Jätänkö lapsen isän luokse asumaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ahdistunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No eikun tänne tulee vääriä vastauksia. Ap tarvii vain pikkaisen kannustusta jättääkseen pian varmasti ongelmallisen ex-miehen pojan/esikoisensa, ja sännätäkseen uuden uljaan perheensä kanssa kohti uusia uljaita unelmia. Yrittäkääs nyt jotain tällaista kuin että: kyllä elämä on elettävä, rohkea tekee päätöksiä, yms yms. Välttäkää kannustusviesteissänne sanoja vastuu ja rakkaus, kun niitä tässä ei nyt kaivata.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tältänäyttää;24876884:
No eikun tänne tulee vääriä vastauksia. Ap tarvii vain pikkaisen kannustusta jättääkseen pian varmasti ongelmallisen ex-miehen pojan/esikoisensa, ja sännätäkseen uuden uljaan perheensä kanssa kohti uusia uljaita unelmia. Yrittäkääs nyt jotain tällaista kuin että: kyllä elämä on elettävä, rohkea tekee päätöksiä, yms yms. Välttäkää kannustusviesteissänne sanoja vastuu ja rakkaus, kun niitä tässä ei nyt kaivata.
Vastuu ja rakkaus voi olla muutakin kuin sitä, että eletään täysin 9-vuotiaan ehdoilla.
 
Eihän 9-vuotias todellakaan asioita päätä eikä ole päättänyt! Luuletko että hän asuisi kahdessa huushollissa jos olisi itse tähänkään mennessä asioistaan päässyt päättämään. Hän ei ole pyytänyt syntyä eikä valinnut vanhempiaan, mutta kaipa hänen vanhemmillaan nyt joku vastuu siitä on miten hän saa elää tämän pienen lopun pätkän lapsuudestaan?
 
[QUOTE="vieras";24876899]Vastuu ja rakkaus voi olla muutakin kuin sitä, että eletään täysin 9-vuotiaan ehdoilla.[/QUOTE]

No sehän onkin 9v ehdoilla elämistä, jos ei pakoteta lasta luopumaan kavereistaan ja isästään, vaan saa jatkaa vuoroviikkoasumista tutussa ympäristössä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tältänäyttää;24876905:
Hän ei ole pyytänyt syntyä eikä valinnut vanhempiaan, mutta kaipa hänen vanhemmillaan nyt joku vastuu siitä on miten hän saa elää tämän pienen lopun pätkän lapsuudestaan?
Onpas dramaattista. Tämä maa olisi täynnä pilalle menneitä lapsuuksia, jos muuttaminen tuhoaisi sen lapsuuden.
 
[QUOTE="vieras";24876883]Ei helkkari mitä järjen juoksua :D. Kaikilla ei oe varaa rahanmenetyksiin, mitä asuntokaupoissa voi tulla vähintään varainsiirtoveron ja kiinteistönvälityksen viemän verran, puhumattakaan siitä, että asunnon arvo laskisi. Tervetuloa reaalielämään.[/QUOTE]

Eli sinä pistäisit lapsesi kakkoseksi, hankkisit omakotitalon halvemmalla paremmalta asuinalueelta, pakottaisit lapsen muuttamaan uuteen kouluun ja isälleen pari päivää viikonloppuna, ettei vain "menetä" muutamaa satalappusta. No jollekin raha on oikeasti aika tärkeää...
 
Niin siis ei se nyt varmaan ole ihan noin yksinkertaista että lapsen voi vain ottaa ja viedä isänsä yhteishuoltajuudesta muualle asumaan? Eihän isätkään noin saa tehdä, niin miten sitten äidit???
 
[QUOTE="vieras";24876919]Eli sinä pistäisit lapsesi kakkoseksi, hankkisit omakotitalon halvemmalla paremmalta asuinalueelta, pakottaisit lapsen muuttamaan uuteen kouluun ja isälleen pari päivää viikonloppuna, ettei vain "menetä" muutamaa satalappusta. No jollekin raha on oikeasti aika tärkeää...[/QUOTE]
No varmasti ei ole kyse satalappusista. Ja kyllä, minusta uuteen kouluun muuttaminen ja viikonloppuisyys vieläpä samassa kaupungissa eivät ole kauheita asioita. Näin tapahtuu lapsille koko ajan.
 
Vaihotehto siitä että lapsi jäisi isälle olisi väärin?? Jos kerran lapsikin niin haluaa?? Tässä tapauksessa isä tuntuu olevan lapselle tärkeä ja ollut mukana lapsen elämässä, siltikään ette ole valmiita antamaan isälle lähihuoltajuutta????
 
