itsekkyyttä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hepsukka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hepsukka

Vieras
onko suuri synti, jos oman jaksamisen takia annan vauvalle korviketta ennen iltapäiväunille menoa ja illalla kesken imetysmaratonin? täysimetyksellä kun ollaan menty, mutta nukkuu niin lyhyitä pätkiä...mikä on täysin normaalia toki. vauva kasvaa hyvin eikä lisämaitoa sen puolesta tarvi. imetykset vaan on kovin pitkäkestoisia ja nykyään muutenkin haastavampia, kun jostain syystä ei jaksa keskittyä takamaidon imemiseen kunnolla vaan aloittaa riehumisen kun heruminen vähenee ja itse väsyy.

eli onko imettäminen vaarassa tai uhkaako vauvaa ylipaino, jos annan välillä myös hitaammin sulavaa korviketta ja saan palkaksi 2-3 h päiväunirauhan? vauva 7viikkoa vanha.

mielipiteitä! en säikähdä jyrkkiäkään :)

 
Luulen että enemmän maidontuotannolle on haittaa siitä että sinä väsyt! On se äidin jaksaminen myös vauvan kannalta tosi tärkeetä eikä minun mielestä yhtään itsekästä.
 
Mielestäni äidin terve itsekkyys koituu myös vauvan parhaaksi. Itse tiedät rajasi ja kun säästät itseäsi, jaksat olla parempi äiti.

Kannattaa toki vaalia omaa maidontuotantoa, nuo pitkät imetykset eivät varmaan jatku viikkotolkulla kuitenkaan. Ja toinen varomisen arvoinen juttu on tietenkin se, että vauva saattaa alkaa vieroksumaan rintaa jos saa helpommalla pullosta. Käytä ainakin ""hidasta"" tutti-osaa ainakin Aventilla on sellainen josta vauva ei saa maitoa liian helposti).
 
No ei varmasti ole haittaa, pääasia että lapsi saa ruokaa! Ja sitten kaikki ""ei enää huoli tissiä jos on kerrankin saanut pullosta"" -löpinät voit unohtaa, varmasti ottaa vielä tissiäkin :-)

Jaksamisia!!
 
ei ole synti etkä ole huono äiti. Jokainen tekee omat hyvät ratkaisunsa oman jaksamisensa ja elämäntilanteensa mukaan.

Toi 7 viikkoa tuntuu olevan aika kriittinen ikä, vauva ehkä levottomimmillaan noin yleisesti, tiheänimun kausikin muistaakseni ajoittuu tuohon. Tuosta kun hetken jaksaa vielä eteenpäin niin alkaa helpottaa. Tsemppiä sinulle!
 
kiitos vastauksista...
jotenkin sitä on niin herkässä tilassa vielä ja valmiina syyllistämään itseään joka ikisestä asiasta, on ihanaa saada tukea.

kauanko muuten tiheän imun kaudet yleensä kestää?
meillä tosiaan aluksi poika sai lisäruokaa myös pullosta, jonka jälkeen siirryttiin täysimetykseen. imemisote on aina ollut hyvä. ehkä ei siis kannata huolia.
 
jotenkin jaksaisi ehkä paremmin odotella että tämä kausi on vaan ohimenevää, mutta kun vauva on niin temperamenttinen että kiukkuilee kun ei heru tarpeeksi, se tuntuu tosi raskaalta kun on kuitenkin vähän väliä rinnalla ja aina sama rumba. nooh,kattellaan kuinka meirän käy :)
minä kun yritän opiskellakin samalla, vaikka tiedän että parast ois nyt vaan keskittyä vain ja ainoastaan vauvaan.. mutta vaikka kuinka koen olevani rakastava äiti ja tähän valmis,niin tarvin myös jotain kehittävää toimintaa, muuten en koe olevani kovin kehittävää seuraa lapsellekaan.
 
Vauva 5 viikkoinen ja hyvällä omalla tunnolla annan Tuttelia. Meillä tyttö on hyvinkin tissi riippuvainen etten edes ole huolissani vaikka lisämaitoa annankin. Pääasia on että voimme molemmat hyvin.
 
mä en muista mitä ""tieto"" sanoo tiheänimun kausista mutta meillä ainakin tommoset hepuliajat meni sillai viikottain...mutta muista ettei sun tartte kaikkea kestää vain ajatuksella että pitäis pystyä imettämään, kun sillä tuttelillakin kasvaa samanalaisia lapsia :). Paitsi että ystäväni sanoi ettei sillä pulloruokinnallakaan pääse eroon niistä kasvupyrähdyksien aiheuttamasta ruuantarveen lisäämisestä ja lisääntyneestä ruuan vaatimisesta, yhtä lailla kuulemma pitää pullolapselle antaa ajoittain useammin maitoa kuin tavallisesti. Tiedä tuota.
 
