Isovanhemmille kertominen?

[Äippä12]

Jouluna ois rv. 6 ja ois niin ihanaa paljastaa meidän ihana pieni kesäylläri..
Viiniä tarjotaan anopin+appiukon luona ja kärsin väsymyksesta ja pienestä pahoinvoinnista kypsennetyn lihan suhteen.. Ei oikein tuo valkoinenvalhe -pankki tuota tekosyytä punaviinittömälle jouluaterialle ja mahdollisesti pahoinvoinnille. Sit jos meneekin kesken niin tuskin oon normaali..

Meillä ollut vastoinkäymisiä ja pari joulua taaksepäin oli ikäviä uutisia omaa terveyttä kohtaan niin ois nyt ihana kertoa omille vanhemmille puolestaan hyviä uutisia :,) vaikka keskenmenoriski on olemassa.

Uutinen tuli meille yllärinä kun pelko ettei saada vauvaa sairastumisen ja hoitojen jälkeen ollut suuri.

Ois niin ihana jakaa tämä uutinen vanhempien vaikka riskinä suru-uutinen..

Mielipiteitä?

 

[Minuli]

Itse mietiskelin myös samaa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että on mukavaa saada tukea ja lohtua myös sitten siinä surun keskellä, jos huonosti käy. Eli siis kerrottiin

 

[Äippä12]

Jouluna kerrottiin. Mietin tuota samaa, että jos menee kesken niin on suru sitten yhteinen. Jouluna oli vielä niin ihana kertoa, kaiken sen aijemman koetun surun ja stressin jälkeen. Ja sitä vasta tajusi että meille oikeasti on tulossa vauva, jotain ihanaa ja arvokasta.
Aloin jo kotimatkalla epäillä et puhunko höpöjä..
Mukavaa odotusta!