itkettää, sattuu

[suru]

rakastan miestäni enemmän kuin ketään koskaan,enemmän kuin mitään enkä tiedä miten ilman häntä elisin. mutta luulen että mun täytyy :'(

mua miehet kohdelleet niin huonosti,järjestäin kaikki petttäneet(tätä miestä edeltävä vielä niin että olin raskaana) ensin tietti aina ilmeni jotain pientä mikä ei pitänytkään paikkaansa, jossain pikku asiassa sanottiin toista ja tehtiin toisin ja/tai petettiin lupauksia, lopulta ilmeni pettäminen ja jättäminen.

nykyinen mies(vauvamme isä) vannoo ettei koskaan tee niin että rakastaa (niinpä niin ne edellisetkin vanno aikansa, kunnes totuus tuli ilmi), kaikkien kokemuksieni jälkeen luottamus horjuu heti kun tulee yksikin pieni asia, petetty lupaus tai että sanoo mulle toista ja tekee toisin kun silmä välttää. ollut kaiken näköistä muutakin mikä on aiheuttanut epäluottamusta. sitten kun minä juuri synnyttäneenä ja monta iltaa itkua vääntäneenä kun oma ruumiini on muuttunut mielestäni einiin kauniiksi(ja totta se on). niin ensin alkaa kuskaa meille molemmille tuntematonta naista monena päivänä työmatkallaan(samaan paikkaan menee), vaikka ei oo mitään velvoitetta sitä naista kohtaan ja vaikka tiesi miten epävarma itsestäni olin,välittämättä mun tunteistani joista hyvin tiesi.

ja nyt juuri ilmeni että on tehnyt tuttavuutta toisen vieraan naisen kanssa siellä, vaikka on mulle väittänyt että ei juurikaan juttele niitten kanssa siellä. joo ihan okoo jos jotain välttämätöntä niinku tervehtiminen yms. mutta että tää nainen tietää henkilö kohtaisia asioita miehestäni ym. siis ihan vahingossa törmäsin häneen, ja tuli siihen kun vauva oli sylissäni juttelee kaikkee, mm siitä että on xxxx tekemä paita pienellä päällä. mä olin koko ajan että mistä tää nainen tietää niin paljon miehestä.

ja nyt sit mies selittelee mulle että vaikee olla puhumatta jos naiset tulee puhuu, niin no jos mulle tulee täysin vieraat miehet puhuu niin en mä niille ala puhuu mun henk.koht asioista. tai muutenkaan mitään saatan vastaa lyhyesti jotain jos kysyy jostain em.työjutusta tms.

että joo nyt sitte horjuu luottamus siksi kun mies jäi kiinni siitä että onkin tehnyt naisten kanssa tuttavuutta ja jutellu enemmän vaikka mulle on väittänyt että ei tee niin kun ei oo tarvetta.

ja mua niin sattuu. tuntuu että parempi lähteä ite ensin kun jäädä odottaa milloin se meneekin pidemmälle.

miten mä voin luottaa siihen kun sanoo että ei petä jos en voi pienemmissäkään asioissa luottaa?

mä oon ehkä herkkä, mut jos toinen rakastaa ja tietää mitä toinen tuntee niin pakkoko sitä on tahalleen satuttaa. no joo ehkä mies ajatteli että enhän mä koskaan saa tietää asiasta. ja oli sattumien summa että sain tietää. mutta silti mitä se kertoo miehestä. mulle sen että ei se ole luotettava

mä en vaan kestä tällästä kaiken muun päälle. tuntuu että muhun vaan sattuu. joo ja nyt te tuutte haukkuu mua,no siitä vaan

 

[suru]

nykyinen mies(vauvamme isä ) vannoo ettei koskaan tee niin, että rakastaa

tekstistä jäi pilkku pois tässä se on lisätty.

 

[suru]

niin ja piti lisätä että ihmettelenpä suuresti miten sitä juttua on näköjään riittänyt tämän toisen naisen kanssa,ja että ei muka pysty olee puhumatta. kun kotona ollessaan minä epätoivoisesti yritän saada keskustelua meidän välille,aika heikoin tuloksin, monta kertaa en saa mitään vastausta ja jos saan se on tyyliin yksi sana, miksi siis vieraan naisen kanssa juttu luistaa mutta mun kanssa ei? ite oon täällä seuranani vauva ja 4v muksu. nään just ja just vanhempiani silloin tällöin ja joskus harvoin kavereita(silloinkin mies on yleensä mukana,mikä ei mua haittaa). mutta arvaatte varmaan että minä kaipaisin keskustelu seuraa miehestäni,mutta tää ei mun kans juuri puhu.

:'(

 

[Zoe-F]

Minusta yhdessä olo ei saa sitoa toista puhumattomaksi.
Tai siis yritän tarkoittaa, että samalla tavalla pitää saada tutustua ja ystävystyä ja jutella ihmisten kanssa sukupuolesta riippumatta.
Seurustelu tai avioliitto ei saa "rajoittaa".
Hankala selittää, vaikka onkin yhdessä, pitää voida olla "vapaa" enkä nyt tarkoita että vapaa niin että voi hyppiä kenen tahansa sängyssä.
Jos rakastaa ja kunnioittaa, pitäisi voida ymmärtää ettei toista saa kahlita mustasukkaisuudella, koska se on väärin. (Tietenkään toisen rakkautta ja luottamusta ja kunnioitusta ei pitäisi käyttää väärin) Luottamus on niin kauan kunnes se menetetään ja sitä on hankala saada takaisin. Mutta se että joku on joskus tehnyt väärin ja pettänyt, ei saa jäädä uuteen suhteeseen painamaan. Uuden miehen ei pidä joutua maksamaan entisen virheistä sillä, että häneen ei luoteta. Kaikista asioista ei vain voi puhua pelkästään vaimon kanssa. (tietenkin pitää myös ymmärtää missä menee se raja, mitä asioita ei puhuta)

 

[hippu]

juu-u, tiedä tuon tunteen. minunkin mies sanoo aina ettei puhu töissä juuri kenenkään kanssa ja että on niin kiireinen..nyt olimme firman juhlissa ja mulle tuli vieras daami purkaan sydäntään että älä välitä jos joku puhuu heidän suhteestan.. minä olin että TÄH? ovat kuulemma olleet niin läheisesti et tulee juoruja.. minä suutuin ja loukkaannuin tosi paljon, mies vaan kielsi kaiken ja nauroi. ei kait kukaan täyspäinen tule mulle selventään ettei ole mitään jos kerran on puhtaat jauhot pussissa.. mitämitä.. nut en tiedä mitä ajatella..
jotta samassa veneessä ollaan!!!

 

[gissa]

mä en voi sanoa muuta kun, että et sinä voi muuta tehdä kuin luottaa miehes sanaan, jos sen pettää, niin sitten mä en kattelis enää. Mutta mulla on työpaikalla perheellisiä miehiä työkavereina, ja yövuorossa tulee kyllä juteltua aika syvällisiäkin juttuja ja ihan kaveripohjalta, siinä tulee juteltua itsekin monia asioita mitä ei miehen kanssa jutella, mutta ei se kyläpettämistä ole missäään mielessä!!