Jos kuulisit miehesi puhuneen sinusta p**kaa?????

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hän
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";23851378]Ei, ei ota. Ihmettelen vaan, että miten sä sitten edes voit vastata noin, kun todellisuudessa se ei edes onnistuisi.
Tämä tässä nettimaailmassa on niin hauskaa, osa totuudesta jää aina hämärään.[/QUOTE]

Sä nyt et tiedä mun ystäväsuhteista yhtään mitään. Kaikki nyt vaan ei koe tarpeelliseksi valitttaa puolisostaan. Mä ainakin olen tyytyväinen mun puolisoon, joten miksi puhuisin siitä pahaa?
 
Ja siis, no niin, meillä ei ehkä sitten ole täydellinen parisuhde kun ihan tiedän että molemmat meistä purkavat tuntojaan välillä myös suhteen ulkopuolelle... Mutta tuskinpa sitä täydellistä parisuhdetta mistään löytyykään. Kaikilla on varmasti omat kompastuskivensä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja hän;23851310:
Mut eikö kaikki joskus ystävällee omastakin miehestä valita?? vai ollaanko me minun kavereiden kanssa ainoita?? ei se tarkota etten tykkäis ja rakastais...

eiköhön tuohon syyllisty jokainen oli kyseessä sitten mies tai nainen. eihän se toki kivalle tunnu, jos kuulemaan sattuu, tai joku tulee peräti sanomaan, että näin sun miehesi tai vaimosi sinusta sanoi
 
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23851369:
Ahaa, ottaako sua jotenkin mun mielipide päähän, kun pitää mennä henkilökohtaisuuksiin? Mä oon lojaali mun puolisolle, se on mun paras ystävä.

ja ilmeisesti ainoo kun pitää sitä joka ketjussa toitottaa
 
Ihan siis ärsyyntyneenä ja suuttuneena. Mutta en kyllä käytä sanaa "layhätä" se kuulostaa niin ärsyttävälle. Kyllä mä valitan.
Mun mielestä on miehellekkin mukavampaa, että saan pahimman kiukkuni purettua vaikka sen kaverin kanssa, hän antaa niitä muitakin näkökulmia ja miehen kanssa on sitten helpompi keskustella ilman tyhmiä riitoja. Jos meidän 10v suhteemme tämän takia on tuomittu, niin sitten se sitä on.
 
Ei tulisi mieleenikään. Voin kertoa aiheesta puhuttaessa, että mikä on negatiivista, mutta koskaan en pahaa sanaa ole hänestä sanonut. Kritiikin puiminen on ihan eri asia kuin läyhääminen. Parhaalle kaverille voin sanoa, että "Joo, sen tunti on usein kaks tai kolme" mutta ihan vaan hyvillä mielin, en vihaisena tai suivaantuneena.

No kyllä laskisin tuon myöhästymisestä kommentoinnin "pahaksi sanaksi." Mutta en taas näe sitä maailmanloppuna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;23851447:
eiköhön tuohon syyllisty jokainen oli kyseessä sitten mies tai nainen. eihän se toki kivalle tunnu, jos kuulemaan sattuu, tai joku tulee peräti sanomaan, että näin sun miehesi tai vaimosi sinusta sanoi
No mie en oo koskaan valittanu miun miehestä,ei ole ollut tarvetta valittaa ystäville.Jos jokin nyppii puolisossa,myö pystytään ihan asialliseti sanomaan toisillemme.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23851437:
Sä nyt et tiedä mun ystäväsuhteista yhtään mitään. Kaikki nyt vaan ei koe tarpeelliseksi valitttaa puolisostaan. Mä ainakin olen tyytyväinen mun puolisoon, joten miksi puhuisin siitä pahaa?

Justpa sä niistä tänäänkin olet maininnut.. ;)
Hassua, minäkin olen tyytyväinen mun mieheeni ja meidän elämään, silti mä puran tuntojani hänestä mun ystäviini.
 
[QUOTE="VieRas";23851459]Ihan siis ärsyyntyneenä ja suuttuneena. Mutta en kyllä käytä sanaa "layhätä" se kuulostaa niin ärsyttävälle. Kyllä mä valitan.
Mun mielestä on miehellekkin mukavampaa, että saan pahimman kiukkuni purettua vaikka sen kaverin kanssa, hän antaa niitä muitakin näkökulmia ja miehen kanssa on sitten helpompi keskustella ilman tyhmiä riitoja. Jos meidän 10v suhteemme tämän takia on tuomittu, niin sitten se sitä on.[/QUOTE]

Mikä sinun parisuhteessasi sitten on oikeasti sellaista, että se saa sinut kiehumaan noin pahasti?

