Joka päivä samanlainen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lopen kyllästynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lopen kyllästynyt

Vieras
Joka aamu herään seitsemältä tekemään lapsille aamupuuroa, käyn suihkussa ja herätän lapset.
Petaan sängyt, siivoan keittiön, laitan lapset kouluun, aloitan pyykkäämisen, lähden kuopuksen kanssa ulos ja siinä samalla pihatöitä jos omaan pihaan jäädään, joskus käydään kävelyllä.
Sitten kotiin tekemään kuopukselle lounasta, siinä ohessa sitä pyykkäämistä.
Sitten pieni lepohetki eli pötkötellään ja luetaan kirjaa tai joskus katsotaan joku elokuva. Kuopus ei nuku enää päiväunia.
Sitten kuopus leikkii ja minä teen kotitöitä.
Välipalan valmistusta ja koululaiset tulee koulusta. Läksyissä avustamista ja harrastuksiin viemistä.
Päivällisen valmistusta ja harrastuksista hakemista. Keittiön siivousta.
Pyykkäystä... Jääkaapin tarkastus ja tarvittaessa kaupassa käynti.
Mahdollisesti ulkoilua vielä omassa pihassa.
Odottelen miestä töistä kotiin, yleensä tulee kyllä vasta kun lapset jo nukkuu.
Sitten tarinointia lasten kanssa ja kukin vuorollaan käy suihkussa. Kahta nuorimmaista avustan siinä.
Iltapalaa ja lapsia nukkumaan. Kun talo on hiljainen siistin vielä keittön ja katan aamuksi puurolautaset valmiiksi ja laitan kattilan ja hiutaleet hellalle odottamaan aamua.
Sen jälkeen kaadun sänkyyn ja kun herään on kello seitsemän ja laitan aamupuuron tulemaan...

Viikonloppu aamuisin on se ero että mieskin on aamupala pöydässä ja ehkä käymme vaikka kyläilemässä.

Arki on todellakin aina samanlainen ellen soita jollekin kaverille. Minulle ei kaverit soita koskaan. Siksipä vähän tympäiseekin itse soitella.
 
Hirveästi kotihommia. Voisko sitä pyykin määrää yrittää vähentää esim. kotivaatteet/kouluvaatteet -järjestelmällä tms. + käydä ruokakaupassa vain kerran viikossa ja käyttää säästyvän ajan johonkin mukavampaan? Elämä on sitä, mitä me siitä itse teemme. Kukaan tai mikään ei pakota tiettyyn muottiin, ainoastaan sinä itse olet luonut itsellesi "pakon" tehdä noita asioita.
 
Niin, tuotahan se pääosin on meilläkin, mutta silti meillä on joka päivä erilainen.

Käyttekö jossain kerhoissa? Niistä voisi saada uusia tuttavuuksia, ja ainakin jotain odotettavaa yhdelle viikonpäivälle, jos kerho ois kerran viikossa.
Onko teilläpäin jotain äiti-lapsi-kahvilatoimintaa, esim. MLL:n?

Pääsisittekö johonkin puistoon aina välillä, jossa vois tavata muita äitejä ja lapsia?
Uimahalli? Kirpputorit? Torikierros? Kirjasto?
Retki sienimetsään? Tai puolukkaan, kunhan puolukat kypsyvät?

Välipalan ja päivällisen voisi vaikka esivalmistaa niin, että ei mee sit niin pitkä aika niiden laittamiseen, jos päivällä on muuallakin kun kotopiirissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
Niin, tuotahan se pääosin on meilläkin, mutta silti meillä on joka päivä erilainen.

Käyttekö jossain kerhoissa? Niistä voisi saada uusia tuttavuuksia, ja ainakin jotain odotettavaa yhdelle viikonpäivälle, jos kerho ois kerran viikossa.
Onko teilläpäin jotain äiti-lapsi-kahvilatoimintaa, esim. MLL:n?

Pääsisittekö johonkin puistoon aina välillä, jossa vois tavata muita äitejä ja lapsia?
Uimahalli? Kirpputorit? Torikierros? Kirjasto?
Retki sienimetsään? Tai puolukkaan, kunhan puolukat kypsyvät?

