Jäädä kotiäidiksi vai mennä töihin?

[app]

Meillä on töissä semmoinen tilanne, että pomo jää joulukuussa eläkkeelle. Hänelle luonnollisesti valitaan jatkaja. Minä tietenkin havittelen tuota paikkaa, niin kuin moni muukin meidän firmassa. Mutta en haluaisi viedä lastani hoitoon, koska mielestäni alle 3v on aika pieni hoitoon ja haluaisin hoitaa lapsen kotona. Lapsi olisi joulukuussa 1,5v.

Pitäisi kuitenkin mennä jo kesällä töihin, jotta voisin näyttää miten hyvä olen ja miksi minut kannattaisi valita pomoksi, mutta taas toisaalta en haluaisi viedä lasta hoitoon :/ Mies ei voi jäädä kotiin, koska hänen työnsä ei oikeen salli sitä. Toisin sanoen hän ei voi olla pois.

Mitä ihmettä teen?

 

["vieras"]

Jos menisit kesällä töihin ja saisit paikan, mitä kun lapsi sairastaa? Tai kun uusissa haasteellisemmissa tehtävissä ainakin aluksi pitäisi varmaan panostaa työelämäänkin vähän normaalia enemmän? Ja kun esimies on usein ylempi toimihenkilö, ei hänelle makseta ylitöistä vaan hommat on vaan hoidettava.

Kannattaa miettiä laajemminkin.

 

[app]

Olen kyllä miettinyt. Mieskään ei auta, kun hänen mielestä tuhlaan pitkän koulutukseni kotona..

 

[Meteli Seis]

Kumpiko sinulle on tärkeämpää? Vastuuhan sinulla kasvaa roimasti töissä jos pomo olisi ja se tietty on aina pois perheeltä vaikka kuinka organisoisi ja ajatelisi,että ei niin tee. Pystytkö olemaaan täyspainoisesti molemmissa mukana?

Miksi mies voisi olla kotona hoitamssa?

 

[HoitoonVaan]

Oisko mahdollista palkata yksityinen hoitaja kotiin? Itse valitsisin noista työn, koska mun pää ei kestä pelkkää lapsiseuraa, mutta itse tiedät parhaiten Oma esikoiseni meni hoitoon kun oli 2 v 2 kk ja hoidossa sujui hyvin. Onnistuisiko teidän lomittaa työaikojanne miehesi kanssa niin, että hoitopäivää saisi lyhennettyä? Esim. 6 tunnin hoitopäivästä menee päikkäreihin 1-2 h ja ulkoilua on se 1-2 h, se 6 h ei ole vielä lapselle liian pitkä aika. Miten kehittynyt lapsi on? Itsellä helpotti hoitoon laittoa se, että lapsi oli todella sosiaalinen ja puhui hyvin ja hänen kanssaa pystyi keskustelemaan hoitopäivistä yms. niin että tiesimme miten menee.

Lapsen sairastamiset on tietty mietittävä kanssa etukäteen: mielellään molemmat vanhemmat vuorottelevat niin ei tule rasitusta kummankaan työnantajalle pelkästään, vaikka useimmitenhan se on äiti, joka on sairaan lapsen kanssa kotona. Onko työssä etätyömahdollisuutta, vai vaatiiko 100 % paikallaoloa jatkuvasti? Jos on sellainen työ, voi olla hankalaa.

 

[app]

Koska mies on yrittäjä.

Ehkä hoitaja olisi mahdollista palkata kotiin. Lapsi ei puhu vielä, vierastaa paljon.
Ja minun pitää olla töissä ihan 100%.

 

["mä"]

just luin jostain tutkimuksesta, jossa ihmisiltä kyseltiin kuolinvuoteella, mitä ne katuu elämässään eniten. vastaus oli; se että on uhrannut aikaansa työlle lasten kustannuksella. usein esim. just urasuuntautuneet suurten ikäluokkien miehet korvaa menetettyä aikaa nyt lastenlastensa kanssa. muista että kotona oot korvaamaton. töissä et.

 

[HoitoonVaan]

Koska mies on yrittäjä.

Ehkä hoitaja olisi mahdollista palkata kotiin. Lapsi ei puhu vielä, vierastaa paljon.
Ja minun pitää olla töissä ihan 100%.

Tuossa tapauksessa olisin sen kotihoitajan kannalla. Lapset on niin erilaisia. Esikoinen ei vierastanut käytännössä ollenkaan, ja oli paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä vauvasta saakka, päiväkodissakin täti kehui, että "Puhuu paljon" ja toinen taka-alalta huikkasi vähemmän kehuvaan sävyyn "..lakkaamatta!"

Lapsi on kuitenkin kesään mennessä kehittynyt jonkin verran joten hyvin teillä varmaan sujuu hoitajan kanssa Hoitajaan totuttelu vaan nyt nopeasti käyntiin, että on sitten tuttu kun jää koko päiväksi hänen kanssaan.

 

[tytönjapoikienmamma]

Ymmärrän, että työjuttu vaikuttaa hyvältä tilaisuudelta nyt. Siltikin kannattaa miettiä (tai toki olet jo miettinytkin...), että työelämä on erilasita perheellisenä . On tosi vaativaa yrittää hoitaa kaikki koti- ja työ asiat niihin täysillä panostaen, kummankaan kärsimättä...ja jos sitten pomona olisi vielä vastuullisempaa, kuten joku jo sanoikin. Vaikeita juttuja nuo ja harmi, kun elämässä tavallaan kaksi hyvää juttua, joiden välillä täytyy valita.

