No mutta niinhän se todella menee, että itsemurha on sen ihmisen oma päätös. Melko paskamainen tuo kuvailemasi ihminen, mikäli hän yrittää pistää itsemurhaansa sinun piikkiisi.
Kuten juuri itsekin kerroit, et todellakaan voi alkaa miettimään jokaista sanaasi ja muokkaamaan omaa elämääsi siten, että yrität estää tuota ko. ihmistä tappaasta itseään sinun vuoksesi...sillä fakta on se, että ei hän sitä SINUN vuoksesi kuitenkaan loppupeleissä tekisi, vaan ITSENSÄ vuoksi.
Itse olen elänyt sellaisen ihmisen rinnalla, joka jatkuvasti uhkaili itsemurhalla. Ja monasti tätä yrittikin. Milloin hän jätti jäähyväiskirjeitä, koska oli hyppäämässä kylmään mereen ja milloin löysin tankoon sidotun hirttosilmukan, johon hän oli yrittänyt hirttäytyä...muuten ihan kiva, mutta jos aikoo hirttäytyä, se kannattaa tehdä senvertaa korkealla, ettei jalat osu maahan. Irroitin tuon hirttosilmukan ja annoin sen tuolle ihmiselle takaisin...ja ohjeistin tosiaan seuraavalla kerralla kiinnittämään sen hivenen korkeammalle. Seuraavalla kerralla hän tosin päätyi kokeilemaan lääkkeitä (näkö meni, henki ei) ja koska sekään ei toiminut, yritti hän tappaa itsensä hyppäämällä katolta. Katto oli kyllä korkea ja aikamoista vahinkoa se teki...mutta henkeä ei sekään vienyt.
Mä olen tosiaan saanut ihan hitokseen tarpeekseni itsemurhapuheista. Jos joku aikuinen ihminen sen haluaa tehdä, niin siinäpähän sitten tekee. Joltain muulta voikin saada sympatiapisteitä, mutta multa niitä ei heru.
Mielestäni tilanteesi ei ole lainkaan paska. Voit aivan hyvin irrottautua koko tilanteesta. Mikään ei pakota sua moisessa tilanteessa olemaan ja elämään, mikäli kyseessä ei ole oma lapsesi, jolloin tilanne on tosiaan aivan toinen.
Jos kyseessä on ex-miehesi, niin tilannehan on suorastaan jo koominen.
