Jatkaako perheenä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aaaaaapeee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

aaaaaapeee

Vieras
Taas iski todellisuus päin kasvoja, kun tajusin miehen jollain tavalla häpeävän minua. Ei viihdytä yhdessä missään...tai no...mies ei viihdy enkä saa häntä minnekään. Isomman lapsen kanssa menee kahdestaan, mutta kun sanon jos tulen vauvan kanssa mukaan keksii jonkun tekosyyn ja sanoo ettei pienempi jaksa olla. Ollaan ehkä puoli vuotta sitten oltu yhdessä kaupassa ja ne reissut menee aina niin, että mies haluaa nopeasti pois ja tiuskii ja näyttää siltä että olisi mieluummin muualla. Jos kysyn ostetaanko kalaa vai kanaa, sanoo vihaisesti että eikö näistä pitänyt jutella jo ennen ja voidaanko lähteä jo. Yksin kyllä käy, lapsen kanssa kahdestaan. Käytiin syömässä ja istuttiin hiljaa. Kun kysyin jotain, sanoo jotain törkeästi takaisin ja vaikuttaa siltä että haluaisi syödä nopeasti ja lähteä. Kerran en ollut edes syönyt kun mies sanoi lähdetäänkö jo.

Voisihan tästä päätellä, että miehellä on toinen, mutten usko. Olen epäillyt ja on antanut puhelimensa ja facebook viestinsä katsoa eikä ole pois kotoa sellaisiin aikoihin. Vastaa aina puhelimeensa eikä ole mitään epäilyttävää.

Kotona istuu mieluummin yksin koneella kun tekee kanssani jotain. Ainoastaan kun olen surullinen tai ollaan tapeltu, tulee lähelle, on mukava, ihana, hyvää seuraa ja sellainen...no..mihin rakastuin.

Tuntuu, että olen itsestäänselvyys ja että mies häpeää. Olen hoikka, meikkaan kauppaan ja muualle. Osaan ehkä olla vähän hölmö joskus, mutta kaupassa olen yleensä hiljaa. Aina tuntuu, että yritän änkeä itseni miehen seuraan. Jopa sukulaisiin joudun itse kysymään tulenko mukaan ja tällöinkin vaikuttaa siltä, että mies menisi mieluummin ilman ja vain vanhemman lapsen kanssa. Tottakai kavereilleen saa ihan yksinään mennä.

Melkein "pakotin" miehen kesällä lasten ja minun kanssa kävelylle ja tiuski koko matkan. Suutuin ja sanoin, että pysyköön yksin kotona vaikka koko päivän jos meidän seura ei kelpaa. Kotona pyysi anteeksi ja väitti, että oli huono päivä. Musta tämä tilanne on naurettava.

Ensimmäonen lapsi ei ollut suunniteltu, vaikkakaan kyse ollut mistään yhdenillansihteesta vaan puoli vuotta kestäneestä. En tiedä oliko mies sillonkin kanssani vaan koska luonani on mukava olla ja saa seksiä.

Kun sanon haluavani erota, mies ei halua puhua asiasta, tapellaan ja lopulta päätyy siihen, että mies selittelee rakastavansa ja on taas hetken se johon rakastuin.

Vihaisena mies haukkuu. Olen vammainen, idiootti, huora...joo...jälkimmäisen oppinut jo lapsena kotoa. Pelkästään tuo sana olisi hyvä syy eroon. Lasten takia en vaan...ole pystynyt. Toisaalta myös pelottaa.
 
Taidat tietää itsekin vastauksen kysymykseesi. Se on ei.
Jo pelkästään sen takia, mitä kirjoitit lopuksi, kannattaa lähteä eri teille. Ei tuollaista kielenkäyttöä ja mollaamista tarvitse kenenkään kuunnella. Olisitte varmasti lasten kanssa onnellisempia keskenänne.
 
No ompas siinä mies! En osaa edes arvata miksi käyttäytyy noin. Kolikossa on tapana olla kaksi puolta.....

