miehen ex =ongelmia

[ihmetystä]

Mitä mieltä olette tällaisesta?
Olen tuntenut mieheni vasta pari kuukautta. Ongelmaksi on heti muodostunut hänen exänsä eli hänen lapsensa äiti. Yhdessäolomme aikana ex on lähetellyt exälleni "minä rakastan sinua"-viestejä jne. Lapsen tapaamisiin liittyen he viettävät yhdessä aikaa. Miehen mielestä tämä on normaalia, hän haluaa olla ystävä exänsä kanssa. Mielestäni ystävyyssuhde ei kuitenkaan voi toimia nyt, kun exällä on toisenlaisia tunteita.
Exällä ei tunnu olevan juuri kavereita, hän tukeutuu mieheeni kaikessa, on kuulema ainoa, kelle voi puhua. Ja mieheni haluaa olla hänen tukenaan.
Mieheni ei ymmärrä, että asia vaivaa minua, eikä halua lopettaa yhteisiä tapaamisa ja ajanviettoa. Hän kokee varmaan, että haluan vain kontrolloida, kun tosiasiassa olen vain tuonut ilmi sen, että pahoitan mieleni ja minua loukkaa halu viettää aikaa exän kanssa. Välillä mies perustelee, että se on lapsen parhaaksi, että lapsi nauttii kun he ovat kaikki yhdessä. Mielestäni he eivät kuitenkaan enää ole yksi perhe, jonka kuuluisi viettää aikaa perheenä. Exä ei myöskään ole suostunut tapaamaan minua ja hankaloittaa myös miehen lapsensa näkemistä, kun olen maisemissa. Esim. ei anna viedä lasta pois kotoaan, vaan exän täytyy mennä sinne, jos haluaa tavata lapsensa. Miehelleni tämä on ok, koska näin he ovat toimineet ennenkin.
Mitä voisin tehdä, jotta parisuhteemme ei kaatuisi tähän heti? Lapsen kanssa minulle ei ole mitään ongelmaa, vain exän.

 

[Poppis~]

Tulee mieleen, että miehellä on kissanpäivät!

Miehellä on nainen, joka lähettelee rakastavia viestejä ja jonka tukena hän haluaa olla. Hänellä on myös nainen, joka haluaa parisuhteeseen, vaikka paljon tuntuu olevan kesken vielä toisenkin naisen kanssa. Voiko mies enää enempää toivoa?

Millaisen parisuhteen itse haluaisit?

 

[Äiti]

Vastaan tähän nyt äitinä. Olet seurustellut miehen kanssa vasta muutamia kuukausia. Itse en haluaisi lasteni tutustuvan kehenkään uuteen noin lyhyen seurustelun jälkeen. En itsekään toisi miesystävää lapsille näytille noin lyhyen ajan jälkeen. En sano, että sinussa olisi vikaa vaan että turha sekoittaa lasten päätä uusilla äiti/isäpuolilla, kun ei siitä vielä tiedä miten suhde etenee.

Miehestäsi sen verran, että luultavasti tekee noita tapaamisia vain lapsen takia. Tai sitten hänellä on vielä tunteita exää kohtaan. Kuinka kauan sitten ovat eronneet?

 

[Samanlaisia kokemuksia]

Minulla samanlaisia kokemuksia mieheni exästä eikä ole käytös muuttunut yhtään ja kohta on neljä vuotta katottu tuollaista peliä. Miehen olisi aluksi pitänyt tavata lastaan vain exänsä luona ja kävikin siellä pari kertaa mutta lopetti sitten kun exä oli kuulemma alkanut lähentelemään ja vihjailemaan yhteen paluusta. Kun ei saanut miestä takaisin kiukuttelee nyt joka asiasta ja kiristää lapsen kustannuksella. Ei edes isänpäivänä suostunut antamaan lasta viettämään edes muutaman tunnin isänsä kanssa vaan ilkeänä vei lapsen omien vanhempiensa luo. Tämä ex ei ole vieläkään yli miehestä ja sen huomaa katkerasta käytöksestä häntä kohtaan ja tiedän että ottaisi miehen takaisin koska vaan jos vain mies menisi. Nyt kun tilanne on tämä tulee kapuloita rattaisiin jatkuvalla syötöllä eikä muuksi muutu. Mutta me elämme tämän mukaan ja mies näkee lastaan harvoin, ikävä lapselle mutta ei voi mitään kun äitinsä "kostaa" pahan olonsa tällä tavalla.

