Joku joka osaa laskea lämmönjohtavuuksia....

[kookosta]

Tehtävä kuuluu:

"Lattiassa on 21mm paksuisen lattialaudan alla 150mm mineraalivillaeristettä. Lattian yläpinnan lämpötila on 19 celsius astetta ja mineraalivillan alapinnan lämpötila on 2 celsius astetta. Kuinka paljon lämpöenergiaa siirtyy vuorokaudessa lattian läpi, kun sen pinta-ala on 24 neliö metriä?
Lämmönjohtavuudet:
Puu 0,14 W/(m*K)
Mineraalivilla 0,04 W/(m*K)"

Mun aivoni ei vaan taivu käsittämään kuinka se pitäisi laskea kun tuossa on kaksi eri kerrosta jonka läpi lämpöenergia siirtyy. yhdellä kerroksella olis ihan simppeli, mutta tää ei vaan aukee :headwall:
Jos joku osaisi antaa ees vinkin miten tää pitäs lähtee ajattelemaan.

 

[kevlar]

pitää kai tuohon myöskin tietää mitä nuo rajapinnat vaikuttaa?
Sehän vaikuttaa tosipaljon sekin. En tiedä tarviiko kaikkia rajapintoja, mutta ainakin huoneilma/lattia?

 

[kookosta]

MITÄH! Pettääkö palsta mut eikä kukaan osaa auttaa :O

 

["Vieras"]

Lasket sen vaihe kerrallaan, ensin puun läpi johtuneen ja sitten villan läpi johtuneen.

 

[kookosta]

pitää kai tuohon myöskin tietää mitä nuo rajapinnat vaikuttaa?
Sehän vaikuttaa tosipaljon sekin. En tiedä tarviiko kaikkia rajapintoja, mutta ainakin huoneilma/lattia?

Rajapinnoista ei oo tarttenut välittää vielä tässä vaiheessa, vasta ens vuonna perehdytään useamman opintopisteen voimin rajapintojen vaikutukseen.

 

[kookosta]

[QUOTE="Vieras";23616888]Lasket sen vaihe kerrallaan, ensin puun läpi johtuneen ja sitten villan läpi johtuneen.[/QUOTE]

No näin mäkin aattelin, mutta kun en tiedä mikä on lämpötila siellä laudan ja mineraalivillan rajalla. ja jos lasken ensin miten paljon lämpöenergiaa mineraalivilla laskee läpi (olettaen että voin käyttää lämpötilaeroa ylä ja alapinnan välillä eikä tarvitse laskea mikä se on oikeasti tuossa rajakohdassa), niin mitä sitten sen puun kanssa? Se laskee jonkun verran siitä läpöenergiasta minkä mineraalivilla on laskenut, mutta kuinka se pitäisi oikeen laskea?

 

["Vieras"]

Meniskö se jos mietit suhteellista johtavuutta, tai että paljonko on suhteessa puuta mikä johtaa tietyn verran ja villaa mikä johtaa tietyn verran - ainekerroksen paksuuden avulla verrattuna toiseen siis?

 

["Vieras"]

Edelliseen viitaten: silloinhan voisit käyttää dT:n arvona tota kokonaismuutosta vaan. Eikö?

 

["Vieras"]

Mikä tässä on oikea vastaus?

 

["Helekutti"]

Mihin opintoihin tämä on?

 

["Vieras"]

No mä sain sen ratkottua nyt miettimällä noita suhteita, mutta taisit jo mennä

 

["Vieras"]

Hehee, myös resistanssia miettimällä voidaan päästä tuloksiin

 

["Helekutti"]

Ei tätä ratkota millään suhteilla tai resistanssilla.

 

[kookosta]

[QUOTE="Vieras";23617299]No mä sain sen ratkottua nyt miettimällä noita suhteita, mutta taisit jo mennä [/QUOTE]

En mennyt vielä
Tänään olis kotitehtävien tarkistus ja kovasti edelleen koitan tätä pähkäillä

Eli jos sä et mennyt niin valaiseppas vähän Itekin mietin suhteita mutten saa niitä menemään oikein mun päässäni.