[QUOTE="vieras";24876860]Uskomattomia vastauksia ja ap:lta aikuisuus ihan hukassa. Ei kai lasten nyt anneta päättää muutosta. Jos alue on huono, niin parempi lähteä pois. Tuleehan sillä alueella asumaan ne seuraavatkin lapset. Ei ykkösen ehdoilla voi pelkästään mennä, vaikka paras ajankohta muutolle olisikin ollut yläasteen aloitus. Ei rivitaloa oikein kuitenkaan pariksi vuodeksi voi ostaa.[/QUOTE]

Täysin peesaan tätä! Ei kai nyt lapsi voi päättää, missä asutaan ja eikös se näin ole, että lapset ovat onnellisimpia kun vanhemmatkin ovat onnellisia?
Meillä lapset olivat molemmat muuttoa vastaan just siitä syystä, että kaverit jää ja kun muutto kohdistui maaseudulle, niin epäilivät, ettei uusia edes asu mailla eikä halmeilla (osin totta tämä onkin!), mutta kun me oltiin jo kauan etsitty omien työpaikkojemme ympäristössä (muutaman kymmenen km:n säteellä) olevaa maapaikkaa ja sitten kun sellainen tuli kohdalle, niin lapset siinä saivat luvan sopeutua. Näin kävikin, hyvin he täällä maalla viihtyvät. Välillä kyllä muistavat mainita, että jos asuttais entisessä paikassa, niin ei tarvis niin paljoa heitä kavereille kuskailla, mutta nyt sitten vain kuskaillaan. Ja me vanhemmat olemme täällä niin onnellisia ja voimme harrastaa pienimuotoista maataloutta haaveidemme mukaan ja muutenkin elää arvojemme mukaista kiireetöntä elämää, niin väkisin se heijastuu siihen, että koko perheemme voi täällä paljon paremmin. Tosin, pahimmat murrosiän vuodet ovat vielä edessäpäin, mutta eiköhän me niistäkin selvitä.
 
[QUOTE="maalaisäiti";24877544]Täysin peesaan tätä! Ei kai nyt lapsi voi päättää, missä asutaan ja eikös se näin ole, että lapset ovat onnellisimpia kun vanhemmatkin ovat onnellisia?
Meillä lapset olivat molemmat muuttoa vastaan just siitä syystä, että kaverit jää ja kun muutto kohdistui maaseudulle, niin epäilivät, ettei uusia edes asu mailla eikä halmeilla (osin totta tämä onkin!), mutta kun me oltiin jo kauan etsitty omien työpaikkojemme ympäristössä (muutaman kymmenen km:n säteellä) olevaa maapaikkaa ja sitten kun sellainen tuli kohdalle, niin lapset siinä saivat luvan sopeutua. Näin kävikin, hyvin he täällä maalla viihtyvät. Välillä kyllä muistavat mainita, että jos asuttais entisessä paikassa, niin ei tarvis niin paljoa heitä kavereille kuskailla, mutta nyt sitten vain kuskaillaan. Ja me vanhemmat olemme täällä niin onnellisia ja voimme harrastaa pienimuotoista maataloutta haaveidemme mukaan ja muutenkin elää arvojemme mukaista kiireetöntä elämää, niin väkisin se heijastuu siihen, että koko perheemme voi täällä paljon paremmin. Tosin, pahimmat murrosiän vuodet ovat vielä edessäpäin, mutta eiköhän me niistäkin selvitä.[/QUOTE]

Veitkö sinäkin lapsiltasi mahdollisuuden olla arjessa isänsä kanssa? Vai miten tämä puheenvuoro asiaan liittyy? Ja jos vanhempien onnellisuus on niin tärkeää, niin kuinka ap:n esikoisen isän onnellisuutta kasvattaisi, jos ap veisi lapsen pois isänsä läheltä?
 
[QUOTE="mamaa";24876708]Ap, nyt täytyy kyllä sanoa että minua(kin) ihmetyttää logiikkasi.

Alue on käymässä levottomaksi, joten haluat lapsesi pois sieltä, mutta (koska vanhin lapsi haluaa jäädä) olet valmis hylkäämään hänet sinne. Nooh... mielenkiintoista.

Peesaan monia muita ketjussa. Arvojärjestys kuntoon, ostakaa nyt rivitalo alueelta, lapsi saa pysyä sekä isän että äidin kanssa edelleen. Ja kun hän on pian isompi (ei välttämättä tarvi odottaa täysi-ikäiseksikään, yläasteen jälkeenkin kulkeminen on helpompaa ja lapsi muutenkin isompi), ostatte sen omakotitalon.

Olet hänen äitinsä, ajattele kaikkien lasten parasta, älä vain näiden pienempien uuden miehen lasten. Se tuleva murrosikäinen sinua nyt kaikkein eniten kaipaa, etenkin kun on elämässään kokenut jo vanhempien eron.[/QUOTE]

Hyvä kirjoitus.

Ja yleensäkin näyttää kamalalta se, että kun tehdään uuden tyypin kanssa lapsia niin sen entisen kanssa tehdyt ovat syrjittyjä uusperheissä :(
 

Similar threads

Yhteistyössä