Jos häiritsee jonkun ihmisen lasten isien määrä,...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Vieras"

Vieras
niin taitaa oikeasti olla jotain "vitsi kun minä en saanut aikaiseksi tehdä muksuja kuin yhdelle kehnolle miehelle" -ajatusta takana. Siis MIKSI ihmisiä kaivelee jos jonkun perheen lapsilla on vaikkapa neljä isää, saati jos on kaksi tai kolme eri isää? Jos mielesi tekee vastata että "se kertoo siitä äidistä jotain", niin kerrothan myös sitten MITÄ se kertoo :D

Mietin vaan, kun minua ei hiukkaakaan kiinnosta millä metodilla kenenkin lapsi on alkunsa saanut, aivan se ja sama mikä niiden alkuperäisten sukusolujen alkuperä ja lähde on :D

Ja ei, mun lapsilla ei ole lukuisia eri isiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Näin;26377893:
Häiritsee sellasen äidin elämä itsessään jo huutaa niin lujaa epäonnistumista, surua. Moni yrittää piilottaa onnistumatta.

Epäonnistumista sinun kriteereilläsi? Kun ei kaikilla ole ne samat kriteerit, jospa tuollainen äiti onkin halunnut lisääntyä mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman monen kanssa? :D Silloinhan se on omat tavoitteensa saavuttanut, vaikkakin jonkun vanhoillisen höperön mielestä oiskin niin kamalan epäonnistunut! :D
 
ei se kerro ihmisestä mitään, elämäntilanteita on niin erilaisia. Se ei todellakaan kerro äidin kevytkenkäisyydestä, jos tässä sitä haetaan takaa. Voihan olla, että ensimmäinen mies on kuollut, toinen hakkasi ja kolmas oli oikea. Silti nainen on jokaisen kanssa lapsen saanut. Voiko siinä mennä syyllistämään tai arvostelemaan, ei minun mielestäni.
 
  • Tykkää
Reactions: samuelinäiti
[QUOTE="vieras";26377952]ei se kerro ihmisestä mitään, elämäntilanteita on niin erilaisia. Se ei todellakaan kerro äidin kevytkenkäisyydestä, jos tässä sitä haetaan takaa. Voihan olla, että ensimmäinen mies on kuollut, toinen hakkasi ja kolmas oli oikea. Silti nainen on jokaisen kanssa lapsen saanut. Voiko siinä mennä syyllistämään tai arvostelemaan, ei minun mielestäni.[/QUOTE]

Joo. Tai että nainen on aina halunnut useampia lapsia, hoitaa ne hyvin ymymym. mutta äijät on osoittautuneet yksi toistaan paskemmiksi jannuiksi (joo, ne voi oikeasti osoittautua vuosien myötä ties mimmosiksi perkeleiksi vaikka alkuun olisivatkin niin unelmamiestä ettei tosikaan). Kun mielestäni siinä ei ole mitään väärää tai paheksuttavaa... Jos on lapsensa kovin halunnut, hoitaa hyvin ja rakastaa, niin mitä halvatun väliä sillä on kuka ne muksut on siittänyt?
 
  • Tykkää
Reactions: as if
[QUOTE="Vieras";26377994]Jos on lapsensa kovin halunnut, hoitaa hyvin ja rakastaa, niin mitä halvatun väliä sillä on kuka ne muksut on siittänyt?[/QUOTE]

Kyllä sillä on niille lapsille väliä. Jossain vaiheessa elämää...
 
[QUOTE="Vieras";26377994]Joo. Tai että nainen on aina halunnut useampia lapsia, hoitaa ne hyvin ymymym. mutta äijät on osoittautuneet yksi toistaan paskemmiksi jannuiksi (joo, ne voi oikeasti osoittautua vuosien myötä ties mimmosiksi perkeleiksi vaikka alkuun olisivatkin niin unelmamiestä ettei tosikaan). Kun mielestäni siinä ei ole mitään väärää tai paheksuttavaa... Jos on lapsensa kovin halunnut, hoitaa hyvin ja rakastaa, niin mitä halvatun väliä sillä on kuka ne muksut on siittänyt?[/QUOTE]

Sellainen väli on, että ne paskat jannut eivät todennäköisesti ole mukana lastensa elämässä. Ja tämä taas altistaa niin tytöt kuin pojatkin vaikeuksille elämässä, ainakin tilastollisesti katsottuna.

