Isäpuolen adoptiosta kysymys...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ehkä tyhmäkin kysymys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ehkä tyhmäkin kysymys

Vieras
Tilanne on siis se, ettei lapsen biologinen isä ole ollut lapsensa kanssa tekemisissä ja hänellä uusi perhe. Minulla myös uusi puoliso ja kysymys kuuluukin, että voiko puolisoni adoptoida lapseni ja ryhtyä hänen isäkseen, vaikka lapsen isyys on tunnustettu hänen biologiselle isälleen? Tarvitseeko saada biologisen isän suostumusta asiaan? Tuskin haluttaisiin kumpikaan olla tekemisissä toistemme kanssa. Edes elatusmaksuja en ole uskaltanut missään vaiheessa karhuta, joten olen ollut ilman. En halua lastenvalvojienkaan ottavan häneen yhteyttä, koska tuntuu kohtuuttomalta vaatia sellaiselta ihmiseltä rahaa, joka ei ole lapsensa kanssa millään tapaa tekemisissä.

Voiko adoption siis hoitaa niin ettei siitä mene mitään infoa biologiselle isälle?
 
Adoptiota ei käsittääkseni voi hoitaa niin, ettei siitä tietoa biologiselle isälle menisi, mutta se on kyllä mahdollinen silti. Eräs ystäväni on toiminut näin, hänen lapsensa siis ei ollut biologisen isänsä kanssa missään tekemisissä ja ystävän puoliso sitten adoptoi hänet oltuaan jo pitkään lapselle isänä.
 
Tarvitset luvan bilogiselta isältä, hänen pitää vissiin luopua isyydestään adoption takia. Mutta ehkäpä kannattaa se hankkia, sillä nythän et voi edes passia hankkia lapsellesi, kun biologisen isän nimi kummittelee papereissa ettekä ole yhteyksissä.
 
Adoptiota ei käsittääkseni voi hoitaa niin, ettei siitä tietoa biologiselle isälle menisi, mutta se on kyllä mahdollinen silti. Eräs ystäväni on toiminut näin, hänen lapsensa siis ei ollut biologisen isänsä kanssa missään tekemisissä ja ystävän puoliso sitten adoptoi hänet oltuaan jo pitkään lapselle isänä.

Adoptio ainakin katkaisisi elatusmaksudilemmat koska on henkisesti reilumpaa ja selkeämpää huolehtia oman perheen sisällä elatusasiat. Ei ole motivaatiota kysellä biologisen isän tuloista minkä tiedon kela aina haluaa ennenkuin mitään maksaa. Sen tiedän, että henkilö on työelämässä ja häneltä karhuttaisiin elarit ja maksua ei voisi siirtää kelalle. Ihan riittävästi on arjessa muita ajankohtaisia asioita, joihin jaksettava keskittyä.
 
[QUOTE="minä";26349173]Tarvitset luvan bilogiselta isältä, hänen pitää vissiin luopua isyydestään adoption takia. Mutta ehkäpä kannattaa se hankkia, sillä nythän et voi edes passia hankkia lapsellesi, kun biologisen isän nimi kummittelee papereissa ettekä ole yhteyksissä.[/QUOTE]

Voi tietysti hankkia passin, ei siihen biologista isää tarvita jos on yksinhuoltajuus kuten aloittajalla varmaankin on.
 
[QUOTE="aapee";26349197]Adoptio ainakin katkaisisi elatusmaksudilemmat koska on henkisesti reilumpaa ja selkeämpää huolehtia oman perheen sisällä elatusasiat. Ei ole motivaatiota kysellä biologisen isän tuloista minkä tiedon kela aina haluaa ennenkuin mitään maksaa. Sen tiedän, että henkilö on työelämässä ja häneltä karhuttaisiin elarit ja maksua ei voisi siirtää kelalle. Ihan riittävästi on arjessa muita ajankohtaisia asioita, joihin jaksettava keskittyä.[/QUOTE]

Niin, ja on se lapsellekin varmasti iso juttu, jos elämässä kaikella muulla tavalla isänä toimiva isä saa sitten olla virallisesti isä. Elarit tietenkin on mahdollista saada biologiselta isältä kelan kautta oli hän töissä tai ei, jos hän on haluton maksamaan. Toisella tuttavalla taas lapsen biologinen isä on töissä ja kela maksaa ne elarit ja ottaa isältä pois, äidille ei tästä mitään vaivaa koidu, sopimukset on tehty siihen saakka kun lapset on 18v.
 
Niin, ja on se lapsellekin varmasti iso juttu, jos elämässä kaikella muulla tavalla isänä toimiva isä saa sitten olla virallisesti isä. Elarit tietenkin on mahdollista saada biologiselta isältä kelan kautta oli hän töissä tai ei, jos hän on haluton maksamaan. Toisella tuttavalla taas lapsen biologinen isä on töissä ja kela maksaa ne elarit ja ottaa isältä pois, äidille ei tästä mitään vaivaa koidu, sopimukset on tehty siihen saakka kun lapset on 18v.

Pelkään vain sitä että kun en ole tähänkään saakka elareita karhunnut ja jos alkaisin kelan kautta karhuamaan niin biologinen isä voisi alkaa negatiivisesti lähestymään minua yksityiselämässä. Sellaista riskiä en halua. Sen verran kiilaa on välillemme tullut. Pienempi paha on olla kokonaan ilman elareita koska tullaan toimeen oman perheen tuloilla.
 
