V
"vieras"
Vieras
Suhteesta kertominen pettäjämiehen vaimolle on oman kokemukseni mukaan turhaa. En ole ylpeä siitä, että olin jonkin aikaa se toinen nainen, mutta opinpahan sen, että jos omantunnon- ja syyllisyydentuskissaan menee kertomaan asiasta sille vaimolle, olet lopulta itse se valehtelija, sillä "minun mieheni ei ikimaailmassa pettäisi"!
Meidän tapauksessa, harmi vaan, ympärillä oli tosi pienet piirit. On sanomattakin selvää, että miehen ja vaimonsa tuttavat (minunkin tuttaviani) eivät enää edes tervehdi minua. Sen kyllä kestän, jos se olisi seurausta siitä, että olen mennyt sänkyyn varatun kanssa, mutta kun syy on se, että minua pidetään valehtelijana ja kuvitellaan, että koetan pilata muiden suhteita kertomalla perättömiä juttuja.
Minulla oli siis seksisuhde varattuun mieheen noin puolen vuoden ajan. Tunteita siinä ei ollut kummallakaan pelissä, molemmat haimme toisistamme jonkinlaista lohtua ja pakenimme arkea toisiimme. Pikkuhiljaa suhde hiipui, ja aloin miettiä tunnustamista. Tuntui pahalta, että vaimo tervehti mua aina kaupassa iloisesti jne. No, otin asian puheeksi hänen kanssaan, hän ei uskonut. Parin päivän päästä kuitenkin soitti ja tivasi yksityiskohtia. Kerroin kaiken, mitä ikinä pystyin muistamaan. Todisteena näytin miehensä lähettämiä viestejä. Nekään eivät riittäneet, vaan minut tosiaan haukuttiin "tyrkyksi pyrkyriksi, jolla on niin köyhä elämä että pitää yrittää sabotoida muiden avioliittoja"... Jep...!
Parasta tietysti olisi, että ei sekaantuisi varattuun, mutta toiseksi parasta on pitää suunsa visusti kiinni. Vaimoilla tai miehillä ei ole tarvetta/oikeutta tietää, sitä mieltä olen nyt, valehtelijan leima otsassani.
Meidän tapauksessa, harmi vaan, ympärillä oli tosi pienet piirit. On sanomattakin selvää, että miehen ja vaimonsa tuttavat (minunkin tuttaviani) eivät enää edes tervehdi minua. Sen kyllä kestän, jos se olisi seurausta siitä, että olen mennyt sänkyyn varatun kanssa, mutta kun syy on se, että minua pidetään valehtelijana ja kuvitellaan, että koetan pilata muiden suhteita kertomalla perättömiä juttuja.
Minulla oli siis seksisuhde varattuun mieheen noin puolen vuoden ajan. Tunteita siinä ei ollut kummallakaan pelissä, molemmat haimme toisistamme jonkinlaista lohtua ja pakenimme arkea toisiimme. Pikkuhiljaa suhde hiipui, ja aloin miettiä tunnustamista. Tuntui pahalta, että vaimo tervehti mua aina kaupassa iloisesti jne. No, otin asian puheeksi hänen kanssaan, hän ei uskonut. Parin päivän päästä kuitenkin soitti ja tivasi yksityiskohtia. Kerroin kaiken, mitä ikinä pystyin muistamaan. Todisteena näytin miehensä lähettämiä viestejä. Nekään eivät riittäneet, vaan minut tosiaan haukuttiin "tyrkyksi pyrkyriksi, jolla on niin köyhä elämä että pitää yrittää sabotoida muiden avioliittoja"... Jep...!
Parasta tietysti olisi, että ei sekaantuisi varattuun, mutta toiseksi parasta on pitää suunsa visusti kiinni. Vaimoilla tai miehillä ei ole tarvetta/oikeutta tietää, sitä mieltä olen nyt, valehtelijan leima otsassani.
Kunhan sekstailtiin.
