jos äiti on saanut toisen lapsen kun ensimmäinen n.vuoden tai kaksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huomioija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;22354511:
Idea on siinä, että ei monilapsisillakaan ole kokemusta yksilapsisuudesta, kun aina jankuttavat yksilapsisille ettei ne voi tietää millasta on olla monilapsinen. No sama toisinpäin. Jos nyt on vuoden ollut yksilapsinen, niin sillon ei oo kokemusta.
Jotta saataisiin jonkinmoinen kasitys siita etta missa vaiheessa voi sanoa etta 'on kokemusta' niin voitko laittaa jotain osvittaa siita etta millainen aikamaara antaa oikeuden sanoa etta on kokemusta. Ilmeisesti 2 vuotta ei ole viela tarpeeksi - enta 5 vuotta - tai 8 vuotta... ?
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;22354511:
Idea on siinä, että ei monilapsisillakaan ole kokemusta yksilapsisuudesta, kun aina jankuttavat yksilapsisille ettei ne voi tietää millasta on olla monilapsinen. No sama toisinpäin. Jos nyt on vuoden ollut yksilapsinen, niin sillon ei oo kokemusta.

No, kyllä mulla omasta mielestä on kokemusta yhden lapsen äitiydestä vuoden ja kolmen kuukauden ajalta. Saat toki olla eri mieltä.
 
Kaikista sitä jaksetaan ongelma tehdä, huvittavaa :D Kyllä minusta jokaisella äidillä on kokemusta yhden lapsen äitiydestä vaikka saisi toisen lapsen heti peräjälkeen, paitsi tietysti eri asia jos saa vaikka kaksoset ensimmäisinä lapsina niin silloin ei ole kokemusta yhden lapsen äitiydestä.

Ei sitä voi sanoa kokemukseksi jos on vain vauva-ajan yhden lapsen äiti, eikä ole viettänyt eri ikäkausia (siis vuosikausia) yhden lapsen äitinä. Sillon siitä ON kokemusta. Se oli kivaa elämää, nyt mulla on tavallaan menossa toinen "yksilapsisuusaika", kun esikoinen jo 17v eikä juuri enää kotona näy. Toki mulla silti on 2lasta.

Mutta pointti on se, että ei sitä kokemusta todellakaan niillä ole jotka väittää että niillä on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;22354511:
Jos nyt on vuoden ollut yksilapsinen, niin sillon ei oo kokemusta.

Miksi ihmeessä ei ole kokemusta? Mitä kokemusta se vuosi on? Mitä ihmeellistä siinä yhden lapsen 10v kokemuksessa on että siitä pitää herne vetää nenään?
 
itse ajattelisin sen yhden lapsen vaativan huomattavasti enemmän aikaa vanhemmiltaan, kuin esim. nämä minun 7. sillä yhdellä ei ole muita lapsia leikkimässä ja kuuntelemassa häntä vaan vanhempien on oltava hänen seuranaan. siksi tuleekin mieleen se harha luulo ettei useampi lapsisen perheen lapset saisi tarpeeksi kahdenkeskistä aikaa vanhemmiltaan!!!

(muuten vanhemmat eivät koskaan voi korvata sisaruksia, eivätkä voi kasvattaa lastaan siten kuin sisarukset kasvattavat toisiaan. esim. tavaroiden ja tilan jakaminen, herkkujen jakaminen, toisen lapsen kanssa riitely ja sopiminen...)
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperänen;22354550:
Se on hyvin pieni aika, eihän se lapsi ole vielä edes mikään lapsi tuolloin, vaan vauva. Kommunikointi alkaa kunnolla vasta myöhemmin. Joten kokemuksesi yksilapsisuudesta on mitätön.