No ehkäpä niitä kymmenen vuoden kuluessa jokunen kertyy aina välillä ;) Meillä ei vaan jotenkin osata kunnolla riidellä. Loukkaantua osataan, mutta ei huutaa edes toisillemme.
 
[QUOTE="vieras";23851476]Justpa sä niistä tänäänkin olet maininnut.. ;)
Hassua, minäkin olen tyytyväinen mun mieheeni ja meidän elämään, silti mä puran tuntojani hänestä mun ystäviini.[/QUOTE]

Ai olen maininnut sellasta et mulla ei ole vai yhtään ystävää? Miksi sä valitat miehestä, jos olet muka tyytyväinen? Oletko turhan valittaja?
 
Mitä te ihmiset oikeasti käsitätte tuolla läyhäämisellä? Oikeastiko haukutte miehiänne (tai naisianne) kavereillenne? Ihan siis ärsyyntyneenä ja annatte tulla oikein olan takaa?

Ei tulisi mieleenikään. Voin kertoa aiheesta puhuttaessa, että mikä on negatiivista, mutta koskaan en pahaa sanaa ole hänestä sanonut. Kritiikin puiminen on ihan eri asia kuin läyhääminen. Parhaalle kaverille voin sanoa, että "Joo, sen tunti on usein kaks tai kolme" mutta ihan vaan hyvillä mielin, en vihaisena tai suivaantuneena.

jotkut naiset on ihan hirveitä. mulla on yksi sellainen ystävä. se on tehnyt kaikille kyllä selväksi mitä mieltä se on sen miehestä,se huutaa sille meidän aikana kotona,puhelimessa ja kun ollaan kaikki yhdessä jossain. se huutaa myös miehen kavereiden aikana ja haukkuu sen. mikään ei oikeesti voi olla niin kamalaa kun julkinen nöyryyttäminen. kun tää mies taas ei oo ollenkaan selainen,ainoo mitä on joskus sanonu on tämmösen nöyryytyksen jälkeen mun miehelle, että joskus tuntuu siltä et pakkaa lapset ja hyppää autoon. ei se mikään nössö ole, mutta ilmeisesti niillä on hyviäkin hetkiä. kaikesta läyhäämisestä huolimatta.
 
Mikä sinun parisuhteessasi sitten on oikeasti sellaista, että se saa sinut kiehumaan noin pahasti?

No ehkäpä niitä kymmenen vuoden kuluessa jokunen kertyy aina välillä ;) Meillä ei vaan jotenkin osata kunnolla riidellä. Loukkaantua osataan, mutta ei huutaa edes toisillemme.

No mä en ala meidän "ongelmiamme" kyllä täälä purkamaan. Ei meilläkään juuri riidellä, ehkä siksi, että puran ne pienet ärsyttävät asiat ystävieni kanssa joista sitten ei enää viitsi/tarvitse naputtaa miehelle. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23851496:
Ai olen maininnut sellasta et mulla ei ole vai yhtään ystävää? Miksi sä valitat miehestä, jos olet muka tyytyväinen? Oletko turhan valittaja?

Ainakin vähän, niin olet sanonut usein.

Ehkäpä olenkin, mutta mun mieheni ei olekkaan täydellinen. Niinkuin en minäkään. =)
 
Mä en ikinä puhu pahaa miehestäni kellekään, korkeintaan vitsailen jostain sen hassuista tavoista tai mielipiteistä.
Joskus miehelläni oli tapana että jos meillä oli riitaa niin lähti kavereilleen vihaisena ja sanoi jotain ettei kestä minua tms. Puutuin siihen ja kerroin miehelle miltä tuntuu kun puhuu kavereilleen pahaa minusta, ja tämä on nyt onneksi loppunut. Ei hänelle tullut mieleen ajatella asiaa minun kannaltani.
 
Voi kuinka sinisilmäistä porukkaa..

Kyllä mä sanon (läyhään) mun ystäville että hitto kun ärsyttää kun taas aamulla oli aamupalavehkeet ukko jättänyt pöydälle tai ei ne roskat ikinä löydä roskikseen asti vaan jäävät tiskipöydälle, tai että taas se meni heti töiden jälkeen mopoaan laittamaan ja sit vasta sen jälkeen päästään lähtemään kauppaan.... Mutta saman puhelun aikana saatan sanoa että se toi mulle tulppaaneja tänään.. Ja mies saa tehdä samoin, jos niin haluaisi tehdä.

Jos taas on parisuhteessa ongelmia niin ne ei kuulu kellekään muulle kuin mulle ja miehelle. Ja ne seävitetään ihan keskenään.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23851342:
Ei todellakaan valita! Parisuhdeongelmat on selvitettävä puolison kanssa, eikä niistä kuulu avautua kaverille. Tai jos asiat on niin huonosti, ettei puolisolle voi puhua, kannattaa erota. On tosi epäreilua valittaa puolisosta kaverille.
Huh.. että kulissit pystyyn ja suljetut ovet.

