Mitäs nyt? Parisuhteesta asiaa.

["jep"]

minusta kuulostaa, että sinusta tuntuu, että miehesi on niin kauan onnellinen sinun kanssa kunnes löytää jonkun "paremman", tai että tuo on siis pelkosi.

olin vastaavanlaisessa tilanteessa aikoinaan, mies ei halunnut keskustella asiaa kuten minä, totsikin itse, ettei usko että voisin antaa anteeksi ja unohtaa koko jutun. mies ei edes ollut valmis uskomaan meihin enää.

siitä huolimatta tai juuri siksi suosittelen, että selvitä poistetun viestin sisältö jotta saat rauhan. jos se oli ihan viatonta mitä epäilen ja jos haluat miehesi, päätä luottaa häneen ja jatka elämääsi. tee tietoinen päätös luottaa kunnes annetaan aihetta muuhun. itsekin olen sitä mieltä, että totuus tulee aina ilmi. ja sen mukaan toimit sitten. jos et uskalla luottaa, et mitään saakaan, niin se vaan on.

 

["alkup"]

[QUOTE="jep";26261291]minusta kuulostaa, että sinusta tuntuu, että miehesi on niin kauan onnellinen sinun kanssa kunnes löytää jonkun "paremman", tai että tuo on siis pelkosi.
QUOTE]

Tämä on aika osuva 'diagnoosi'. Kolahti kyllä.

Pelko tekee myös sen että mietin sitten itse kuinka paljon sitä itse viitsii panostaa ja uhrata parisuhteen eteen, koska en uskalla luottaa että pysyykö mies tässä.

Sitten toisina päivinä mietin että josko laihdutan/ alan seksipedoksi/ kotitalousihmeeksi yms yms että teen hänestä onnellisen ja olisin parempi kuin muut. eikö oo aika sairas ajatusmaailma?

Mutta joo, nää on aika kärjistettyjä ajatuksia, jolle en vaan valitettavasti voi mitään.

Tänne on vaan helppo purkaa nimettömänä asioita