Jaksasitteko elää sellasessa suhteessa missä ette pystyis toteuttaa itseään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Vieras
tarkoitan että ette pystyis lähtee sinne kouluun mikä kiinnostaa ettekä pystyis tekee sitä työtä mikä kiinnostaa!!Pitäs vaan valita joku ala mitä täälläpäin on tarjolla.Elämä on jo mennyt sellaseks et valitan hirveesti ukolle ku oon väsynyt kotonaoloon lasten kanssa.(oon ollu jo nelisen vuotta).eilen tuli sit kauhee riita,puhuttiin erostaki ja jos haluaisin erota niin ois pitäny kävellä saman tien ovesta ulos!!!mä oon niin toivottamassa tilanteessa:(
 
en päivääkään eikä ukkokaan.... me saadaan tulla ja mennä kumpanekin miten halutaan jos päällekkäin on menoja niin se lähtee jol tärkeempi... Mä haen töitä koko ajan ja voin lähtä vaik koulun penkille.... mä voisin mennä just vaikka kauemmaksikin töihin/kouluun jossa vaikka olisin 5 päivää viikossa pois kotoota yötä päivää jos tulis sellanne tilanne
 
En. Vaihtoehtoisesti sitten tietysti mies voisi tienata tsiljoonia, että mä voisin toteuttaa itseäni muilla tavoin kuin lapsia hoitamalla: siis alkaa elämään ihan ehtaa kotirouvan elämää. :D
 
En kai, mut on toi vaimo jonkun verran rajottanut mun elämää. Alkuvuodesta olisin halunnut muuttaa Usa:n, kuukausi sitten Ahvenanmaalle, joku aika sitten Englantiin ja Nyt toissa päivänä sanoin et muutetaan lappiin, mut sekään ei käynyt.

Muoks. Muten kyl onneks saan heilua tuuliviirinä melkein niinkun haluan :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Kyllä minä olen jaksanut 29 v. ja nyt alkaa sujua. Toivottavasti saan elää puolisoni kanssa vielä monta monta vuosikymmentä!

joo, joustoa kyllä tarvitaan. Jos haluaa elää omaa elämää omilla ejdoilla ei kannata mennä naimisiin ja hankkia lapsia.
 
siis apua,hirvee kuulla et muut ei suostuis tälläseen:(pieni paikkakunta,missä ei töitä.koulu joka kiinnostaa niin kauheen kaukana(etäopiskelua ei siihen ammattiin).miehen ehdoilla mentävä koska sillä on firma täällä tai muuten se on ero eessä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
siis apua,hirvee kuulla et muut ei suostuis tälläseen:(pieni paikkakunta,missä ei töitä.koulu joka kiinnostaa niin kauheen kaukana(etäopiskelua ei siihen ammattiin).miehen ehdoilla mentävä koska sillä on firma täällä tai muuten se on ero eessä!

Kuka sinut pakottikaan naimisiin hänen kanssaan? Miksi menit avoliittoon miehen kanssa? Äkkiäkö hän firman pystyyn laittoi?

 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
siis apua,hirvee kuulla et muut ei suostuis tälläseen:(pieni paikkakunta,missä ei töitä.koulu joka kiinnostaa niin kauheen kaukana(etäopiskelua ei siihen ammattiin).miehen ehdoilla mentävä koska sillä on firma täällä tai muuten se on ero eessä!

Kuka sinut pakottikaan naimisiin hänen kanssaan? Miksi menit avoliittoon miehen kanssa? Äkkiäkö hän firman pystyyn laittoi?

En vaan ajatellut asioita tarpeeksi pitkälle sillon nuorempana(tyhmä kun olin).Ja tottakai ajattelin että minunki toiveilla ja sanomisilla ois jotain merkitystä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
siis apua,hirvee kuulla et muut ei suostuis tälläseen:(pieni paikkakunta,missä ei töitä.koulu joka kiinnostaa niin kauheen kaukana(etäopiskelua ei siihen ammattiin).miehen ehdoilla mentävä koska sillä on firma täällä tai muuten se on ero eessä!

Kuka sinut pakottikaan naimisiin hänen kanssaan? Miksi menit avoliittoon miehen kanssa? Äkkiäkö hän firman pystyyn laittoi?

En vaan ajatellut asioita tarpeeksi pitkälle sillon nuorempana(tyhmä kun olin).Ja tottakai ajattelin että minunki toiveilla ja sanomisilla ois jotain merkitystä.

Aivan. Ei ole ollenkaan harvinaista. Minä hoksasin tässä eräänä päivänä alkaa seurustella mieheni kanssa. On ollut mielenkiintoista jutella ja löytää sitä keskustelupohjaa, jolle rakentaa. Tsemppiä vain ja kyllähän sinä nyt omalle miehellesi jutella uskallat?

 

Yhteistyössä