[QUOTE="aapee";26349237]Pelkään vain sitä että kun en ole tähänkään saakka elareita karhunnut ja jos alkaisin kelan kautta karhuamaan niin biologinen isä voisi alkaa negatiivisesti lähestymään minua yksityiselämässä. Sellaista riskiä en halua. Sen verran kiilaa on välillemme tullut. Pienempi paha on olla kokonaan ilman elareita koska tullaan toimeen oman perheen tuloilla.[/QUOTE]

Niin, ei kannatakaan. Alat vaan ajamaan sitä adoptioasiaa, niin saatte lapselle isän. :)
 
Tässä on aloittaja ihan vastaavanlainen tapaus:

Perheen sisäinen adoptio - Perheen sisäinen adoptio ja oheishuoltajuus

sieltä löytyy hyvin tietoa siitä, miten tuo perheen sisäinen adoptio heidän perheessään on sujunut. :)

"Lisäksi pyydetty lisäämään lapsen todistukseen vanhemmat jolloin tulee ilmi se, että lapsen isyyttä ei ole vahvistettu."

Niin, vain tuolla erotuksella että tuossa tapauksella lapsen isyyttä ei ole biologisen isän taholta vahvistettu, mutta minun lapseni kohdalla on. Tuo tietääkseni tarkoittaa automaattisesti sitä, että biologisen isän suostumus tarvitaan. En kuitenkaan osaa nähdä syitä miksei biologinen isä suostumusta antaisi. Se luultavasti olisi vain henkilölle helpotus...
 
Huh, kun tuota linkattua tapausta lukee niin ei kauheasti houkuta oikeusprosessit mitkä saattavat käynnistyä jos vähänkin katsotaan ettei biologista isää haluta kuulla. Onko se tosiaan noin työläs prosessi hankkia adoptio-oikeus? Ehkei, jos biologinen isä antaa suosiolla suostumuksensa. Mitään oikeusprosesseja en todellakaan jaksaisi nyt.
 
Kysy ensin rauhassa lupaa adoptioon, jos lapsen biologinen isä ei suostu voit todeta että lapsesi tarvitsee isän ja että vaihtoehdot ovat seuraavat; joko hän antaa luvan adoptioon tai alkaa maksaa elareita.
 
Ilman muuta tarvitsee isän suostumuksen ja luulisi tämän olevan hyvin yksinkertainen asia, jos isä ei kerta ole missään tekemisissä eikä maksa lapsensa kustannuksista mitään. Isyyteen liittyy lainsäätämiä velvollisuuksia (elatus, perintä jne), eikä sen purkaminen ole yhtään sen epävirallisempaa kuin sen myöntäminen.
 
[QUOTE="aapee";26349373]Huh, kun tuota linkattua tapausta lukee niin ei kauheasti houkuta oikeusprosessit mitkä saattavat käynnistyä jos vähänkin katsotaan ettei biologista isää haluta kuulla. Onko se tosiaan noin työläs prosessi hankkia adoptio-oikeus? Ehkei, jos biologinen isä antaa suosiolla suostumuksensa. Mitään oikeusprosesseja en todellakaan jaksaisi nyt.[/QUOTE]

No kyllä siihen työtä joutuu tekemään, uskon kuitenkin että se on ihan sen arvoista. :) Parhaimmillaanhan homma menee niin, että lapsen isä antaa suostumuksensa.
 
[QUOTE="aapee";26349338]"Lisäksi pyydetty lisäämään lapsen todistukseen vanhemmat jolloin tulee ilmi se, että lapsen isyyttä ei ole vahvistettu."

Niin, vain tuolla erotuksella että tuossa tapauksella lapsen isyyttä ei ole biologisen isän taholta vahvistettu, mutta minun lapseni kohdalla on. Tuo tietääkseni tarkoittaa automaattisesti sitä, että biologisen isän suostumus tarvitaan. En kuitenkaan osaa nähdä syitä miksei biologinen isä suostumusta antaisi. Se luultavasti olisi vain henkilölle helpotus...[/QUOTE]

kas vain, mä muistin että tuossakin tapauksessa isyys olisi vahvistettu, mut ei sit :D No, kuitenkin tuossa sitä linjaa näkee miten se menee. Kannattaa ihan vaan kysyä sitä lupaa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja juuri näin;26349432:
Kysy ensin rauhassa lupaa adoptioon, jos lapsen biologinen isä ei suostu voit todeta että lapsesi tarvitsee isän ja että vaihtoehdot ovat seuraavat; joko hän antaa luvan adoptioon tai alkaa maksaa elareita.

Jos ei anna lupaa adoptioon niin en silti edelleenkään ala karhuamaan elareita. En halua vahingossakaan joutua kierteeseen, että joudun valvomaan maksaako mies vai ei ja ilmoittelemaan kaikesta lastenvalvojalle. Paperisotaa on muissa arkiasioissa jo niin paljon, ettei kaipaa muuta päänvaivaa tuon asian osalta.

Paras olisi jos suostumus heruisi. Tuskin adoptiosta silloin mitään massiivista oikeusprosessia tulisi.
 
  • Tykkää
Reactions: Pesky Pixie
[QUOTE="aapee";26349517]Jos ei anna lupaa adoptioon niin en silti edelleenkään ala karhuamaan elareita. En halua vahingossakaan joutua kierteeseen, että joudun valvomaan maksaako mies vai ei ja ilmoittelemaan kaikesta lastenvalvojalle. Paperisotaa on muissa arkiasioissa jo niin paljon, ettei kaipaa muuta päänvaivaa tuon asian osalta.

Paras olisi jos suostumus heruisi. Tuskin adoptiosta silloin mitään massiivista oikeusprosessia tulisi.[/QUOTE]

Niin, enimmäkseenhän se on paperisotaa vaan. :) Kyllä se siitä, voimia prosessiin!
 

Yhteistyössä