Ei voi muuta sanoa kuin -älä unohda kuka olet! Tuota menoa itsetuntosi on maanraossa.
Kaikki pahat sanat, vaikka ne satuttaa, ne eivät tarkoita mitään! Ne vain sanotaa raivonpuuskassa.
How ever....ne syövät sisintäsi pikkuhiljaa, ole varovainen.
 
Viimeksi muokattu:
Mä jään odottelemaan lisäinfoa...
 
Miehellä huono lapsuus, tavallaan selitän itselleni että mies on millainen on, koska vanhempansa pilanneet. Odotan, että vuosi, kaksi vuotta...ja asiat muuttuu. Miehen elämä alkaa mennä alamäkeen, jos erotaan. Niin on käynyt veljillensäkin. En halua lasten isästä alkoholistia. Voi olla nytkin masentunut, koska sukunsa aiheuttaa koko ajan ongelmia.

En halua ketään toista, mutten halua olla joku kenen kanssa ollaan vaan koska on lapset ja helppoa. En haluaisi elää kulissiliitossa. Yleensä tuntuu siltä, aina ei. Se kai saa pysymään tässä...ne hetket kun tuntuu hyvältä.
 
Miehellä huono lapsuus, tavallaan selitän itselleni että mies on millainen on, koska vanhempansa pilanneet. Odotan, että vuosi, kaksi vuotta...ja asiat muuttuu. Miehen elämä alkaa mennä alamäkeen, jos erotaan. Niin on käynyt veljillensäkin. En halua lasten isästä alkoholistia. Voi olla nytkin masentunut, koska sukunsa aiheuttaa koko ajan ongelmia.

En halua ketään toista, mutten halua olla joku kenen kanssa ollaan vaan koska on lapset ja helppoa. En haluaisi elää kulissiliitossa. Yleensä tuntuu siltä, aina ei. Se kai saa pysymään tässä...ne hetket kun tuntuu hyvältä.

Pitääkö sun pilata oma elämäsi siksi, että miehellä on ollut huono lapsuus tai siksi ettei hänestä tule alkoholistia...? Koska ei todellakaan kuulosta siltä, että rakastaisit miestäsi tai olisit onnellinen.
 
Ei se mies muutu.
Sinä muutut. Varovaisemmaksi, alistuneemmaksi, häpeilevämmäksi, hiljaisemmaksi.

Mieti myös millaisen perheen mallin annatte lapsillenne?

Näethän jo nyt miehestäsi, miten lapsuudessa saatu perheen malli vaikuttaa aikuisikään.
 
Tuo voi olla ihan korjattavissa oleva juttu. Puheistasi päätellen kannattaa ainakin yrittää!

Hakisin apua ammattilaisilta, ja koska miehes kerta kavahtaa tuota eroa niin ei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa pässiä sarvista, ja lähteä parantamaan teidän suhdetta!
 
Lasten takia ei pidä pysyä yhdessä. Mieti onko se oikeasti heidän parhaakseen, jos lapset saavat mallin teiltä, että noin ihmisiä saa kohdella. Ja miltä tuntuu, kun isä haukkuu äitiä rumasti, kyllä siinä lapset valitsevat puolensa. Eivät välttämättä valitse sinun puoltasi, eli mieti millaisia ihmisiä heistä kasvaa!
 
Lasten takia ei pidä pysyä yhdessä. Mieti onko se oikeasti heidän parhaakseen, jos lapset saavat mallin teiltä, että noin ihmisiä saa kohdella. Ja miltä tuntuu, kun isä haukkuu äitiä rumasti, kyllä siinä lapset valitsevat puolensa. Eivät välttämättä valitse sinun puoltasi, eli mieti millaisia ihmisiä heistä kasvaa!