En sulattaisi itsekkään noin lämpimiä välejä miehen ja exän välillä koska (ainakin tässä tapauksessa) exä haluaisi enemmän kuin vain pelkkää ystävyyttä. Tietysti jos erosta on vasta vähän aikaa, yleensä alkuun voi olla pieni "siirtymävaihe" jossa yhteydenotot alun jälkeen pikkuhiljaa hiipuvat. Nyt he voivat vielä olla niin kiinni toisissaan etteivät voi kuin veitsellä leikaten lopettaa yhteydenpitoa. Mutta kukaan muu ei voi/osaa sanoa onko heidän välillään muutakin. Eli "riski" on sinulla, haluatko katsoa sivusta tuota ja uskoa mieheesi ja odotat mikä on lopputulos. Voit jäädä nuolemaan näppejäsi tai sitten mies irtaantuu exästään kunnolla. Kyllä tämä kuvio vaatii sinulta nyt pitkää pinnaa.

 

[kultakutri*]

Juup, kokemusta on. Minun mieheni eksä oli alkanut häntä vokottelemaan takaisin, vihjailemaan yhteisestä perheestä jne. Heillä on yhdessä pieni lapsi, olivat kylläkin jo eronneet ennen kuin mies sai edes kuulla raskaudesta, ja me olimme jo silloin alkaneet tapailemaan.
Olemme olleet yhdessä puolitoista vuotta. Kaikki on mennyt ihan ok, mies välillä tekstailee ja soittelee eksänsä kanssa, lähinnä tätä lasta koskevissa asioissa, ja on myös käynyt katsomassa jälkikasvuaan.
Olen epäillyt alusta asti, että vielä tämä nainen alkaa yrittämään jotain, ja kuinkas kävikään. Mies paljasti minulle, että eksä oli ruvennut viesteillä vihjailemaan kaikenlaista, mutta mieheni oli tehnyt tälle selväksi, että rakastaa minua, ja haluaa olla minun kanssani, ei hänen.

Ap:n miehenkin pitäisi tehdä eksälleen selväksi, että he eivät palaa yhteen, ja että hän tapailee nyt sinua. Mielestäni eksän pitäisi olla laittamatta tuollaisia "rakastan sinua"-viestejä, tuollaiset ei kuulu entisten kumppaneiden yhteydenpitoon minun mielestäni. Tämänkin naisen mielenkiinto miestäni kohtaan heräsi uuteen kukoistukseen varmaan siinä vaiheessa, kun huomasi että meidän suhde kestää ja on vakava. Hän kun itse teki aikoinaan päätöksen erota, ja päätti ryhtyä yksinhuoltajaksi ja pitää lapsen.
Joskus on myös viikonloppuisin humalapäissään soitellut yöllisiä puheluita, joihin mies ei kyllä ole vastannut.
Uskon, että nyt rauhoittuu pikkuhiljaa, kun mies sanoi hänelle, että ei ole koskaan palaamassa hänen kanssaan yhteen, vaan hän on jatkanut elämäänsä eteenpäin ja niin tämän eksänkin pitäisi.

Jos ap:n kumppani kunnioittaa häntä yhtään, niin hän tekisi myös eksälleen selväksi, että heidän juttunsa on ohi, ja ovat yhteyksissä vain lapsia/lasta koskevissa asioissa. En tajua, että miksi pitää viettää aikaa sen eksänkin kanssa, eksä on eksä ja thats it.
Toisaalta, jos olette tapailleet vasta pari kuukautta, niin suosittelisin olemaan varuillasi, ettei mies vain päätäkin yhtäkkiä palata eksänsä kainaloon.

Sun vain täytyy kertoa miehelle, että sinua vaivaa nuo asiat, ja tuntuu pahalta. Muu ei auta. Jos et tilannetta kestä, niin sitten teidän on lopetettava tapailu.