 

[_Pigeon_]

Eipä siinä auta muu, kuin tehdä miltä itsestä parhaalta tuntuu Itse en asiaa edes joutuisi miettimään, koska tarkoitus on sit aikanaan palata töihin viim. kun lapsi on 1,5v ja lapsi menee sit päiväkotiin.

 

[HoitoonVaan]

[QUOTE="mä";25733834]just luin jostain tutkimuksesta, jossa ihmisiltä kyseltiin kuolinvuoteella, mitä ne katuu elämässään eniten. vastaus oli; se että on uhrannut aikaansa työlle lasten kustannuksella. usein esim. just urasuuntautuneet suurten ikäluokkien miehet korvaa menetettyä aikaa nyt lastenlastensa kanssa. muista että kotona oot korvaamaton. töissä et.[/QUOTE]

Eroa on kuitenkin siinä, että tarkoittaako se töissä käynti sitä että on viettänyt töissä 80 tuntia viikossa vai suht normi työpäivät alle 50 tuntia viikossa... Monella uraohjusmiehellähän ne työpäivät venyy iltamyöhään ja ehkä ap ei kuitenkaan ajatellut jatkuvaa ylityötä? Toivottavasti?

Sitten on sellainenkin pointti että me jotkut ollaan niin vammasia että pää hajoaa olla pelkästään kotona vaan kaivataan niitä oman alan haasteita ja aikuiskontakteja. Mä en osannut olla kotona lapsen kaa vaan olen mieluummin sitten tyytyväinen ja vähemmän stressaantunut äiti ne aamut, illat ja viikonloput ja lomat.

 

["vieras"]

Ehkä esimiesasema ei tässä elämäntilanteessa ole sinua varten.

 

["..."]

Kun viet lapsen hoitoon niin melkein voin vakuuttaa (kolmen lapsen kokeneena) että ensimmäinen puoli vuotta on pelkkää sairastelua toisensa perään ennen kun tottuvat uusiin "pöpöihin". Joten jos mies ei voi silloin lastasi hoitaa ja itse olet töissä korkeimmalla pallilla niin kuka sen sairaan lapsen kotiin hakee ja hoitaa? Odottelisin sinuna toista samanlaista mahdollisuutta ja totuttelisin ensin siihen millaista on "normiarki" ennen kun lisäisin työtaakkaani.

 

["hoo"]

Tulee niitä mahdollisuuksia siellä töissä myöhemminkin. Sulla on pitkä työura jäljellä vielä lasten jäkeenkin. Sen sijaan tämän lapsesi kanssa ei tule toista aikaa, jollon hän on tuon ikäinen ja tarvitsee sinua erityisen paljon. Se aika on nyt ja ensivuonna. Siitä, että tietää tekevänsä oikein, saa erityisen paljon kiksejä. Minua se ei ainakaan ole katkeroittanut.

 

["mä"]

Eroa on kuitenkin siinä, että tarkoittaako se töissä käynti sitä että on viettänyt töissä 80 tuntia viikossa vai suht normi työpäivät alle 50 tuntia viikossa... Monella uraohjusmiehellähän ne työpäivät venyy iltamyöhään ja ehkä ap ei kuitenkaan ajatellut jatkuvaa ylityötä? Toivottavasti?

Sitten on sellainenkin pointti että me jotkut ollaan niin vammasia että pää hajoaa olla pelkästään kotona vaan kaivataan niitä oman alan haasteita ja aikuiskontakteja. Mä en osannut olla kotona lapsen kaa vaan olen mieluummin sitten tyytyväinen ja vähemmän stressaantunut äiti ne aamut, illat ja viikonloput ja lomat.

joo, mut esimiesasemaan siirtyminen samaan aikaan hoidon aloittamisen kanssa on kyllä aika hurja yhdistelmä. Just sano yks vanhempi 80-luvulla ihan normipäivää lastenkulttuurin parissa tehnyt isä, että kyllä on hienoa, kun saa hoitaa näitä omia lapsenlapsia nyt, kun sillon aikanaa meni omien lasten lapsuus ihan ohi.

Kyllähän siinä pää hajoo, jos kotona vaan istuu. Onneksi ainakin mulla on erilaisia projekteja ja juttuja, joita voi samalla yrittää kehitellä, noita aivottomia puistoja ja niiden äitejä, vauva- ja taapero-harrastuksia ja samassa elämnäntilanteessa olevia ystäviä. Se vaatii vaan vaivannäköä, että saa luotua toimivia verkostoja ja ohjalmaa, jotta kotona jaksaa olla.

 

["mä"]

se on perseestä, että kotiin jäämisen ja töihin menon syyllisyyksiä ja ratkaisuja joutuu puntaroimaan vaan äidit, ei isät...

 

[Hankalakinkai]

[QUOTE="mä";25734199]se on perseestä, että kotiin jäämisen ja töihin menon syyllisyyksiä ja ratkaisuja joutuu puntaroimaan vaan äidit, ei isät...[/QUOTE]

Samaa mieltä. Itse tosin olen nyt iloinen jos vaan saadaan talous järjestettyä niin, ettei mun tarvitse mennä töihin ennen kuin lapsi on vähintään puoltoista vuotias. En halua alle sen ikäistä laittaa hoitoon vielä. Meillä on siis niinpäin, että mies saa parempaa palkkaa kuin minä ja siksi on niinpäin, että minä jään kotiin.

 

[123123]

Menisin töihin, tuon ikäinen tottuu hoitoon kuitenkin nopeasti, eikä kaikissa työpaikoissa esimihellä ole kokoajan ylitöitä. E kaikki lapset sairasta kokoajan ei voi kyllä tietää etukäteen.