inhoan tätä elämää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "lilliputti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"lilliputti"

Vieras
Minulla on 9vuotias adhd poika,elämä on aina ollut hankalaa,ei oikeastaan ole yhtään helpottanut,sitten se yllyttää ja näyttää sekopäistä esimerkkiä pikkusisarille,jotak tietenkin pitää isoveikkaa ns.jumalasta seuraavana.

No niin olen siis kuunnellut tänään vitunsaatanan paskaa. pitänyt makuuhuoneen ovesta kiinni(itku kurkussa) 20min kun tuo adhd lapsi hakkaa seinää ja ovea, leluilla,nyrkeillä, lopulta haki jopa levyn kaapista ja hakkasi sillä ovea ja seinää,uhkas hakkaa mua sillä jos meen makkariin. Kävin hakee levyn pois,lapsi kävi mun kimppuun mutta saanhan mä nyt tollasen 22kg kirpun pidettyä aloillaan. Oli vaan pakko jättää se makkariin ja pitää ovesta kiinni koska tuntui että mulla menee hermot kohta.

Tällästä tää on lähes joka päivä..joskus vielä monta kertaa päivässä. pahimmillaan se on 1tunnin 20min aamulla riehunut koska ei olis halunnut kouluun, mutta meillä lapsi ei sitä päätä,vaan kouluun mennään.

jaa tällä aikaa kun kirjoitin tätä,niin tuo lapsi kävi jo veljeään hakkaa kun tämä ärsytti..huoooooh..on nyt jäähyllä.


psykiatri kyllä tietää millanen tuo on mutta eipä ole keinoja muuttaa tilannetta hetkessä.
 
Kai sentään yritätte lääkitystä saada järjestymään? Ei tietysti auta niiden pienempien osalta, joiden täytyy vain pystyä oppimaan pois siitä isoveljeltä matkitusta käyttäytymismallista...
 
[QUOTE="vieras";28461667]Kai sentään yritätte lääkitystä saada järjestymään? Ei tietysti auta niiden pienempien osalta, joiden täytyy vain pystyä oppimaan pois siitä isoveljeltä matkitusta käyttäytymismallista...[/QUOTE]

ei voi käyttää tarvittavan korkeaa annosta koska lapsi saa niin hirveät sivuvaikutukset korkeammasta annoksesta,eli pakosti mennään liian pienellä pitoisuudella. kokeiltiin 2kk isompaa annosta ja elämä oli paljon helpompaa,mutta lapsi kärsi jatkuvsti voimakkaista päänsäryistä.

jotenkin tuntuu että olis kannattanut luovuttaa vuosia sitten.. nyt lopputulos on kamala(koska pienemmät matkii isompaa ja isompi yllyttää, jos isompi on vaikka mummolassa niin pikkuset käyttäytyy hyvin). Sitä on vaan yrittänyt ja yrittänyt,koska en ole halunnut tuottaa tuolle lapselle sitä taakkaa että äiti hylkää. Mutta nyt tuntuu että se on kuitenkin edessä, ei tätä voi enään kauaa jaksaa..
 

Yhteistyössä