On minullakin ollut vaikeaa, ja välillä tosi raskasta kestää tilanne jossa eksä venkoilee välillä mielensä mukaan, mutta rakastan miestäni, ja hän minua. Pikkuhiljaa olen sopeutunut ja alkanut luottamaan siihen, että minä olen se kenen kanssa hän haluaa elää.

 

[mielipide.]

Sanoisin, että parin kuukauden seukkailun jälkeen ei vielä hirveästivoi vaatia toiselta. Etenkin, kun kuviossa on mukana se tärkein eli lapsi. Mies varmasti haluaa olla lapselleen hyvä isä ja haluaa, että tapaamiset sujuvat miellyttävästi. Ja parastahan lapsen on omaa isäänsä tavata omassa kodissaan. Eri juttu onkin se, onko mies enää kiinnostunut entisestä vaimostaan. Oma mielipiteeni on se, että sehän olisi vain todella hienoa, jos perhe pystyisi hoitamaan ongelmansa ja vanhemmat palaamaan yhteen. Heillä on kuitenkin yhteinen lapsi ja se lapsi tulee olemaan aina heillä vahva ikuinen side.

 

[Hitsipe]

Olen itse eronnut ja ymmärrän täysin, että uutta seurustelukumppania ei haluta heti esitellä lapselle. Riippuu tietysti lasten iästäkin, missä vaiheessa isän tai äidin uutta kumppania halutaan esitellä. Minusta sinut voi esitellä lapselle ihan hyvin, mutta olellista on se, että teidän kuhertelu pitää olla pois kuvioista, kun lapsi on teillä. Kun lapsi on isän kotona, keskitytään lapseen ja vasta, kun suhde on vakaa ja tiedätte, että tästä seuraa avoliitto jne, niin sitten sinäkin alat olla enemmän lapsen elämässä mukana.

Minä itse esittelin uuden poikaystäväni lapsilleni vasta noin 4 kuukauden seurustelun jälkeen ja silloinkin vain lyhyissä pätkissä eli hän kävi meillä syömässä tai kävimme koko perhe yhdessä elokuvissa. Annoin miehen tutustua lapsiini ja lasten mieheeni. Lasten nähden miehen halailu tuli kuvaan vasta myöhemmin, kun mies oli jo lapsille tuttu.

Minä en sietäisi AP:n kaltaista tilannetta. Siinä on liian iso riski siihen, että miehen itsetuntoa pönkittää ihan liikaa ex-vaimon palvonta. Ei myöskään voi olla ihan varma, että osoittaako ex-vaimo auliutta myös sänkyhommissa tms. Minä ottaisin eron ja sanoisin miehelle, että tervetuloa sitten, kun olet oikeasti eronnut vaimostasi ja alat elämään omaa elämääsi. Tilanne kuulostaa siltä, että olet vain laastarisuhde miehelle.

Lapsen kannaltahan on hyvä, jos vanhemmat ovat läheisiä eron jälkeenkin. Minusta on kuitenkin lapsellekin aika raastavaa, jos hän ei tiedä, että ovatko vanhemmat yhdessä vai eivät. Lapsi saattaa pelätä, että jos hän on "tuhma" niin isi lähtee pois ja vanhemmat eroavat oikeasti. Omien lasteni kohdalla toipuminen erosta oli lapsille helpompaa sitten, kun he tajusivat, että me vanhemmat emme enää todellakaan palaa yhteen, kun kummallakin oli jo uudet seurustelusuhteet. Sitä ennen lapset elättelivät toiveita, että muuttaisimme uudestaan yhteen.

 

[jaaha...]

Eri juttu onkin se, onko mies enää kiinnostunut entisestä vaimostaan. Oma mielipiteeni on se, että sehän olisi vain todella hienoa, jos perhe pystyisi hoitamaan ongelmansa ja vanhemmat palaamaan yhteen. Heillä on kuitenkin yhteinen lapsi ja se lapsi tulee olemaan aina heillä vahva ikuinen side.