Et ole itsekäs. Meillä ensimmäisen lapsen kanssa annoin vain rintaa alusta asti, kun laitoksella uhkailtiin, jos antaa pullosta ei enään huoli rintaa! Tuli päivä jolloin odotettu vapaailta tyttöjen kanssa tuli, vaan miten kävi: tyttö oli tottunut rintaan, niinettei huolinutkaan tuttipulloa ja itku siinä pääsi. Seuraavan vauvan kanssa tein heti alusta asti selväksi, että korviketta annetaan, kun klinikalta kotiin päästään ennen nukkumaan menoa yhden kerran, että saan hiukan nukkua pidenmään ennen ""yötissi"" syöttöjä ja että vauva tottuu muuhunkin, kuin tissiin ja hyvin on menny.
Olisinpa minäkin ensimmäisen kanssa käyttänyt vähän omia aivoja, enkä kuunnellut klinikan ""tätejä"". Olisi jaksanut paremmin :)
 
useinhan se syyllisyys ja huono omatunto imetysasioissa (ja muissakin) tulee ympäristön paineesta.

muista pitää oma itsetunto hyvänä! vakuuta itsellesi olevasi vauvasi paras hoitaja (miehesi kanssa luonnollisesti). te olette vauvan vanhemmat ja tiedätte parhaiten mitä hän tarvitsee.

itsekkyydestä vielä...

jokaisen vanhemman pitäisi muistaa, että ottaa lapsen mukaan omaan elämäänsä ja näyttää tälle miten elämässä on toimittava. ei niin päin, että alkaa elää vauvan viitoittamalla tiellä, eihän vauva voi tietää, miten tätä elämää kuuluu elää. vanhempien on ohjattava asioita, tuotettava toisinaan pettymyksiä ja kiellettävä silloin kun lapsi on väärillä teillä. jos lapsensa kasvattaa maailman navaksi saa itse ryhtyä martyyriksi ja muutenkin elämä menee kovin kovin hankalaksi vuosi vuodelta. Myös omista tarpeista, jaksamisesta ja tunteista on pidettävä huolta. kuin myös parisuhteesta.
terve itsekkyys on siis vain hyvästä!!

vauvat ei mene rikki tuttelista. ei meilläkään mennyt!
 
Meilläkään vauva ei nukkunut paljoa. Toista tuntia imetin, sen jälkeen toista tuntia sylitin/yritin nukuttaa, ja sitten taas pitikin imettää. Tätä ympäri vuorokauden, joten olin aivan poikki.
Meillä tosin vauva ei oikein tissiä ""tykännyt"" imeä. Aloin epäileen että sieltä ei tule tarpeeksi. Yksi ilta kokeilin korviketta imetyksen (kummanki tissin) jälkeen, ja joi paljon, jonka jälkeen nukkui ensimmäiset pitkät unet.
Neuvolassa sitten kysyin, että mitä teen, kun vauva nukkuu pullon jälkeen hyvin ja on rauhallinen, tissillä raivoaa eikä nuku. Neuvolatäti vastasi mielestäni hyvin. Ei neuvonut mitään, arveli, että vaikuttaa siltä että ei saa tissistä tarpeeksi. Sanoi, että pääasia että vauva tyytyväinen, ja että äitikin jaksaa ja voi hyvin. Imetin vielä pari päivää, mutta se oli ""kauheaa"". Sitten aloin syöttään pullolla öisin, ja iteltä pumppasin. Loppujen lopuksi syötin kokonaan pullosta. Meillä ainakin unet piteni ja vauva rauhoittui kun annoin pullosta. Ja minun olo parani, ja sai nauttia vauvasta, enkä huuhoillut muissa maailmoissa uupumuksesta.
 
Olipa hyvä tuo Niksipirkan kommentti. Ja muutkin tuntuvat olevan suvaitsevaisia ruokkijoita...

Olen neliviikkoisen esikoisen äiti ja olin aluksi aivan poikki kun yritin maata sohvalla tuntitolkulla tissi vauvan suussa. Kokenut neuvolantäti sanoi mielipiteenään, että max 1/2 t. rintaa ja loput pullosta. Molemmista huolii vauva maitoa ja itse olen tilanteeseen tyytyväinen. Olin vain etukäteen lukenut (aivan liikaa) täysimetyksen autuaaksi tekevyydestä ja sitten petymys oli suuri kun se ei onnistunutkaan.

Jaksamista kaikille imettäjille ja pulloruokkijoille ja ""yhdistelmä-äideille! Koetetaan muistaa, että tärkentä on se, että lapsi saa ruokaa!
 
Tuli tästä hauska juttu mieleen.. Multa kun kysyttiin joka paikassa että täysimetänkö? niin vastasin: kyllä juu, paitsi silloin kun en jaksa niin annetaan tuttelia =) ja edelleen sama linja jatkuu..
 
meidän tyttö sai 4 kertaa pullosta eikä enää huolinut rintaa, että ei se ole sanottu että kaikilla käy onni siinä että oppii kummankin tyylin ja haluaa myös imeä rintaa vaikka pullosta saa herkemmin.
 
No huh-huh!! Ei varmasti oo synti!! Mites sitte ois meillä, jotka annetaan pelkkää korviketta? ;o)

Kyllä äidin jaksaminen todellakin on vauvan parhaaksi myös ja osittainen imetys on hieno juttu, jos onnistuu.
 

Similar threads

Yhteistyössä