Välipalan ja päivällisen voisi vaikka esivalmistaa niin, että ei mee sit niin pitkä aika niiden laittamiseen, jos päivällä on muuallakin kun kotopiirissä.

Oot aina niin positiivinen
:flower:
 
Asumme pienellä paikkakunnalla josta aina pitkä matka joka paikkaan. Ei kirppareita eikä uimahallia. Kirjastossa käy lapset, minä harvemmin kun en lue kirjoja. Metsää on pihan ympärykset täynnä, marjat on jo pakastimessa. Puolukassa käydään sitten vielä, samoin sienessä.
Kerhot ei ole vielä alkaneet mutta en oikein saa niistä mitään irti. Kuopus siellä leikkii, minä istun yksin.
Lähinnä kaipaisin sosiaalista elämää itsellekin mutta ei tunnu onnistuvan. Varsinkaan kun ei ole itselle omaa aikaa kuin viikonloppuisin ja silloin ei täällä ole mitään harrastuksia.
 
Niin ja sit tuli mieleen, että jos joku päivä oiskin pyhitetty leipomiselle - piristää mieltä, kun tuore leipä ja pulla alkaa tuoksua... ja mikäs sen mukavampaa kun tarjota välipalaksi tuoretta pullaa tai itsetehtyjä pikkuleipiä ja kaakaota.

Ja ootteko kokeilleet sen nuorimman kanssa askarteluja? Jotain uutta kotiin... Esim. yhdessä askarreltu "sukupuu". Tekemisen iloa ja jotain muuta kun se ainainen saman toisto.
Halloweenia ennen halloween koristelut kotiin itse askarrellen, samoin ennen joulua. Ja joulukortit itse askarrellen.
Ja tietty aina "kemut" teeman mukaan... vaikka ihan omalle perheelle, jos ei halua muita kutsua.

Kaikki tuollaiset pienet vaihtelut tuo kummasti virkeyttä tasaiseen arkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Lähinnä kaipaisin sosiaalista elämää itsellekin mutta ei tunnu onnistuvan. Varsinkaan kun ei ole itselle omaa aikaa kuin viikonloppuisin ja silloin ei täällä ole mitään harrastuksia.

Ootko kysynyt, jos voisit saada kodinhoitajaa tai muuta hoitajaa kuopukselle aina silloin tällöin, että pääsisit itsekin välillä jonnekin, pois kotoa?
Tai sit voi olla jo aika hurja ajatus, mutta esim. puolipäiväistä hoitopaikkaa sille nuorimmalle?
 
Samanlaisia ne päivät on täälläkin ja mä nautin arjesta.Minusta se on ihan parasta.
Mä olen näin vanhemmiten (46v) tullut sellaiseksi etten mä kaipaa kauheesti seuraa.
Mä viihdyn omissa oloissani.
Minusta on hienoo kun mies menee aamulla kuuteen,mä nousen hänen kanssaan viideltä,seitsemältä herätän lapset,aamupalaa ja kouluun.
Sit petaan sängyt,järjestelen paikat,teen ruokaa,siivoan,pyykkään.
Istun koneella,luen kirjoja,teen käsitöitä.
Kaikki on tehty kun lapset tulee koulusta ja mies töistä.Sit syödään,läksyt,lapset menee ulos,me kauppaan.
Ilta menee telkkaria katsoessa,löhöillessä,iltapalan laitto ja tiskit ja lapset nukkumaan.
Minusta tää on niin leppoisaa elämää enkä kaipaa muuta.
Joka toinen viikonloppu lapset on isällään,sillon meillä on miehen kans kahdenkeskistä aikaa.
Vain se että tästä joutuu jossain vaiheessa töihin,rikkoo harmonian.
 
Olen kysynyt mutta ei täällä saa kodinhoitajaa.
MLL hoitajia löytyy yksi joka päivät töissä ja hoitohommia tekee vain viikonloppuisin.
Tuo hoitopaikka olisi taivaallinen mutta illasta ne kansalaisopistojenkin harrastukset on. Ei täällä aamupäivisin ole mitään aktiviteettia.
 