Ai että kaikkien joilla on eksän kanssa yhteisiä lapsia pitäisi palata yhteen? No kuule ei pitäisi. Se lapsi voi olla ja onkin se ainoa yhteinen ikuinen side, mutta ei se lapsen olemassaolokaan merkitse sitä, että pitää väen vängällä olla sen toisen kanssa. Jos on uudet/uusi kumppani kuvioissa, niin tuohan on ihan naurettava ajatus.

Et voi sanoa, että vanhempien tulisi palata yhteen, sillä et tiedä henkilökohtaisesti, että millainen suhde vanhemmilla on ollut, onko se ollut hyvä vai huono, kestänyt vuosia vai pari kuukautta, millaisissa tilanteissa lapsi on saanut alkunsa, millaisessa tilanteessa on erottu jnejne.

Onneksi minun mieheni on tyytyväinen minun kanssani, eikä haikaile takaisin eksänsä luo, joka teki heidän suhteestaan helvettiä. Ja vaikka heillä onkin yhteinen lapsi. Ei se lapsi kärsi äidin/isän uudesta kumppanista. Lapset sopeutuu, ja perheitä on erilaisia.

 

[Säännöt]

Mitä mieltä olette tällaisesta?
Olen tuntenut mieheni vasta pari kuukautta. Ongelmaksi on heti muodostunut hänen exänsä eli hänen lapsensa äiti.

Kovinpa pian sinä alat laittaa miehelle karsinaa. Ei nparin kuukauden tapaamisten perusteella voi olla minkäänlaista oikeutta määrällä toisen elämästä. Te elätte vasta tutustumisvaihetta! Fiksu kaveri häippäsisi äkkiä noin määräilevän naisihmisen läheltä.

Kun ihmisellä on lapsia, ei hänen arvomaailmansa ole enää sellainen, jonka sinä haluaisit. Tällä miehellä se on opikeassa järjestyksessä ja onneksi hän pitää siitä kiinni.

 

[ehdottomasti]

Kyllä minäkin olen sitä mieltä että lapsiperheiden ei koskaan edes pitäisi erota. Ja jos eroavat heidän tulisi tehdä kaikkensa jotta saisivat perheen yhteen ja elämän toimimaan. Terapiaa avuksi, jos on ongelmia. Ero ei ole ratkaisu, kun on yhteisiä lapsia.

 

[haraSOO vaan sullekki.]

Kyllä minäkin olen sitä mieltä että lapsiperheiden ei koskaan edes pitäisi erota. Ja jos eroavat heidän tulisi tehdä kaikkensa jotta saisivat perheen yhteen ja elämän toimimaan. Terapiaa avuksi, jos on ongelmia. Ero ei ole ratkaisu, kun on yhteisiä lapsia.

Paskat. Ette tiedä millaisista lähtökohdista ero on syntynyt, ette tiedä että onko isä ja äiti edes koskaan seurustellut!
Minun mies erosi eksästään kun eksä halusi erota ennen kuin edes tiesi että nainen on paksuna. Ja nainen oli takuulla suunnitellut tulevansakin paksuksi ja sitten jättävänsä miehen. Vaan kun huomasi ettei se yh:n elämä ookkaan kivaa, niin sitten alkoi kitinä ja kiristys.
Onneksi minun mieheni ei edes halua mokomaa tapausta takaisin, sen verran veemäinen ja hankala tapaus tämä akka ja mieheni rakastaa minua, ei eksäänsä.
Ex pitää lasta jonain pelinappulana jonka avulla voi välillä kiristää, ja välillä on tyrkyttämässä miehelleni suoraan sanottuna p*llua.
Olis miettinyt ennen kuin halus erota. Me ollaan nyt yhdessä ja onnellisia. Sitä saa mitä tilaa!

 

[ehdottomasti]

Kyllä se vain olisi lapselle parasta että sen isä ja äiti palaisi yhteen, vaikka väitätkin että mies rakastaa sinua, tänään.

 

[Hinnalla millä hyvänsä?]

Kyllä se vain olisi lapselle parasta että sen isä ja äiti palaisi yhteen, vaikka väitätkin että mies rakastaa sinua, tänään.

