U
uusi
Vieras
Miehelläni on lapsi nuoruusvuosiensa suhteesta. Hän ja lapsen äiti erosivat lapsen ollessa alle vuoden ikäinen. Mieheni, lapsen isä, on hoitanut elatusmaksut ajallaan ja hoitanut lastaan pidempiäkin aikoja kerrallaan. Nyt muutamaan vuoteen lapsi ei ole ollut juurikaan "hoidossa" mieheni luona (työttömyys, vähävaraisuus ja suuri välimatka lapseen syynä).
Mielestäni em. seikat ja mieheni exän uusi suhde eivät saisi muuttaa biologisen isän ja lapsen välistä suhdetta. Miehen exän saatua uusi puoliso rinnalleen, kielsi hän lasta kutsumasta miestäni isäkseen (lapsi oli tuolloin n. 4 vuoden ikäinen). Olemme muutamaan otteeseen käyneet mieheni kanssa katsomassa hänen tytärtään mieheni exän kodissa. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa heistä, oikein mukavilta ovat molemmat vaikuttaneet. Ihmettelen vain tätä käytäntöä. Huomaan, että miehelleni tekee pahaa ero lapsestaan ja se, että lapsi ei saa kutsua häntä isäkseen. Lapselta ei ole myöskään tullut isänpäiväkortteja tms. Tiedä sitten osaako lapsi edes haluta niitä lähettää bioisälleen, kun kotona on jo isähahmo.
Olen kuullut mieheltäni kuinka hänen exänsä oli joskus puhunut kaikkea rumaa miehestäni heidän yhteiselle lapselleen. Mies sai kuulla exänsä puheita lapsensa suusta ja lähisukulaisiltaan, joille pieni lapsi oli kertonut äitinsä puheista. Mieheni ei ole halunnut kertoa ko. asioista sen tarkemmin ja ymmärrän, että sellaisia asioita ei haluaisi muistaa. Ihmettelen vain, miksi pienen lapsen mieleen pitää yrittää syövyttää valheellisia asioita hänen omasta isästään. Eikä ole oikein missään tilanteessa valehdella omalle lapselleen bioisän lahjan olevan uudelta isältä. En voi ymmärtää. Tahtooko äiti erottaa isän ja lapsen kokonaan toisistaan? Sitä en tiedä, mutta sellaisen kuvan tällaisesta saa.
Ihmetyttää suuresti moinen käytös. Ymmärrän, että exä on ollut katkera, niin minäkin olisin hänen tilanteessaan varmasti ollut. Kuitenkin tulisi muistaa, että omaa pahaa oloaan ei pitäisi purkaa yhteiseen lapseen, saati sitten yrittää mustamaalaata toista vanhemmista lapsen silmissä. Lapsi ei ehkä ihan pienenä käsitä, mikä on totta ja mikä valhetta. Vanhemiten lapsi oppii ymmärtämään paremmin asioita ja valheiden paljastuessa totuudeksi saattaa lapsi kääntyä vihoissaan huoltajaansa vastaan.
Eli mitä mieltä olette: Onko oikein, että lapsi ei saa kutsua bioisää isäkseen isäpuolen astuessa kuvioihin? Entä tämä muu käytös mieheni exän puolelta. Onko lähivanhemmalla oikeus mustamaalata etä lapsen silmissä valheilla? Minkä kuvan te saatte ex-naisystävän toimista?
Ja niille, jotka jo sormet syyhyten odottavat päästä kirjoittamaan minusta, uudesta vaimosta ja äitipuolesta pahaa, antaa palaa. Sen voin kuitenkin kertoa, että minä en miehen ja hänen exänsä suhdetta rikkonut, vaan valheet ja epäluottamus. Suhteen rikkoutumisesta on jo aikaa seitsemisen vuotta ja mieheni on ehtinyt siinä välissä seurustella useamman vuoden toisen naisen kanssa ennen minua.
Jeps. Mutta kommenttia tulemaan!
Mielestäni em. seikat ja mieheni exän uusi suhde eivät saisi muuttaa biologisen isän ja lapsen välistä suhdetta. Miehen exän saatua uusi puoliso rinnalleen, kielsi hän lasta kutsumasta miestäni isäkseen (lapsi oli tuolloin n. 4 vuoden ikäinen). Olemme muutamaan otteeseen käyneet mieheni kanssa katsomassa hänen tytärtään mieheni exän kodissa. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa heistä, oikein mukavilta ovat molemmat vaikuttaneet. Ihmettelen vain tätä käytäntöä. Huomaan, että miehelleni tekee pahaa ero lapsestaan ja se, että lapsi ei saa kutsua häntä isäkseen. Lapselta ei ole myöskään tullut isänpäiväkortteja tms. Tiedä sitten osaako lapsi edes haluta niitä lähettää bioisälleen, kun kotona on jo isähahmo.
Olen kuullut mieheltäni kuinka hänen exänsä oli joskus puhunut kaikkea rumaa miehestäni heidän yhteiselle lapselleen. Mies sai kuulla exänsä puheita lapsensa suusta ja lähisukulaisiltaan, joille pieni lapsi oli kertonut äitinsä puheista. Mieheni ei ole halunnut kertoa ko. asioista sen tarkemmin ja ymmärrän, että sellaisia asioita ei haluaisi muistaa. Ihmettelen vain, miksi pienen lapsen mieleen pitää yrittää syövyttää valheellisia asioita hänen omasta isästään. Eikä ole oikein missään tilanteessa valehdella omalle lapselleen bioisän lahjan olevan uudelta isältä. En voi ymmärtää. Tahtooko äiti erottaa isän ja lapsen kokonaan toisistaan? Sitä en tiedä, mutta sellaisen kuvan tällaisesta saa.
Ihmetyttää suuresti moinen käytös. Ymmärrän, että exä on ollut katkera, niin minäkin olisin hänen tilanteessaan varmasti ollut. Kuitenkin tulisi muistaa, että omaa pahaa oloaan ei pitäisi purkaa yhteiseen lapseen, saati sitten yrittää mustamaalaata toista vanhemmista lapsen silmissä. Lapsi ei ehkä ihan pienenä käsitä, mikä on totta ja mikä valhetta. Vanhemiten lapsi oppii ymmärtämään paremmin asioita ja valheiden paljastuessa totuudeksi saattaa lapsi kääntyä vihoissaan huoltajaansa vastaan.
Eli mitä mieltä olette: Onko oikein, että lapsi ei saa kutsua bioisää isäkseen isäpuolen astuessa kuvioihin? Entä tämä muu käytös mieheni exän puolelta. Onko lähivanhemmalla oikeus mustamaalata etä lapsen silmissä valheilla? Minkä kuvan te saatte ex-naisystävän toimista?
Ja niille, jotka jo sormet syyhyten odottavat päästä kirjoittamaan minusta, uudesta vaimosta ja äitipuolesta pahaa, antaa palaa. Sen voin kuitenkin kertoa, että minä en miehen ja hänen exänsä suhdetta rikkonut, vaan valheet ja epäluottamus. Suhteen rikkoutumisesta on jo aikaa seitsemisen vuotta ja mieheni on ehtinyt siinä välissä seurustella useamman vuoden toisen naisen kanssa ennen minua.
Jeps. Mutta kommenttia tulemaan!