Ei kai päivän erilaisuuteen edes tarvita mitään paikkoja minne mennä tai maksullisia juttuja saati ohjattuja harrastuksia? Riittäähän siihen sekin, että alat pukeutua rooliasuihin siivousta varten tai soitat parempaa musaa siivotessasi. Otat keskiviikosta joogapäivän ja opettelet uuden jooga-asennon kotonasi. Perjantaista tulee triplaleffapäivä ja joka perjantaille varataan kolme leffaa samasta aihepiiristä tai samalta ohjaajalta tms. Torstaisin leivotaan ja sovit, että viet tuoreita lämpimäisiä vaikka miehesi työpaikalle tms. Maanantaisin kirjoitat uuden haikun ja tiistaisin olet yhteydessä avoimen yliopiston verkkokurssilla toisiin aikuisiin.

Tultuani eilen töistä kotiin, tanssin tyttöjeni kanssa ja äitini oli paikalla myös. Harjoittelimme valssia, eli tytöt saivat tanssiopetusta. Sen päätteeksi joimme kahvit ja söimme kääretorttua. Tiistai-iltana! Ei puhettakaan mistään pyykkäämisestä, raivasimme tilaa olkkariin ja valssasimme väsähtämiseen asti.
 
Auts kun te kuulostatte vanhoilta ihmisiltä kun lukee mitä teette himoissanne. Puolukkametsään, siis really?

Taidan olla hyvin kaupunkilainen, ikinuorekas...

Mulla jos omaa aikaa, ja kotona olen niin mä soittelen kaikille kavereille, kuuntelen musaa ja tanssin yms. en mitään ristipistotöitä harrasta. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Ei kai päivän erilaisuuteen edes tarvita mitään paikkoja minne mennä tai maksullisia juttuja saati ohjattuja harrastuksia? Riittäähän siihen sekin, että alat pukeutua rooliasuihin siivousta varten tai soitat parempaa musaa siivotessasi. Otat keskiviikosta joogapäivän ja opettelet uuden jooga-asennon kotonasi. Perjantaista tulee triplaleffapäivä ja joka perjantaille varataan kolme leffaa samasta aihepiiristä tai samalta ohjaajalta tms. Torstaisin leivotaan ja sovit, että viet tuoreita lämpimäisiä vaikka miehesi työpaikalle tms. Maanantaisin kirjoitat uuden haikun ja tiistaisin olet yhteydessä avoimen yliopiston verkkokurssilla toisiin aikuisiin.

Ihanaa! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ikinuori:
Auts kun te kuulostatte vanhoilta ihmisiltä kun lukee mitä teette himoissanne. Puolukkametsään, siis really?

Taidan olla hyvin kaupunkilainen, ikinuorekas...

Mulla jos omaa aikaa, ja kotona olen niin mä soittelen kaikille kavereille, kuuntelen musaa ja tanssin yms. en mitään ristipistotöitä harrasta. ;)

Mä olen harrastanut ristipistotöitä jo esikouluiästä alkaen. En arvota kenenkään tekemisiä ikäluokkien mukaan. Tanhu tai rave, sama mulle. Olen myös urbaani immeinen, mutta karpalosuo kuulostaa houkuttelevalta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ikinuori:
Auts kun te kuulostatte vanhoilta ihmisiltä kun lukee mitä teette himoissanne. Puolukkametsään, siis really?

Taidan olla hyvin kaupunkilainen, ikinuorekas...

Mulla jos omaa aikaa, ja kotona olen niin mä soittelen kaikille kavereille, kuuntelen musaa ja tanssin yms. en mitään ristipistotöitä harrasta. ;)

Puolukkametsään, really... ja ihan pääasiassa lasten toiveesta: Heistä on ihanaa ottaa eväät ja päästä metsään seikkailemaan... ja silläaikaa kun lapset seikkailevat, niin mie saan kerättyä puolukat puuroon tai mustikat piirakkaan.
Ja siitä ne vasta tykkäävätkin, kun ne on valmistettu - samoin mies ;) :)

Kyllä meilläkin varmaan alkais sekä mies että lapset mitata mun kuumetta, jos mie alkaisin yks kaks väsätä jotain ristipistotyötä... Se on sentään ihan eriasia kun puolukkametsässä seikkailu :D
 

Yhteistyössä