Hohhoijaa, tää on taas jonkun exäänsä kaipailevan (yh:n?) mielipide. Ei se lapsi ole parisuhteen autuaaksi ja pyhäksi tekevä asia, onhan se hienoa että on yhteisiä lapsia muttei se tarkoita että sen takia olisi loppuelämäksi sidottu toiseen kiinni jos homma ei kerran toimi.

"vaikka väitätkin että mies rakastaa sinua" : ja mikä siinä olisi niin vaikeaa uskoa? Eikö ihminen voi enää koko elämänsä aikana rakastua kehenkään muuhun kuin siihen lapsensa äitiin/isään? Onko se niin uskomatonta? Onko yhteenpaluu tosiaan aina joka tilanteessa lapsille parasta jos yhteen palataan vain lasten takia? En usko eikä niin usko moni muukaan siitä exästään eronnut.

Kyllä eroon on yleensä todella painavat syyt eikä liitosta lähdetä helposti juurikin lasten takia mutta jos muuta vaihtoehtoa ei enää ole nähty, miksi pitäisi väen väkisin pysyä yhdessä jos homma vaan ei todellakaan toimi millään tasolla? Jos toinen ei esim. rakasta kumppaniaan enää kuten ennen, tai ei osallistu mitenkään lasten hoitoon miten se rakkauden määrä lisääntyisi yht´äkkiä? Siksi kun on yhteiset lapset? Ei se taida mennä ihan noin tosielämässä, saduissa ja unelmissa ehkä mutta tosielämässä ei useinkaan.

Lapselle parasta on että vanhemmat tulevat toimeen ja osallistuvat tasapuolisesti heidän kasvatukseensa, ei se tarkoita saman katon alla asumista.

 

[ooooouuuuu]

Kyllä se vain olisi lapselle parasta että sen isä ja äiti palaisi yhteen, vaikka väitätkin että mies rakastaa sinua, tänään.

Onko lapselle tosiaan parasta katsoa ja kuunnella äidin ja isän tappeluita päivästä toiseen, kun parisuhde ei toimi ja ollaan vaan yhdessä lapsen takia? Tulee muksulle varmaan todella terve käsitys parisuhteesta!

 

[ihmetystä]

Olen alkuperäinen kirjoittaja Kiitos vastauksistanne. Huomaan, että olette moni ymmärtäneet mieheni eronneen exästään äskettäin, tämä ei pidä paikkaansa vaan he ovat eronneet jo muutamia vuosia sitten. Exällä on välissä ollut toinen suhde, josta hän on saanut toisen lapsen. Nyt, kun miehellä on vakavamman oloinen suhde ensi kertaa, tämä nainen siis on saanut päähänsä, että haluaakin hänet takaisin.

Toisekseen mieheni on käsittääkseni tehnyt exälle selväksi, ettei yhteenpaluu tule ikinä olemaan mahdollista, mutta nainen ei tätä tunnu toistaiseksi hyväksyvän :/

Ja toisin joku väitti, lapsen koti ei ole todellakaan vain exän luona, vaan hänellähän on kaksi kotia. Hänen pitäisi olla vuoroviikoin äidillään, vuoroviikoin isällään. Nyt ex on siis alkanut estämään tätä.
Mutta kommentoikaa lisää

 

[ehdottomasti]

Ei tietenkään ole lspsen parasta nähdä vanhempiensä jatkuvia tiiroja, ei vanhempien eläessä erilleen, eikä yhdessä. Lapsen paras on kun vanhemmat soivat välinsä ja palaavat kiltisti yhteen, riitelemättä. Tottakai voi rakastua johonkin muuhunkin kuin lapsen äitiin. Kaikkihan me rakastumme tämän tästä ja kohde vaihtuu aina, mutta sitoutus tulee olla se joka pitää ja lapsen parasta pitäisi aikuisen ihmisen ajatella.

 

[Säännöt]

Mutta kommentoikaa lisää [/QUOTE]

Oma mielipiteeni ei muutu edellisestä, jossa otin huomioon kyllä sen, että ero ei ole tuore. Mutta teidän suhteenne on, hyvin tuore, joten ei sinun asiasi todellakaan ole vielä alkaa odottamaan/määräämään mitään sellaista, joka kuuluu vakiintuneeseen suhteeseen. Tällä tavoin ainoastaan karkotat miestä. Hän halunnee ohjata itse elämänsä tärkeitä asioita, johon kuuluu lapsi ja häntä koskevat asiat.