Toisten ihmisten paheksuminen ei auta asiaa tietenkään mitenkään, eikä tuossa vaiheessa mikään muukaan. Mutta tämäkin asia kannattaa tiedostaa siinä vaiheessa, kun niitä useita lapsia vasta toivoo ja heille isäkandidaattia katselee. Jos on jo pari kertaa langennut "ihanaan ja jännittävään" tyyppiin, ja aina vain biologinen kello tikittää, niin kolmannella yrittämällä voi ehkä jo koettaa tylsempää ja tasaisempaa tyyppiä.
 
[QUOTE="Vieras";26377994]Joo. Tai että nainen on aina halunnut useampia lapsia, hoitaa ne hyvin ymymym. mutta äijät on osoittautuneet yksi toistaan paskemmiksi jannuiksi (joo, ne voi oikeasti osoittautua vuosien myötä ties mimmosiksi perkeleiksi vaikka alkuun olisivatkin niin unelmamiestä ettei tosikaan). Kun mielestäni siinä ei ole mitään väärää tai paheksuttavaa... Jos on lapsensa kovin halunnut, hoitaa hyvin ja rakastaa, niin mitä halvatun väliä sillä on kuka ne muksut on siittänyt?[/QUOTE]

Ensinnäkin - nainen joka löytää aina vierelleen samanlaisen pummin, hänellä on luultavammin jotain tekemistä itsensä kansa. EI niitä kymmenittäin "vahnigossa" vierelle löydy. Eli kamalan tasapainoinen ihminen ei ehkä itsensä kanssa ole vaan "täydentää" jotain tyhjiötä kaaappaamalla aina mukaansa sen laiska/paska/lusmu jantterin. Samaa tyhjiötä yritettään sitten täydentää lapsella. Pakko sada lapsi, pakko - se kuvitelma tasaisesta perhe-elämästä joka lapsen myötä tulee on pelkää harhaa. Pummi-jantteri on pummi-jantteri vaikka voissa paistaisi.

Pahinta tässä on se että äidin epätasapainosta kärsii ennen kaikkea ne lapset. JOtain on jo todella paljon pilalla jos ajattelee niin kuin sinä: mitä väliä kuka sen lapsen on siittänyt? Todella sairas ajatus, sille lapselle sillä on väliä. Tiedän kyllä että epätasapainoiselle äidille se on ihan sama, hän kun elää siinä kuvitelmassa että se laps tasapainottaa sen elämän.
 
Kyllä sillä on niille lapsille väliä. Jossain vaiheessa elämää...

Riippuu varmaan niiden lasten ajatusmaailmasta ja asennekasvatuksesta. Mulle ei todellakaan olisi mitään halvatun väliä vaikka sisaruksillani ja mulla olisi eri isät :D Ei kylläkään ole, mutta harvemmin sitä miettii että "rakastan sisaruksiani niin paljon juuri siksi että me olemme saman ihmisen kivespusseista lähtöisin!", kyllä se rakkaus kumpuaa yhteisestä elämästä ja kokemuksista.
 
[QUOTE="Vieras";26378096]Riippuu varmaan niiden lasten ajatusmaailmasta ja asennekasvatuksesta. Mulle ei todellakaan olisi mitään halvatun väliä vaikka sisaruksillani ja mulla olisi eri isät :D Ei kylläkään ole, mutta harvemmin sitä miettii että "rakastan sisaruksiani niin paljon juuri siksi että me olemme saman ihmisen kivespusseista lähtöisin!", kyllä se rakkaus kumpuaa yhteisestä elämästä ja kokemuksista.[/QUOTE]

Kyllä se on ihan yksilöstä kiinni, miten isättömyytensä kokee. Vaikka kasvattus olisi kohdillaan ja kaikki hyvin, isänkaipuu voi iskeä silti. Ja se pitää muiden vaan hyväksyä.

Itse en kyllä uskalla sanoa miten miettisin toisessa elämäntilanteessa, enkä nyt vähätellyt sisarusten rakkautta toisiinsa vaan ajattelin sitä miten jokainen lapsi voi isättömyyden tai äidittömyyden kokea. Se ei ole mikään pikku juttu, vai miksi niitä kadonneita vanhempia kaivataan ja etsiskellään ja vihataan niin paljon?
 
