A
aeh
Vieras
Juttu on tuore, muutaman kuukauden pituinen. Nyt on erinäisiä asioita, jotka ovat jääneet vaivaamaan minua enkä osaa arvioida, onko ne niin isoja, että on parempi luovuttaa jo nyt vai onko ongelma se, että itse otan asiat liian vakavasti. Tarvitsen siis mielipiteitä teiltä ulkopuolisilta. 
-Hän vei minut kotiinsa vasta sen jälkeen kun olimme tunteneet neljä kuukautta ja vanhempien luokse kuuden kuukauden tuntemisen jälkeen.
-Hänen kavereihinsa törmäsimme sattumalta baarissa, mutta varsinaista tapaamista järjestettiin vasta n. 8 kuukautta tapaamisesta. Tiedän, että hänen kaverinsa on kutsunut myös minua kylään, mutta mies ei puhunut mitään minulle.
-Minun syntymäpäivät: Hän sanoi kahdeksan aikaan tulevansa kohta-> tuli kahden aikaan yöllä. Tätä ei ollut sovittu sinänsä etukäteen, siis että hän tulee, ennenkuin tuolloin samana päivänä kello seitsemän jälkeen..
-Uutena vuotena hänen piti saapua ajoissa, alkuillasta, mutta tuli neljän aikaan aamuyöllä.
- Kerran laitoin hänelle viestin, että tulen käymään tänään. Ajatuksena itsellä alusta asti että jään yöksi jne. kun tuli sitten puhetta "käymisestä", hän sanoi, "millon ajattelit sitten mennä kotiin, sanoit, että tulet vain käymään"
-vappuna meidän piti hengailla porukassa, lopputuloksena hän oli kaverinsa luona ja tapasimme kahden maissa yöllä.
-Olen sanonut hänelle hänen kotonaan käymisestä johon hän vastasi, ettei viitsinyt viedä kun ei ollut kaikki tavarat paikoillaan ja kaveriasiaan, että hänellä on ennenkin parisuhteessa ollessa ollut "omat kaverit" eikä hänelle ollut tullut vielä tunnetta, että voitaisiin hengailla porukassa.
Mies on ihana, hellä, huomaavainen, luotettava. Aluksi tuntui, että hän on juuri se, jota olen aina kaivannut, mutta nyt nämä tapahtuneet ovat jääneet vaivaamaan ja laittaneet miettimään kannattaako luovuttaa jo nyt, vai onko vika minussa? Odotanko ja toivonko mahdottomia?
-Hän vei minut kotiinsa vasta sen jälkeen kun olimme tunteneet neljä kuukautta ja vanhempien luokse kuuden kuukauden tuntemisen jälkeen.
-Hänen kavereihinsa törmäsimme sattumalta baarissa, mutta varsinaista tapaamista järjestettiin vasta n. 8 kuukautta tapaamisesta. Tiedän, että hänen kaverinsa on kutsunut myös minua kylään, mutta mies ei puhunut mitään minulle.
-Minun syntymäpäivät: Hän sanoi kahdeksan aikaan tulevansa kohta-> tuli kahden aikaan yöllä. Tätä ei ollut sovittu sinänsä etukäteen, siis että hän tulee, ennenkuin tuolloin samana päivänä kello seitsemän jälkeen..
-Uutena vuotena hänen piti saapua ajoissa, alkuillasta, mutta tuli neljän aikaan aamuyöllä.
- Kerran laitoin hänelle viestin, että tulen käymään tänään. Ajatuksena itsellä alusta asti että jään yöksi jne. kun tuli sitten puhetta "käymisestä", hän sanoi, "millon ajattelit sitten mennä kotiin, sanoit, että tulet vain käymään"
-vappuna meidän piti hengailla porukassa, lopputuloksena hän oli kaverinsa luona ja tapasimme kahden maissa yöllä.
-Olen sanonut hänelle hänen kotonaan käymisestä johon hän vastasi, ettei viitsinyt viedä kun ei ollut kaikki tavarat paikoillaan ja kaveriasiaan, että hänellä on ennenkin parisuhteessa ollessa ollut "omat kaverit" eikä hänelle ollut tullut vielä tunnetta, että voitaisiin hengailla porukassa.
Mies on ihana, hellä, huomaavainen, luotettava. Aluksi tuntui, että hän on juuri se, jota olen aina kaivannut, mutta nyt nämä tapahtuneet ovat jääneet vaivaamaan ja laittaneet miettimään kannattaako luovuttaa jo nyt, vai onko vika minussa? Odotanko ja toivonko mahdottomia?
