Jos nyt tulee ero niin kuinka ikinä pärjään.....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksin ajatustensa kanssa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yksin ajatustensa kanssa

Vieras
Mahdollisimman lyhyesti:
Vajaa kymmenen vuotta sitten velkaannuin edellisessä suhteessani. Otin siis omiin nimiini lainan (meille yhteiseksi) ja sitten kun ero tuli ei mies sitä suostunut ollenkaan lyhentämään ja lopulta velka meni ulosottoon. Olin tyhmä ja rakastunut väärään renttuun...

Nykyään olen avoliitossa ja meillä on kaksi lasta, kolmas tulossa. Nykyinen mieheni on alusta asti tiennyt tästä velastani eikä se ole ikinä häntä häirinnyt. Olen itse alusta asti vaatinut että lyhennän velkaani itse ja lisäksi maksan osani talouskuluista yms. Hoitovapailla järjestely on ollut lepsumpaa, koska mun tulot on tietenkin olleet naurettavat miehen tuloihin verrattuna.

Nyt saatiin alkuvuodesta tietää että on yllätyskolmonen tulossa. Ehkäisy petti. Itse ajattelin ensimmäiseki aborttia koska kuopus täytti vasta vuoden ja mun piti mennä töihin ensi syksynä. Yllättäen mies sanoikin, että hän haluaa pitää tämän sinnikkään sissin. Olin tietysti hirveän iloinen että hän otti vahinkomme niin positiivisesti.

Nyt on odotusta takana muutama kuukausi ja elämä on mennyt ihan kauheaksi... Mies sai heti alkuraskaudesta päähänsä, että nyt pitää uusia auto ja nyt pitäisi miettiä sitä omaa asuntoa ja ostaa tuplarattaat jne.jne. Ei tarvitse olla matikkanero tietääkseen ettei meillä ole näihin asioihin varaa kun mulla ei ole lainoihin mitään asiaa.

Yht äkkiä mies on alkanut syyllistämään mua veloistani. Viimeksi sanoin, että tarvitsisin muutamia vaatteita kun alkavat nämä nykyiset kiristää niin mies sanoi että "kyllä noilla veloilla luulisi olevan kiitollinen kun saa edes ruokaa"... Olen ihan järkyttynyt siitä millaiseksi hän on muuttunut. En voi pyytää mitään edes lapsille, kun sama saarna alkaa... Ja itse olen siis nyt hoitovapaalla ja todella pienet tulot.

Mietin jo, että jos tässä nyt ero tulee kaikesta huolimatta niin kuinka hitossa mä pärjään kolmen pienen kanssa ja lyhennän velkaani yms. Tulee ihan itku... Kun päätimme pitää tämän vauvan, en osannut kuvitella että menisi tällaiseksi. Ja meilläkin kuitenkin yhteistä taivalta takana melkein 8vuotta eikä mies ole koskaan käyttäytynyt näin...

Juu ja yritin kertoa lyhyesti...
 
Jos jäät kolmen lapsen kanssa yksin, et lyhennä velkaasi lainkaan. Se suojaosuus on jotain 1200? luokkaa, veikkaisin, eikä sulla ikinä tule jäämään sellaisia summia käteen jos hoidat lapset kotona...eikä välttämättä silloinkaan jos olet työelämässä.

Eli se velka lepää sittem ulosotossa kunnes vanhenee. Velkaneuvonnasta saattaisi saada apua, mutta sulla ei ole riittävät tulot jotta joutuisit sitä velkaa lyhentämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Jos jäät kolmen lapsen kanssa yksin, et lyhennä velkaasi lainkaan. Se suojaosuus on jotain 1200? luokkaa, veikkaisin, eikä sulla ikinä tule jäämään sellaisia summia käteen jos hoidat lapset kotona...eikä välttämättä silloinkaan jos olet työelämässä.

Eli se velka lepää sittem ulosotossa kunnes vanhenee. Velkaneuvonnasta saattaisi saada apua, mutta sulla ei ole riittävät tulot jotta joutuisit sitä velkaa lyhentämään.

