Joo tiedän olevani huono äiti, mutta en enää jaksa lapsen jatkuvaa vinkumista ja minussa roikkumista!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja terveisiä perseestä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

terveisiä perseestä

Vieras
Nytkin repii tuossa puseroa ja kitisee. Vaikka kuin huomiota antaa niin mikään ei riitä. Voi vittupillukikkeli mulla räjähtää pää!!!! Mihin vaan meet niin perässä tulee "äiti äiti äiti". Toinen samanlainen konttaa perässä ja kitisee sekin syliin. Mitään ei saa tehtyä ettei joku itke vieressä. Onnellinen olen kun käyn jumpassa kaksi kertaa viikossa ja kun lapset ovat illalla menneet nukkumaan (tosin kumpikin vielä herää monta kertaa yössä, joten nukkuakaan ei saa rauhassa).

En vaan jaksa enää.
 
:hug:

Auttaisko tilannetta edes hetkellisesti jos kutsuisit jonkun tuttavan lapsineen kylään? Meillä lapset leikkii silloin nätisti tai sitten kinastelevat keskenään leluista, mutta eivät ainakaan roiku kenenkään perässä.
 
Niin, et ehkä ole koneella paljoa, mutta jos olet nii sitä kannattaa vähentää. Itsellä on joskus saamattomia päiviä kun ei jaksa istahtaa leikkimään pikkuisen kanssa, ja silloi se kyllä roikkuu hihassa. rakennatte vaikka legopalikoilla jotain hauskaa:)
Leikitte sitäö mikä on sinustakin hauskaa :)
Kunnon vaikka vaan puolen tunnin yhteisleikki pitää jo lapset kummasti tyytyväisinä hetken =)

Tsemppiä.
 
Ensinnäkin iso halaus sulle! Jos tuntuu, että nuppi poikeasti räjähtää, ota yhteyttä neuvolan kautta perheneuvolaan ja pyydä keskusteluapua. Olen itse tehnyt juuri näin ja sain siellä asiallisen vastaanoton. Jaksamista arkeen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rötvis:
Niin tuttu tunne. Hankin itelleni harrastuksia että pääsen välillä pois kotoa joten sun täytyy hankkia LISÄÄ harrastuksia niin pääset useammin pois :D

Kävisin vaikka joka päivä jos mahdollista. Mutta mieskin käy harrastuksissaan parina päivänä viikossa ja sitten vanhempikin käy vielä muskarissa. Kiva viettää joku päivä perheenäkin. Mies tulee töistä joskus kuuden maissa niin ei siinä enää isoja ehdi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Etkö käy koskaan kavereiden kanssa kahvilla tai muuta ilman lapsia? Miksi et?

No en ole ap, mutta just tällaset kysymykset saa mut ihan epätoivoiseksi. Kun kaikilla ei asu kaverit saati joku lastenhoitaja/isovanhempi niin lähellä, että joskus pääsisi jonnekin :( Se on oikeasti todella ahdistavaa kun joku roikkuu ja kitisee ja tarvii KOKO helvatin ajan jotain susta. Mut se on sellasta, ei voi kuin kestää?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja huokaus suakin:
mene töihin!

Olen kyllä vakavasti miettinyt. Mielelläni kotona hoitaisin lapsia, mutta en tiiä... Ei tää joka päivä ole näin syvältä, mutta aina välillä.

Paras äiti on se joka tekee elämässä asioita jotka saa hänet onnellisekis,lapsi näkee ja tuntee äidistään tasapainon.Huono äiti on se joka uhrautuu lapseen ja unohtaa omat tarpeet.se on jo mallina huono lapselle.minä ainakin haluan että lapseni oppivat minusta että monenlaisia asioita voi elämässä tehdä ja tasapainoisesti elää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja coatrack:
:hug:

Auttaisko tilannetta edes hetkellisesti jos kutsuisit jonkun tuttavan lapsineen kylään? Meillä lapset leikkii silloin nätisti tai sitten kinastelevat keskenään leluista, mutta eivät ainakaan roiku kenenkään perässä.

