Jos kuolisin, en haluaisi lapsia isälle..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Olen nuori ja terve, mutta mitä tahansa voi koska vaan tapahtua. Alakouluikäiset lapseni ovat joka toinen viikonloppu isällään, joka pärjää tuon ajan lasten kanssa. Hänellä on kuitenkin mt-taustaa sekä päihdetaustaa, hän saattaa lapsettomina viikonloppuina elää hyvinkin railakasta elämää. Mikään ei käytännössä ole viitannut siihen, että hän olisi riskiksi lapsille omina viikonloppuinaan kuitenkaan. Mutta teoriassa kyllä, eli toki olen varpaillani.

Kysymykseni koskeekin sitä, jos minulle kävisi jotain, onko mitään tehtävissä, ettei lapset menisi isälleen? En halua olla ilkeä eksä, mutta en luota siihen että lapset voisivat olla siellä täyspäiväisesti. Isälle tätä en viitsi tietenkään sanoa, kyllähän tuo pahalta kuulostaa, eikä hän tuolla tiedolla nyt tekisi mitään niin miksi siitä sanoisin. Toki jos jotain kävisi, isälle toivottavasti yhteiskunta tukea tarjoaisi ja varmaan automaattisesti lastensuojelu olisi mukana. En kuitenkaan tiedä, osaisiko lasten isä itse ajoissa apua hakea vai pitäisikö kulisseja yllä.

Tiedän miten naurettavalta tämä kuulostaa, mutta mietin vain:D Onko mitään "testamenttia" lasten osalta tehtävissä? Haluaisin vain vaikuttaa asuaan vielä kun voin. Yhteishuoltajuus meillä on ja asiat muuten vihdoin toimineet.
 
Kaikkien suomalaisten eronneiden naisten ex-miehet ovat naisten oman kertoman mukaan alkoholisteja, mt-ongelmaisia, narsisteja tai kaikkia edellämainituista. Kummallinen sattuma, yhtä kummallinen kuin se, että näissä naisissa itsessään ei tietenkään ole koskaan mitään vikaa.

Normaalia uusfeminististä :poop::poop::poop:.
 
Kyllä pitää ihmisen olla tyhmä jos ei tajua, että mielenterveysongelmat voi alkaa myöhemminkin. Ei ne ole selvillä heti syntymästä asti.

Ystävän veli oli hyvässä työpaikassa, oli kaunis vaimo ja pari lasta, elämä mallillaan. Sitten alkoi mielenterveys horjua ja kuvioihin tuli erilaiset päihteet. Nyt mies on välillä ihan sekaisin, välillä jopa psykookissa ja on ajoittain vaarallinen tapaus. Vaimo erosi hänestä eikä lapsia uskalla miehelle antaa ollenkaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Kyllä pitää ihmisen olla tyhmä jos ei tajua, että mielenterveysongelmat voi alkaa myöhemminkin. Ei ne ole selvillä heti syntymästä asti.

Ystävän veli oli hyvässä työpaikassa, oli kaunis vaimo ja pari lasta, elämä mallillaan. Sitten alkoi mielenterveys horjua ja kuvioihin tuli erilaiset päihteet. Nyt mies on välillä ihan sekaisin, välillä jopa psykookissa ja on ajoittain vaarallinen tapaus. Vaimo erosi hänestä eikä lapsia uskalla miehelle antaa ollenkaan.
Vaimo tuhosi miehensä mielenterveyden. :(
 
Onhan lapsillaan elämässään muita läheisiä tuttuja aikuisia? Voisiko muutaman sellaisen kanssa istua alas ja vaikka kysellä, miksei tehdä ihan paperiakin asiasta, heiltä mielipidettä ja sitoutumista entistä suurempaan läsnäoloon ja rooliin lasten elämässä? Isä on aina isä mutta hyvä siinä on olla tuki- ja turvajoukkoa.

Ihan aiheellista itsekunkin miettiä noita mitä/entä jos- tilanteita.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Toivottavasti te saatte hyvän mielen noista asiattomista kommenteista. Entä vaikka olisinkin antanut mt-ongelmaiselle, että jos perustinkin perheen alkoholistin kanssa, entä jos pilasin exmieheni? Nyt on kyse jo olemassa olevista lapsista joten ketä kiinnostaa, mitä joskus tapahtui teidän mielestänne.