Mun molemmilla lapsilla on eri isät. Tosin esikoisen isä ei ole koskaan edes nähnyt lasta ja nykyinen mieheni on isä lapselleni ja todennäköisesti adoptoi lapsen jossain vaiheessa. Mutta kyllä se minua itseäni joskus harmittaa ettei isä ole biologinen vaikkakin isyys on todellakin paljon muuta kuin biologiaa. Olen myös joskus miettinyt että jos meille joskus tulisi ero en "kehtaisi" tehdä lapsia enää kolmannelle miehelle.
 
Sellainen väli on, että ne paskat jannut eivät todennäköisesti ole mukana lastensa elämässä. Ja tämä taas altistaa niin tytöt kuin pojatkin vaikeuksille elämässä, ainakin tilastollisesti katsottuna.

Toisten ihmisten paheksuminen ei auta asiaa tietenkään mitenkään, eikä tuossa vaiheessa mikään muukaan. Mutta tämäkin asia kannattaa tiedostaa siinä vaiheessa, kun niitä useita lapsia vasta toivoo ja heille isäkandidaattia katselee. Jos on jo pari kertaa langennut "ihanaan ja jännittävään" tyyppiin, ja aina vain biologinen kello tikittää, niin kolmannella yrittämällä voi ehkä jo koettaa tylsempää ja tasaisempaa tyyppiä.

Luulen että totuus pesii tässä jälkimmäisessä kappaleessa (piilossa ;)). Arvostelijoita varmaankin viiksettää juurikin se että toisella on niitä ei-niin-tavallisia-eskoja, kun se oma esko kotona ei niin kauheesti innosta, vaan sen kanssa on silti oltava ettei tule tilastolapsia.
 
[QUOTE="Vieras";26378096]Riippuu varmaan niiden lasten ajatusmaailmasta ja asennekasvatuksesta. Mulle ei todellakaan olisi mitään halvatun väliä vaikka sisaruksillani ja mulla olisi eri isät :D Ei kylläkään ole, mutta harvemmin sitä miettii että "rakastan sisaruksiani niin paljon juuri siksi että me olemme saman ihmisen kivespusseista lähtöisin!", kyllä se rakkaus kumpuaa yhteisestä elämästä ja kokemuksista.[/QUOTE]

Mutta täällähän on perusteltu näitä useita isiä sillä, että ihana mies paljastuukin itsekseen perkeleeksi, ja seuraavalle ihanalle miehelle käy ihan samoin.

Oikeastiko sinulle ei olisi mitään väliä, vaikka sinulla ja sisaruksillasi olisi toinen toistaan hirveämmät jurpot isinä?
 
Wau, ketju minusta :D Kuten taanoin kaverille vitsailin, niin pitäisi vielä pari "uutta" isää hankkia, niin tulis suomen sukunimet meillä hyvin edustetuksi :)

Liekö tuo kerro muusta, kuin mönkään menneistä parisuhteista tai vahingoista, jotka on haluttukkin pitää? Ja itseni osalta sen, että todistetusti olen harrastanut seksiä kolmen ihmisen kanssa.

En tosin suosittelee omaa toimintatapaani kenellekkään, sillä parasta olisi, jos lapsi saisi asua molempien vanhempiensa kanssa.
 
Sellainen väli on, että ne paskat jannut eivät todennäköisesti ole mukana lastensa elämässä. Ja tämä taas altistaa niin tytöt kuin pojatkin vaikeuksille elämässä, ainakin tilastollisesti katsottuna.
.


Mun esikoisen isä on kuollut eikä siis luonnollisestikaan läsnä lapsen elämässä, eiks oo vaan positiivista että noiden pikkusisarusten isä on ns. isänä tälle vanhimmallekin?
 
[QUOTE="Vieras";26378116]Luulen että totuus pesii tässä jälkimmäisessä kappaleessa (piilossa ;)). Arvostelijoita varmaankin viiksettää juurikin se että toisella on niitä ei-niin-tavallisia-eskoja, kun se oma esko kotona ei niin kauheesti innosta, vaan sen kanssa on silti oltava ettei tule tilastolapsia.[/QUOTE]

Mistäs me muut tiedetään, millaisia ne tavalliset eskot on kotioloissa? Tai mikä juju se onkaan, mikä ihmisissä toisia viehättää? Hullua vain tämä "tavallisuuden" pelkääminen tällä palstalla. Miehessä ei ole mitään, jos siinä ei ole heti ulospäin näkyvää särmää :D
 

Yhteistyössä