Parhaat ystäväni ovat jo lasten jälkeen takaisin töissä. Muutama hyvä tuttu on, joiden luona käydään ja jotka käyvät meillä, mutta ongelma on, että meillä kaikilla on perheessä vain yksi auto. Siinä siirtymisessäkin menee jo aikaa tuhottomasti. Yhden lapsen kanssa menee helposti bussilla, mutta nuo kaksi... ja kun toinen (pienempi) kitisee matkustaessa koko ajan. Ollaan me silti aina välillä lähetty matkaamaan, mutta eihän sitä joka päivä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja terveisiä perseestä:
Nytkin repii tuossa puseroa ja kitisee. Vaikka kuin huomiota antaa niin mikään ei riitä. Voi vittupillukikkeli mulla räjähtää pää!!!! Mihin vaan meet niin perässä tulee "äiti äiti äiti". Toinen samanlainen konttaa perässä ja kitisee sekin syliin. Mitään ei saa tehtyä ettei joku itke vieressä. Onnellinen olen kun käyn jumpassa kaksi kertaa viikossa ja kun lapset ovat illalla menneet nukkumaan (tosin kumpikin vielä herää monta kertaa yössä, joten nukkuakaan ei saa rauhassa).

En vaan jaksa enää.

tääl samaa
.2v ja 5v tappelee
.5v saa oman rauhan 2v.ltä leikkeihinsä legoilla yms.mutta kesken leikin pitäää käydä houkutteleen toinen takasini kun juuri on 2v tajunnut pysyä omissa hommissa ja sit tietenki menee rikki ja kuuluu äääääiiiitiiiii! olen kyllä sanonut ja antamut olla 2v leikissä mukana, kerta kävi toisen houkuttleen tahallaan.
kun tämä 2v lleikkii rauhassa eiköhään isompi mene määräämään ja itkeen viereen kun ei saa juuri sitä lelua tai pienempi leikki väärin yms.kamalaa kuulla eskariin menevältä lapselta tuommosta itkua ja pelin pitämistä!
useimmiten kyllä on kuri ja järjestys.puuhaan molempien kanssa ja erikseen.mutta johonki on kadonnut toisen omantilan kunnioittaminen.
oltaisko tääl tulossa kipeeksi?

niin tämä päivä menee tällä sävelellä.huomenna uusi päivä.kunpa vauva nukkuisi nyrt yöllä jaksaisin lähtä uloskin.
 
Käytkö lasten kanssa ulkona?Se jo auttaa. Lapset saa purettua paremmin energiaa siellä ja itellä pää selkeää. Normaalisti ihmisen pää on n.36 asteinen ja sitten ku tuntuu että räjähtää ni se on 42 asteinen . Niin sillon on hyvä mennä ulos tuulettuun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja väsymys:
Niin, et ehkä ole koneella paljoa, mutta jos olet nii sitä kannattaa vähentää. Itsellä on joskus saamattomia päiviä kun ei jaksa istahtaa leikkimään pikkuisen kanssa, ja silloi se kyllä roikkuu hihassa. rakennatte vaikka legopalikoilla jotain hauskaa:)
Leikitte sitäö mikä on sinustakin hauskaa :)
Kunnon vaikka vaan puolen tunnin yhteisleikki pitää jo lapset kummasti tyytyväisinä hetken =)

Tsemppiä.

Ei noita pidä tyytyväisinä mikään. Koko ajan pitää olla leikkimässä. Hyvä ois tehä ruokaakin ja siivota välillä. En ole paljoa koneella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja O:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Etkö käy koskaan kavereiden kanssa kahvilla tai muuta ilman lapsia? Miksi et?

No en ole ap, mutta just tällaset kysymykset saa mut ihan epätoivoiseksi. Kun kaikilla ei asu kaverit saati joku lastenhoitaja/isovanhempi niin lähellä, että joskus pääsisi jonnekin :( Se on oikeasti todella ahdistavaa kun joku roikkuu ja kitisee ja tarvii KOKO helvatin ajan jotain susta. Mut se on sellasta, ei voi kuin kestää?