Aloitukseen: En tietenkään tykkäisi jos paskaa puhuisi, mutta oikeita asioita ja stressiä saa kyllä purkaa kavereilleen puhumalla kuka tahansa. En itsekään hauku miestäni muille, mutta ongelmista olen joskus puhunut sekä miehen että ystävieni kanssa.
 
Kyllä mä puhun mun miehelleni mun kavereista.

En KOKO AIKAA, enkä aina paskaa. Niinkuin, en mä miehestä myöskään aina paskaa puhu, kyllä mä puhun ne ihanatkin asiat.
 
Mä käsitän "läyhäämisen" juurikin valittamisena. Yleensä vielä kun olen suivaantunut ihan järjellä ajatellen turhasta asiasta. Mä en kaipaa siltä kaverilta mitään "jätä se sika" kommenttia tai että "haukutaan yhdessä", vaan nimenomaan sellaista järkevää keskustelua asiasta josta olen suuttunut. Meillä molemmat on aika kovia kokeneita ja etenkin miehellä nousee muurit heti eteen jos en osaa keskustella asioista asiallisesti, harvemmin siis haluan purkaa tuohtumustani suoraanheti mieheen, koska sillä hetkellä en todennäköisesti osaisi yhtään ajatella mitä sanon ja saattaisin olla jopa loukkaavakin, eikä asia etenisi mihinkään... Korkeintaan tehtäisiin kärpäsestä härkänen.
 
Kyllähän se ärsyttäisi sattua vahingossa kuulemaan jotakin.. Mutta kyllä meilläkin kavereille sitten osittain puretaan niitä puolison ärsyttäviä puolia, toki niistä sanotaan ihan sille puolisollekin, mutta joskus tekee ihan hyvää saada purkaa niitä asioita jollekin ulkopuoliselle. Saa juuri niitä uusia näkökulmia tai tajuaa että eihän tämä nyt mikään iso juttu olekaan kun sen ääneen saa sanottua. Eikä tarvitse miehelle välttämättä jauhaa asioista niin pitkään ;)

Musta olis jotenkin tosi ahdistavaa, jos meilläkin olisi sääntönä tuollainen että kenellekään ei saa sanoa puolisosta mitään poikkipuolista.. siis kaikki pitäisi pitää sisällä ja kulissit yllä. Sellaista koko aikaista haukkumista ja solvaamista en minäkään ymmärrä.. tai toisen nöyryyttämistä toisten kuullen. Ja varmaan sitäkin pitää miettiä että kenelle uskoutuu, esim. meillä ne parhaimmat kaverit on ihan vain kummankin omia kavereita eli ei olla yhdessä heidän kanssaan missään tekemisissä.. sekin varmasti helpottaa sitä että voi ihan rauhassa kertoa joitakin asioita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hän;23851310:
Mut eikö kaikki joskus ystävällee omastakin miehestä valita?? vai ollaanko me minun kavereiden kanssa ainoita?? ei se tarkota etten tykkäis ja rakastais...

Ei varmaan kaikki. Minä ainakaan en. Mä miellän sen oman puolison haukkumisen epäkunnioittavaksi. Tämä on siis vaan mun mielipide. En s9 vuoden aikana ole koskaan moittinut tai haukkunut, enkä usko koskaan niin tekevänikään. Kyllä toki joskus toinen harmittaa, mutta ei koskaan niin, että muille sitä murisisin. Minä olen tuon mieen rinnalleni valinnut ja hyvä mies se onkin. Ihana. En halua moittia häntä toisille jos itseäni ärsyttää joku asia. Mielummin sitten puhutaan kahdestaan jos on tarvetta. Usein se ärsytyskin on ihan omaa olemista. Väsymystä, menkkoja, jotain muuta.
 
Tosi moni ystäväni valittaa miehistään, enkä itse voi sitä käsittää. Säälin heidän miehiään. :( Minä kyllä aina kuuntelen heitä, ja annan purkaa tuntojaan, että ei se purkautuminen sillä lailla haittaa. Paha mieli tulee vain sen miehen puolesta. Minusta ainakin tuntuisi, että todellakin pettäisin mieheni, jos hänestä valittaisin. Hänkään ei minusta valita. Meillä ei ole edes mitään syytä valittaa toisistamme. En sanoisi ikinä miehestäni sellaista kenellekään, mitä en voisi sanoa suoraa hänen edessään. Kavereista on tullut valitettua toisille kavereille, ja se on kyllä minua hävettänyt jälkikäteen. Minulle tulee paha olo siitä, että olen mennyt pulauttelemaan hölmöyksiä suustani. Toivottavasti pidän suuni kiinni jatkossa.
 

Yhteistyössä