No ihan kiva tietää että tuollainen on olemassa, vaikka olin kyllä toivonut että saisin sen maksettua ja joskus jopa luottotietoni takaisin... :(
 
Kuulostaa siltä että miehesi haluaisi tarjota perheelleen kaiken mahdollisen ja koska se ei olekaan toteutettavissa purkaa hän sen kiukuttelemalla sinulle veloistasi. Ei kannata pillastua moisesta. Suosittelen lämölä että istuttte alas ja keskusteletta mistä kenkä oikeasti puristaa. Onni ei todellakaan ole rahasta kiinni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hulda:
Kuulostaa siltä että miehesi haluaisi tarjota perheelleen kaiken mahdollisen ja koska se ei olekaan toteutettavissa purkaa hän sen kiukuttelemalla sinulle veloistasi. Ei kannata pillastua moisesta. Suosittelen lämölä että istuttte alas ja keskusteletta mistä kenkä oikeasti puristaa. Onni ei todellakaan ole rahasta kiinni.
Tämä minullekin tuli mieleen. Eikös miehille tule aika useasti mieleen, että auto pitää uusia yms, kun perheeseen on tulossa perheenlisäystä. Nyt hän kokee, että voi olla kunnollinen isä, kun hän ei pysty siihen.

 
Huoli ei ole vain taloudellinen... Kuinka ihmiset jaksaa kolmen pienen lapsen kanssa yksin? Jos pahin nyt todella tapahtuisi niin mulla olisi syksyllä sitten vauva, 1,5vuotias ja 3vuotias...
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Alkuperäinen kirjoittaja Hulda:
Kuulostaa siltä että miehesi haluaisi tarjota perheelleen kaiken mahdollisen ja koska se ei olekaan toteutettavissa purkaa hän sen kiukuttelemalla sinulle veloistasi. Ei kannata pillastua moisesta. Suosittelen lämölä että istuttte alas ja keskusteletta mistä kenkä oikeasti puristaa. Onni ei todellakaan ole rahasta kiinni.
Tämä minullekin tuli mieleen. Eikös miehille tule aika useasti mieleen, että auto pitää uusia yms, kun perheeseen on tulossa perheenlisäystä. Nyt hän kokee, että voi olla kunnollinen isä, kun hän ei pysty siihen.

Ymmärrän sen kyllä, mutten tuota miksi mun elämästä tehdään nyt helvettiä? Kuulostaa aivan uskomattoman pahalta kun toinen vihjailee, että hyvä kun ansaitsen edes ruokaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hulda:
Kuulostaa siltä että miehesi haluaisi tarjota perheelleen kaiken mahdollisen ja koska se ei olekaan toteutettavissa purkaa hän sen kiukuttelemalla sinulle veloistasi. Ei kannata pillastua moisesta. Suosittelen lämölä että istuttte alas ja keskusteletta mistä kenkä oikeasti puristaa. Onni ei todellakaan ole rahasta kiinni.

Sitten mies voi ottaa ihan keskenänsä sen lainan, jos se on hänelle niin tärkeää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ymmärrän sen kyllä, mutten tuota miksi mun elämästä tehdään nyt helvettiä? Kuulostaa aivan uskomattoman pahalta kun toinen vihjailee, että hyvä kun ansaitsen edes ruokaa...
Oletko kertonut hänelle, että vihjailut tuntuvat sinusta pahalta. Kyllähän miehen pitää ymmärtää se, ettei vanhoja asioita voi muuttaa jälkikäteen. Tuskin teistä kumpikaan oikeasti haluaa eroa.

 
En minä kyllä ihan ensimmäiseksi eroa miettisi tuossa tilanteessa. Oletko yrittänyt jutella miehesi kanssa, kuinka pahalta sinusta tilanne tuntuu? Voi olla tosiaan, että mies on vain pettynyt kun asiat eivät menekään niinkuin on haaveillut, mutta luulisi, että hänellekin olisi tärkeintä, että perhe on kasassa ja onnelinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En minä kyllä ihan ensimmäiseksi eroa miettisi tuossa tilanteessa. Oletko yrittänyt jutella miehesi kanssa, kuinka pahalta sinusta tilanne tuntuu? Voi olla tosiaan, että mies on vain pettynyt kun asiat eivät menekään niinkuin on haaveillut, mutta luulisi, että hänellekin olisi tärkeintä, että perhe on kasassa ja onnelinen.

En mä sitä ensimmäiseksi miettinytkään. Tuntuu vain etten tunne koko ihmistä enää. Ja kuinka pettynyt hän voi olla kun on koko seurustelumme ajan tiennyt mun tilanteen? Ei se että minut rankataan alimpaan pohjasakkaan joka juuri ja juuri ansaitsee saada ruokaakaan juurikaan auta tilannetta. Ja kyllä olen yrittänyt puhua, olen itkenyt käytännössä kuukauden... Näyttää vain siltä että häntä on lakannut minun hyvinvointini kiinnostamasta... Aivan kuin hän odottaisi että minä vihellän pelin poikki koska hän ei itse siihen pysty.
 

Yhteistyössä