Anteeksi, ei ollut tosiaan tarkoitus kenenkään mieltä pahoittaa. Minä vain en osaa tulla ajatelleeksi noita sun mainitsemia juttuja. :ashamed:

Aika harvalla varmaan on semmonen tilanne ettei ole miestä, eikä yhtäkään mahdollista lastenhoitajaa? Ja kaverit vielä asuu kaukana? Toivon ettei monella ole noin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Etkö käy koskaan kavereiden kanssa kahvilla tai muuta ilman lapsia? Miksi et?

Tosi harvoin käyn kavereiden kanssa missään. Kysynyt olen, mutta aina on jotain muuta. Ja tosiaan melkein kaikki ovat jo töissä niin haluavat viettää vapaa-aikaa perheen kanssa. Tai ehkä minä vaan olen niin huonoa seuraa (joo valivali tiedän, itsesääliä... mutta ehkä totta?)
 
Alkuperäinen kirjoittaja 3n äitti:
Alkuperäinen kirjoittaja terveisiä perseestä:
Nytkin repii tuossa puseroa ja kitisee. Vaikka kuin huomiota antaa niin mikään ei riitä. Voi vittupillukikkeli mulla räjähtää pää!!!! Mihin vaan meet niin perässä tulee "äiti äiti äiti". Toinen samanlainen konttaa perässä ja kitisee sekin syliin. Mitään ei saa tehtyä ettei joku itke vieressä. Onnellinen olen kun käyn jumpassa kaksi kertaa viikossa ja kun lapset ovat illalla menneet nukkumaan (tosin kumpikin vielä herää monta kertaa yössä, joten nukkuakaan ei saa rauhassa).

En vaan jaksa enää.

tääl samaa
.2v ja 5v tappelee
.5v saa oman rauhan 2v.ltä leikkeihinsä legoilla yms.mutta kesken leikin pitäää käydä houkutteleen toinen takasini kun juuri on 2v tajunnut pysyä omissa hommissa ja sit tietenki menee rikki ja kuuluu äääääiiiitiiiii! olen kyllä sanonut ja antamut olla 2v leikissä mukana, kerta kävi toisen houkuttleen tahallaan.
kun tämä 2v lleikkii rauhassa eiköhään isompi mene määräämään ja itkeen viereen kun ei saa juuri sitä lelua tai pienempi leikki väärin yms.kamalaa kuulla eskariin menevältä lapselta tuommosta itkua ja pelin pitämistä!
useimmiten kyllä on kuri ja järjestys.puuhaan molempien kanssa ja erikseen.mutta johonki on kadonnut toisen omantilan kunnioittaminen.
oltaisko tääl tulossa kipeeksi?

niin tämä päivä menee tällä sävelellä.huomenna uusi päivä.kunpa vauva nukkuisi nyrt yöllä jaksaisin lähtä uloskin.

:hug: sullekin. Tutulta kuulostaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja pp:
Käytkö lasten kanssa ulkona?Se jo auttaa. Lapset saa purettua paremmin energiaa siellä ja itellä pää selkeää. Normaalisti ihmisen pää on n.36 asteinen ja sitten ku tuntuu että räjähtää ni se on 42 asteinen . Niin sillon on hyvä mennä ulos tuulettuun.

Tässä on mun "syntitaakka". Ei käydä päivittäin ulkona :( En vaan saa itseäni ruoskittua siihen. Ensinnäkin kun vihaan tuota kylmyyttä. Inhoan talven jokaista päivää. Toisekseen kun nämä kaksi ovat aina nukkuneet huonosti (myös kesällä kun ollaan ulkoiltu joka päivä tuntikaupalla), joten olen jatkuvasti niin väsynyt, etten jaksa reippailla :( Ihan kamalaa lapsille, tiedän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Rötvis:
Niin tuttu tunne. Hankin itelleni harrastuksia että pääsen välillä pois kotoa joten sun täytyy hankkia LISÄÄ harrastuksia niin pääset useammin pois :D

Kävisin vaikka joka päivä jos mahdollista. Mutta mieskin käy harrastuksissaan parina päivänä viikossa ja sitten vanhempikin käy vielä muskarissa. Kiva viettää joku päivä perheenäkin. Mies tulee töistä joskus kuuden maissa niin ei siinä enää isoja ehdi.