Kommunikoinnillako sitä kokemusta mitataan? Kaikki lapset eivät koskaan kommunikoi... Ja kyllä mun lapset ovat olleet lapsia jo syntyessään ja heidän kanssaan on ollut vuorovaikutusta. Varhaiseen vuorovaikutukseen kannattaa tutustua jos ei ennestään ole tuttua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperänen;22354550:
Se on hyvin pieni aika, eihän se lapsi ole vielä edes mikään lapsi tuolloin, vaan vauva. Kommunikointi alkaa kunnolla vasta myöhemmin. Joten kokemuksesi yksilapsisuudesta on mitätön.

Eli koska nyt mulla kuopus on 1v, mulla ei ole kokemusta kolmen lapsen äitiydestä koska olen niin vähän aikaa ollut kolmen lapsen äiti? Että oikeasti olen vieläkin kahden lapsen äiti?
Entäs sitten silloin kun vaikka toinen lapsi on 2kk vanha ja on 1v ikäeroa? Onko silloin yhden vai kahden lapsen äiti vai peräti lapseton äiti koska ei ole kokemusta tarpeeksi pitkältä ajalta kummankaanlaisesta vanhemmuudesta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;22354583:
Sanotaanko että mieluummin toi 8 kuin 5v.

Eli siinä vaiheessa kun ap:n lapsi oli 15v, hänellä oli 7v kokemus yhden lapsen äitiydestä?

Ja minulla kun lapset on nyt 5,5v, 4v ja kolmas kohta syntymässä niin minulla ei vielä pariin vuoteen lie mitään kokemusta äitiydestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;22354583:
Sanotaanko että mieluummin toi 8 kuin 5v.

Eli siis yhden lapsen äiti voi olla vaikka ei olisi siitä mitään kokemuspohjaa? Entäs sitten kun toinen lapseni syntyy, voinko vuoden päästä sanoa että minulla on kokemusta kahden äitinä olemisesta vai pitääkö kerryttää vuosia ensin?
 
Vauvan hoito paremmin kun monien vuosien ikäeron kanssa. Mutta kokemusta ei oo isoista lapsista vielä ollenkaan. Toisen hoitaa jo helpommin kun tietää mitä odottaa, mutta vuodet on hankalia määrittää. Ehkä paras olis 6 vuotta ikäeroa. Hyvin muistissa pikkulapsi-aika vielä, ja lapsi saa tarpeeksi huomiota jne.
 
Mulla on kokemuusta yhden lapsen kanssa neljä vuotta ja sitten kymmenen vuotta kuopukseni kanssa. Eli todellisuudessa olen viiden äiti muttas kuopuksen kanssa elellyt reilun kymmenen vuotta kaksin.
 
Mulla on yksilapsisuudesta kokemusta 3,5 vuoden ajalta.
Mutta kysymys lieneekin, miksi mulla edes pitäisi olla sen enempää? Halusin useamman lapsen, pienillä ikäeroilla.

Mullakin on nyt sikäli tämän aloituksen pointti hukassa, että jos ihminen haluaa yhden lapsen, tai pari lasta isolla ikäerolla, niin miksi sillä pitäisikään olla kokemusta monen lapsen vanhemmuudesta? Ei mistään syystä.
Ja sama toisinpäin.

Jos pointti on siinä yleisessä "päällepäsmäämisessä", niin en harrasta.
Olen tasan kerran vedonnut monilapsisuuteeni. Silloin, kun ensimmäistään odottava mamma tuli mulle kertomaan, miten mun pitäisi nelikkoni hoitaa ja kasvattaa.
Ja silloinkin tasan siitä syystä, että mulla ei ole tapana pyytämättä jaella neuvoja kenellekään, vaikka katsoisin että mulla jostain asiasta on enemmän kokemusta.
Toisinpäin toivon myös, ettei mulle tulla pyytämättä kertomaan miten elää. Varsinkaan, jos kyseessä on ihminen, jonka omat kokemukset ei ole lähelläkään sitä, mitä minä elän.
Kysyn neuvoja jos tarvitsen niitä.
 

Yhteistyössä