Itkuherkkä ekaluokkalainen

[äisskä]

onko normaalia?
lapsi itkee pienistäkin asioista, on herkällä päällä useita kertoja päivässä?
koulu sujuu hyvin, koulussa on reipas, kavereita on, tosin nyt pimeään aikaan eivät kavereiden kanssa enää ole pihalla jne. niin paljon kun valoisaan aikaan.
perheessä kaikki ennallaan, tosin vauva syntyi perheeseen vastikään.

 

[Tepadj]

Huomionhaku?

 

[hallittu kaaos]

Itse olin erityisesti lapsena (kouluikäisenä) sellainen, että vähänkin sanaharkkaan menevät tilanteet kavereiden kanssa / jännittävät tilanteet kun pitää aikuisten kanssa puhua jne. niin vesi nousi silmiin. Ja tämä sitten innosti kiusaajia kiusaamaan enemmän. Olin itkupilli ja melkoinen hylkiö peruskoulussa.

Edelleen jos pitää työnantajalle mennä kertomaan esim. että pitää lähteä töistä pois kun tulee kipeäksi tai muuta vastaavaa niin alkaa heti. Samoin jos puhuu vähänkin herkemmistä aiheista tmv. Aina on vedet silmissä.. -.-

Nykyään pystyn kyllä jo elämään asian kanssa. Veljeni on hieman samanlainen (erityisesti kouluaikana), mutta sisareni taas ei yhtään.

Tiedä sitten onko teillä vain herkkä lapsi vai vaikuttaako uusi perheenjäsen, monestihan lapset reagoivat suuriin muutoksiin eri tavoilla.

 

["vieras"]

Oisko väsynyt? Paljonko nukkuu? Meilä tuollainen, jos on liian vähän yöunta ja lisäksi ehkä nälkäkin.

 

["tiinuli"]

Onko lapsi herkkä? Niin tunnistan tuosta kuvauksesta itseni. Olen aina ollut herkkä ja monesti silmät kastuu on tilanne mikä on. Myös aikuisiällä, viimeksi tänään. Itselläni tähän tilanteeseen voi johtaa moni asia mm. väärin kohtelu, toisten antama myötätunto. Esim. tänään yks työkaveri (eri tiimistä) puuttui minun hoitamaan asiaan aika reilusti ja lateli ohjeita. Tiesin kyllä mitä pitää tehdä, mutta ei meillä mikään ihan rutiinijuttu. Ja tämä työkaveri on tehnyt näitä asioita entisessä työpaikassa. Neuvominen rupes niin sapettaa. Eri asia olisi jos oisin pyytänyt apua/kysynyt jotain, mutta en kokenut tarvitsevani apua. Ja myös se että hän ei ollut tänään osa tiimiäni, vaan oli ihan toisessa tiimissä joten semmonen puuttuminen vain ärsytti. Tilanteesta poispäästyä silmät kostuivat. Ja yks työkaverini (oma tiimiläiseni) sanoi asiasta, että häntä niin sapetti kun tämä henkilö alkoi pätemään ja neuvomaan, vaikka ei häneltä mitään kysytty. Niin siinä vaiheessakin nousi itsellä vedet silmiin. Olen herkkä.

 

["..."]

Minä olen samanlainen kuin hallittu kaaos. Ehkä teilläkin on herkkä lapsi? Mulla äiti vaan teki mielestäni sen virheen, että ihmetteli, kun niin helposti itkin ja ilman syytä mukamas. Joten rupesin häpeämään itkemistä ja edelleenkin häpeän itkemistä, vaikka edelleen olen siis herkkä ja kyyneleet tulee helposti. Joten jotenkin sitten olen yrittänyt itseäni kovettaa ja en ole aina uskaltanut olla oma itseni, siksi että herkkyyteeni ei ehkä ihan asianmukaisesti ole suhtauduttu ja kun en vaan itselleni mitään voi.

Vai siis onko joku uusi juttu tämä itkuherkkyys? Sittenhän voi olla uudesta elämäntilanteesta johtuvaa tms.