Koita vaan mennä edes yhtenä iltana johonkin omaan juttuun, se helpottaa oloa kummasti. Vaikka vaan sauvakävelylle. Mun pelastus on just se, että käyn parina iltana viikossa liikkumassa. En jaksais muuten tätä kotiäidin elämää, jos en pääsis välillä tuulettamaan aivoja jonnekin, missä kukaan ei tarvii mua. Tuntemukses on kovin tuttuja, voisin nytkin antaa nuo omani viikoksi jonnekin... Voimia sinne!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Etkö käy koskaan kavereiden kanssa kahvilla tai muuta ilman lapsia? Miksi et?

Tosi harvoin käyn kavereiden kanssa missään. Kysynyt olen, mutta aina on jotain muuta. Ja tosiaan melkein kaikki ovat jo töissä niin haluavat viettää vapaa-aikaa perheen kanssa. Tai ehkä minä vaan olen niin huonoa seuraa (joo valivali tiedän, itsesääliä... mutta ehkä totta?)

mäkään en käy paljon missään. kavereilla lapset kanssa ja en todellakaan jaksa lähtä katsoo toisen perheen samaa kitinää.jos otan lapset mukaan ,kaikki kolme,tuotan jo tuskaa kavereille.
tääl ei meillä ole tapana edes kyläillä iltaisin lasten kanssa ja kaverit on töissä jo.
toinen juttu et kun pääsee täältä kodin hnetkellisestä hälinästä ei tehe mieli toiseen.
kun nyt sattuu eksyy kylään niin useat kaverini puhua pälpättää kaikki mahdolliset asiat ja kovaa ääneen jos on muuta melua.
mieluiten menisin yksin kylään paikkaan missä ollaan ja töllötetään vaikka tv.tä tai rauhassa puhutaan kaahvin ääressä ilman älytöntä tiedontulvaa...joo olen vähä väsy.
käyn kaupassaki viiveellä ilman lapsia eli luen lehet kauppamme kahviossa yms.mies tietää kyl tämän muttta sanoo et jos nautin siitä et kahviossa luen 20min noin mikäs siinä. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saimaannorppa:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Rötvis:
Niin tuttu tunne. Hankin itelleni harrastuksia että pääsen välillä pois kotoa joten sun täytyy hankkia LISÄÄ harrastuksia niin pääset useammin pois :D

Kävisin vaikka joka päivä jos mahdollista. Mutta mieskin käy harrastuksissaan parina päivänä viikossa ja sitten vanhempikin käy vielä muskarissa. Kiva viettää joku päivä perheenäkin. Mies tulee töistä joskus kuuden maissa niin ei siinä enää isoja ehdi.

Koita vaan mennä edes yhtenä iltana johonkin omaan juttuun, se helpottaa oloa kummasti. Vaikka vaan sauvakävelylle. Mun pelastus on just se, että käyn parina iltana viikossa liikkumassa. En jaksais muuten tätä kotiäidin elämää, jos en pääsis välillä tuulettamaan aivoja jonnekin, missä kukaan ei tarvii mua. Tuntemukses on kovin tuttuja, voisin nytkin antaa nuo omani viikoksi jonnekin... Voimia sinne!

Käyn siis jo kahdesti viikossa jumpassa. Mutta tuntuu, ettei se riitä... Tiedän, että olen kamala. Itsehän olen lapseni tehnyt. Ja ei näitä ole kuin kaksi. Monilla paljon enemmän.
 
Onhan se tietysti helppo käskeä menemään töihin, mutta jos ne lapset heräilee monta kertaa yössä ja itse pitäs jaksaa tehdä töitä vähillä yöunilla ja vielä ipanatkin aamulla väsyneitä, niin ei sekään välttämättä mitään helppoa tule olemaan. Voipihan se olla niin, että jokun äidin lapset ovat lopettaneet heräilyt, kun päikkäri on alkanut, mutta en kyllä tiedä tästä mitään. Toivottavasti jollain on kokemusta myös siitä, että miten yökukkujien yöheräilyille käy kun päikkäri alkaa.
 

Yhteistyössä