No tilannetta ei tietenkään pidä päästää jatkumaan tuollaisena, mutta miksi luovuttaa heti?
Eihän tuolle asiakke ole oikeastaan tehty vielä mitään. Muuta kuin, että miestä on uhkailtu silloin tällöin, ja hän on hetken aikaa käyttäytynyt hyvin, mutta ei ole kyennyt pysyä siinä tilassa. Tästä tulee/on tullut jo kierre; mies varmaan on siinä uskossa että voi sanoa mitä vain kun kuitenkin loppupeleissä saa anteeksi.

Jos aapee kokee että suhde on pelastamisen arvoinen niin hän hakee apua!

Aika helposti ihmiset nykyään heittävät hanskat tiskiin!
 
  • Tykkää
Reactions: Coeur de Glace
Olisikohan hänellä masennus tai jotain? Jos olet tyytymätön suhteeseen niin kannattaa sanoa, että joko selvitetään ongelmat tai erotaan, älä rupea sylkykupiksi jolle hän purkaa pahaa oloaan eikä ota vastuuta sanomisistaan/käytöksestään!
 
Aika helposti ihmiset nykyään heittävät hanskat tiskiin!
Jos mies on mollannut vaimoaan vammaiseksi ja huoraksi vuosikaudet, niin onko se sinusta helposti hanskojen tiskiin heittämistä jos siitä haluaa eroon? Ei ihminen, jonka mielestä on ok kohdella muita miten haluaa heidän tunteistaan riippumatta, muutu koskaan. Vika on ihmisen perusasenteessa muita kohtaan ja luonteessa, sitä ei voi muuttaa.
 
Jos mies on mollannut vaimoaan vammaiseksi ja huoraksi vuosikaudet, niin onko se sinusta helposti hanskojen tiskiin heittämistä jos siitä haluaa eroon? Ei ihminen, jonka mielestä on ok kohdella muita miten haluaa heidän tunteistaan riippumatta, muutu koskaan. Vika on ihmisen perusasenteessa muita kohtaan ja luonteessa, sitä ei voi muuttaa.

Mun mielestä ihminen kyllä voi kehittyä ja muuttua ihmisenä.. :p
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Mun mielestä ihminen kyllä voi kehittyä ja muuttua ihmisenä.. :p

Ihan samaa mieltä noin yleensä, mutta harvoin ihmisen perusluonnetta ja asennetta muihin ihmisiin pystyy muuttamaan. Ikävä kyllä. Pieniä nyansseja sen sijaan ehdottomasti pystyy kehittämään, jos ihminen on halukas ja valmis kehittymään.

Jos jotain isompaa muutosta ihmisen käyttäytymisessä halutaan, niin yleensä siihen tarvitaan joku iso tragedia (läheisen kuolema, oman terveyden menettäminen tms), siis enemmän kuin se, että vaimosta se tuntuu ikävältä.
 
Jos mies on mollannut vaimoaan vammaiseksi ja huoraksi vuosikaudet, niin onko se sinusta helposti hanskojen tiskiin heittämistä jos siitä haluaa eroon? Ei ihminen, jonka mielestä on ok kohdella muita miten haluaa heidän tunteistaan riippumatta, muutu koskaan. Vika on ihmisen perusasenteessa muita kohtaan ja luonteessa, sitä ei voi muuttaa.

No sä jopa käsität asian toisella tavalla kuin minä.

Mun lopputulema on se, että miehellä on traumoja lapsuudesta=mieli pipi/pahoja tapoja.
Tuostahan saattaa vielä saada kelpomiehen kunhan "vähän" koulitaan.
Se onko tämä kaiken arvoista on ihan ap:n oma valinta.

Ap voi tarvita joka tapauksessa terapiaa, jotta ymmärtää olevansa arvokas! Teksti antoi viitteitä että hän ei arvosta itseään kuten pitäisi.
Ei uusiin suhteisiin kannata edes ryhtyä, ennen kuin itsetunto on kohdillaan. Ei ole seuraavan tehtävä korjata rikkimenneitä, ja helpompaa se on itsellekin olla oma terve itsensä kun aloittaa uuden suhteen.

Joten miksipä ei löis kahta kärpästä yhellä iskulla...
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91

Yhteistyössä