toisen asian tiimoilta katsottu muutama vuosi sitten, se oli ok. Ylävatsan ultra myös pari vuotta sitten, joka sekin normaali. Nyt olen taas raskaana ja kärsinyt erinäisistä oireista, väsymys, kutina, palelu etc. Leukosyyttiarvo tällä hetkellä 12. Joka se normaali jo pelkästään raskauden takia. Kilppari arvot ok, hb ok. Ekg otettu parin kuukauden sisään joka sekin nornaali nopeasta pulssista huolimatta.Ahdistustakin omaan, ja huomenna ensimmäinen keskustelu käynti. Tuntuu vain niin kummalliselta että oireeni johtuisi 'vain' raskaudesta ja ahdistuksesta. Pelkään pahoin kuolemaa ja tällä hetkellä olo oikeasti voimaton enkä saa nautittua edes lapsista koska pelkään etten näe heidän kasvavan. Mielipiteitä?

Jokin kognitiivinen psykoterapia tulisi sulle tarpeeseen. Periaatteessa ajatuskehäsi voi johtaa sairastumiseen. Ei välttämättä syöpiin, mutta mielen sairauksiin. Diagnostiikkaa susta on otettu tarpeeksi todistamaan se, että sinulla ei ole sairautta. Vaikka olisikin jokin sairaus, pitäisi sinun pystyä ajattelemaan miten voitat sairauden, eikä pelätä sitä.

Raskaudessa naisen hormonaaliset toiminnot ovat hyvin erilaisia kuin ei-raskaudessa. Naisella on monenlaisia tuntemuksia kehossaan.

Auttaisiko sinua se, että näkisit millainen kuolema on? Kuolema on luonnollinen tapahtuma, joka meitä kaikkia odottaa. Mikäli olisit läsnä jonkun kuolevan kanssa viimeisillä hetkillä tajuaisit varmaan sen, että kuolemassa ei ole mitään pelättävää. Se on kuitenkin meidän kaikkien välttämätön osa elämäämme. Katsomalla keski-iän kasvua (ts. lapsikuolleisuuden vähenemistä) ja lääketieteen kehitystä sinun tulisi olla todella luottavainen siihen, ettei kuolema kohtaa sinua noin varhaisessa vaiheessa ilman onnettomuutta.

Tsemppiä elämään ja onnnellisia hetkiä uuden tulokkaan ja vanhempien lasten kanssa.
 

Yhteistyössä