Jos haluat suhteenne jatkuvan hyvänä, älä hyvä ihminen laita liekaa jalkaan, hän ponnistelee siitä vain irti! Kyllä se ex-vaimo siitä laantuu, kun näkee, jotta sillä ei ole toivottua vaikutusta.

 

[ihmetystä]

Enhän mä ketään ole yrittänytkään määräillä.
Kysymykseni olikin, mitä tekisin, ettei suhteemme kaatuisi tähän. Ja se tulee kaatumaan, jos tämä toinen nainen vainoaa lakkaamatta -en jaksa katsoa sellaista.

 

[Hinnalla millä hyvänsä?]

Ihmettelen kyllä suuresti miksi naiset jäävät roikkumaan menneeseen ja haikailevat vanhan suhteen perään aina vaan. Minunkin kumppanini on eronnut exästään jo ajat sitten kun mekin olemme olleet yhdessä jo kohta neljä vuotta mutta edelleen tämä ex vain mankuu miestä takaisin. En ymmärrä miten edes viitsii enää pilata omaa elämäänsä haikailemalla jotain mitä ei enää ole. Menee siinä varmasti oma elämä ihan susille kun ei löydä ketään muuta itselleen haikaillessa vanhan suhteen perään.

Onko siinä sitten jotain mielenterveydelliseen ongelmaanliittyvää, sitäkin olen miettinyt. Mutta tuollainen ei todellakaan ole normaalia aivan sama kuinka kauan sinä ap olet miehen kanssa seurustellut (jos he ovat kerran eronneet jo ajat sitten).

 

[hui]

... pysyä sen yhden ja saman kanssa koko elämän, jonka kanssa on aloittanut ja lapset tehnyt.

Ei kuulkaas, kiertolaiset, ole noita teitin ongelmia siinä elämässä minulla.

Voe, voe vaan

 

[No daa]

Minä. Minäminä. Minäminäminäminäminäminäminä. Minäminä. Minäminä. Minä. MINÄ!

Just. Tajua nyt että tässä kuviossa on mukana lapsi. Vaikka miten vihaisit puolisosi exää, minäminä ei nyt ole maailman tärkein otus vaan se lapsi. Niin kauan kun se lapsi on alle 18, isä on tekemisissä lapsen äidin kanssa vaikka olisit kuinka tottunut olemaan maailman keskipiste olemaan. Toivottavasti mies tajuaa jättää sinut.

 

[ikävä tosiasia]

Minä. Minäminä. Minäminäminäminäminäminäminä. Minäminä. Minäminä. Minä. MINÄ!

Just. Tajua nyt että tässä kuviossa on mukana lapsi. Vaikka miten vihaisit puolisosi exää, minäminä ei nyt ole maailman tärkein otus vaan se lapsi. Niin kauan kun se lapsi on alle 18, isä on tekemisissä lapsen äidin kanssa vaikka olisit kuinka tottunut olemaan maailman keskipiste olemaan. Toivottavasti mies tajuaa jättää sinut.

Juu ja jos lapsen etu otettaisiin tässäkin tilanteessa huomioon ei tämä lapsen äiti manipuloisi lapsen kustannuksella. Ihan selvä tapaus, lasta käytetään kiistakapulana jolla saadaan muut asianosaiset toimimaan oman pillin mukaan. Näitä on nähty ja valitettavasti se lapsen etu ei todellakaan ole etusijalla silloin kuin katkeruus astuu peliin. Se katkeruus menee kaiken muun edelle, valitettavasti. Tottakai vanhemmat ovat tekemisissä keskenään mutta jos se tapahtuu vain ja ainoastaan toisen sanelemilla ehdoilla (lasta pelinappulana käyttäen) mennään metsään ja lujaa. Lapsen edulla tällä ei ole mitään tekemistä.

 

[vierailija]

Apua osoitteesta (Priestadu@gmail.com) oli ihanaa, minä ja vaimoni olemme taas yhdessä kahden vuoden eron jälkeen, Herra siunatkoon sinua ja temppeliäsi.