 

[kookosta]

oikea vastaus on 9,0 MJ

Ja insinööri opintojen toinen mekaniikan kurssi tarjoaa tällasta pohdittavaa.

 

["Vieras"]

Ei sulla ole vastausta siihen? Voisin tarkastaa tuon.

 

["Vieras"]

Aa, okei. No kyllä mun vastaus sitten täsmää. Ootapa niin koitan muotoilla sen sanallisesti jotenkin järkevään muotoon

 

["Helekutti"]

Eli tarvitset kokonaislämmönvastuksen R (tämä ei ole resistanssi)
Se muodostuu R = Rs+Ru+R1+R2
Rs on sisäpinnan pintavastus, sille on yleensä taulukkoarvo 0,13 K*m2/W
Ru on ulkopinnan pintavastus, taulukkoarvo 0,04 K*m2/W
R1 saadaan jakamalla materiaalin paksuus (metreinä) sen lämmönsiirtokertoimella (eli lämmönjohtavuudella)
R2 samoin, molempien yksiköksi tulee siis K*m2/W

 

["Vieras"]

Tämä resistanssin kautta mietitty on ehkä helpompi:

En kirjoita noita lukuarvoja kun ne sulla onkin siellä jo, mutta
Terminen resistanssi R=d/xA, jossa d on ainekerroksen paksuus ja x on johtavuus.
Resistanssit ovat ihan summautuvia näissä laskuissa, eli lasket termisen resistanssin sekä puulle että villalle ja summaat ne.

Kun sulla on tuo kokonaisresistanssi tiedossa niin käytät kaavaa P=dT/R, jossa dT on se kokonaiserotus ja R kokonaisresistanssi. Sieltä tulee 104 ja rapiat, ja koska se on per sekunti niin... Siitä sitten kerrot sen vuorokauteen asti ja saat 9,038...MJ.

 

["Vieras"]

[QUOTE="Helekutti";23617423]Eli tarvitset kokonaislämmönvastuksen R (tämä ei ole resistanssi)
Se muodostuu R = Rs+Ru+R1+R2
Rs on sisäpinnan pintavastus, sille on yleensä taulukkoarvo 0,13 K*m2/W
Ru on ulkopinnan pintavastus, taulukkoarvo 0,04 K*m2/W
R1 saadaan jakamalla materiaalin paksuus (metreinä) sen lämmönsiirtokertoimella (eli lämmönjohtavuudella)
R2 samoin, molempien yksiköksi tulee siis K*m2/W[/QUOTE]

No kyllä se meidän suunnalla kulkee nimellä terminen resistanssi Mutta samapa se miksi sitä nimität.

 

[kookosta]

Kiitosta, mäpä koitan miettiä sen suki tota kautta

 

["Helekutti"]

[QUOTE="Vieras";23617443]No kyllä se meidän suunnalla kulkee nimellä terminen resistanssi Mutta samapa se miksi sitä nimität.[/QUOTE]

No, mä olen insinööriksi valmistunut tovi sitten ja se oli kyllä lämmönvastus silloin.

 

["Vieras"]

[QUOTE="Helekutti";23617464]No, mä olen insinööriksi valmistunut tovi sitten ja se oli kyllä lämmönvastus silloin.[/QUOTE]

Kuten sanottu, niin ihan sama millä nimellä sitä kutsut, resistanssi nyt on ihan yleisesti vastus Jos kauheesti kaivelee, niin voit opetella sille myös lisää nimiä Lämpöresistanssi – Wikipedia

 

[kookosta]

Mä tiesin ettei Palsta petä koskaan

Ainakin oikeaa tulosta sain kaivettua laskusta kun otti käyttöön lämmön siirtyminen seinämässä -kaavaa Tiedä sit onko edes oikea kaava millä pyörityellä, mut mennään tällä

 

["Vieras"]

Siis vastus on ihan yleisesti myös resistanssi, ja niitä on erilaisia. Terminen resistanssi kuvaa nyt sitä lämmönvastusta. Kyseessä on siis sama asia, arvon Helekutti On ihan hyödyllistä tuntea termistöä vähän laajemminkin, vaikka sitten olisikin jo valmis dippa Koitin laittaa ihan jopa Wikipedia -linkin tähän, mutta se jäi spämmifiltteriin.