Lähinnä mietin, voinko mitään lausuntoa antaa jo nyt lasten isästä, ilman että siitä tulisi ongelmia jo nyt? Läheiset tukevat jo nyt mutta en koe, että voin tätä heidän vastuulleen jättää. Mutta esim jos ilmaisisin huoleni nyt asiasta, lastensuojelu haluaisi tietenkin tutkia asiaa heti, toteaisi isän kelvolliseksi noihin viikonloppuihin, asia jäisi varmaan sikseen? Lasten isä on nyt jo saanut tukea myös isänä tilanteeseensa, tilanne ei siis ole mitenkään pimennossa muilta. Haluaisin varmistaa ettei isä joutuisi liian isoon vastuuseen jos minulle kävisi jotain, ja että ammattilaisetkin näkisivät asian niin tarvittaessa.
 
Toivottavasti te saatte hyvän mielen noista asiattomista kommenteista. Entä vaikka olisinkin antanut mt-ongelmaiselle, että jos perustinkin perheen alkoholistin kanssa, entä jos pilasin exmieheni? Nyt on kyse jo olemassa olevista lapsista joten ketä kiinnostaa, mitä joskus tapahtui teidän mielestänne.

Lähinnä mietin, voinko mitään lausuntoa antaa jo nyt lasten isästä, ilman että siitä tulisi ongelmia jo nyt? Läheiset tukevat jo nyt mutta en koe, että voin tätä heidän vastuulleen jättää. Mutta esim jos ilmaisisin huoleni nyt asiasta, lastensuojelu haluaisi tietenkin tutkia asiaa heti, toteaisi isän kelvolliseksi noihin viikonloppuihin, asia jäisi varmaan sikseen? Lasten isä on nyt jo saanut tukea myös isänä tilanteeseensa, tilanne ei siis ole mitenkään pimennossa muilta. Haluaisin varmistaa ettei isä joutuisi liian isoon vastuuseen jos minulle kävisi jotain, ja että ammattilaisetkin näkisivät asian niin tarvittaessa.
:laugh: Joillakin naisilla on aivan käsittämätön tarve yrittää kontrolloida kaikkea. Et sinä kuule todellakaan päätä näistä asioista omien fiilistesi pohjalta ja hanki jotain valmiita tuomiolauselmia, joilla lapset erotettaisiin omasta isästään.

Uskomatonta.
 
:LOL: Joillakin naisilla on aivan käsittämätön tarve yrittää kontrolloida kaikkea. Et sinä kuule todellakaan päätä näistä asioista omien fiilistesi pohjalta ja hanki jotain valmiita tuomiolauselmia, joilla lapset erotettaisiin omasta isästään.

Uskomatonta.
Mitä hauskaa tuossa on?
Mietis nyt vähän, tottakai tuommoisia alkaa miettimään jos lasten isällä on mt ja päihdeongelmia.
Miten on, etkö itse miettisi vastaavassa tilanteessa sitä voiko mahdolliset lapsesi olla eksän kanssa, jos hän on epävakaa ja käyttää päihteitä?
 
Parasta olisi, jos voisit sen exäsi kanssa asiasta keskustella.
Kai hän nyt itsekin tajuaa tilanteensa ja voimavaransa. Ja ehkä itsekin on samaa mieltä siitä, että joku muu olisi parempi vaihtoehto tai että ainakin jo valmiiksi sovitaan, keneen voi turvautua.
 
:LOL: Joillakin naisilla on aivan käsittämätön tarve yrittää kontrolloida kaikkea. Et sinä kuule todellakaan päätä näistä asioista omien fiilistesi pohjalta ja hanki jotain valmiita tuomiolauselmia, joilla lapset erotettaisiin omasta isästään.

Uskomatonta.
Kyllä. Aika monella naisella on kontrolloimisen tarve lastensa suhteen. Ja varmasti jossain vaiheessa jokaisella vanhemmalla käy mielessä, "miten lapset pärjäävät, jos minä kuolen".

Ihan normi-parisuhteessakin olevien kannattaa näistä etukäteen keskustella, saati sitten, jos on ap:n kaltainen tilanne.
 

Yhteistyössä