Jos olisit kärsiny jo tosi pitkään unettomuudesta, menisitkö normi lääkäriin vai yksityiselle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras."
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras."

Vieras
Kun en tiedä pitäskö tässä kärrätä yksityiselle vai oottaa sitten normaaliin lääkäriin aikaa. Mun uniongelmat alko joskus 3v sitten, mut sit sain ne siinä yhessä vaiheessa kuitenkin kohdalleen ja nyt viime kesästä lähtien on jatkunu sit vaikeempi ja vakavampi unettomuus. En tahdo saada kunnolla nukutuksi yhtään!

Tuntuu et oon ihan puhki tähän kaikkeen. Elämäntilanteeseeni ymsymsyms. Rahaakaan ei kauheasti ole, joutuu miettimään huoraamista vakavasti otettavana vaihtoehtona... Psyykkisiä ongelmia tarpeeksi.

Mietin sitten jos alotan normi lääkärin puolella sen terapiankin, niin maksaako se. Millä mä maksan sitä. Huoraamisellako, koska mulla ei oo yhtään rahaa, eikä tuloja mistään.

En oikeestaan ylipäätään tiedä et mitä tässä pitäis enää tehdä... ihan oon hunningolla.

Auttakaa!

Ja ikää on 18v+.

Ja vanhemmilta en saa enää mitään apua, ne kohtelee vaan minua huonosti.

Ja mulla on muitakin terveysvaivoja, mm. hiustenlähtöä rajusti. Joka pitäisi päästä lääkäriin hoidattamaan.

Olen myös vakavasti miettinyt itsemurhaa, kun ovia sulkeutuu siellä sun täällä. Tai tuntuu oikeastaan mun tilanteessa että 100 oven talosta on jo 99 kiinni.
 
Voi lapsi rakas! Millaiset vanhemmat sulla on jos et saa niiltä apua? Toimeentulotuki? Vai asutko vanhempien kanssa? Mene seurakunnan diakonissalle juttelemaan tilanteessasi. Älä ala myymään itseäsi jos sulla on psyykkisiä ongelmia ja itsemurha-ajatuksia. Käynti terveyskeskuslääkäreille tarpeen jolle todella kerrot tilanteesi. Ei sun tarvii mennä yksityiselle.
 
Voi lapsi rakas! Millaiset vanhemmat sulla on jos et saa niiltä apua? Toimeentulotuki? Vai asutko vanhempien kanssa? Mene seurakunnan diakonissalle juttelemaan tilanteessasi. Älä ala myymään itseäsi jos sulla on psyykkisiä ongelmia ja itsemurha-ajatuksia. Käynti terveyskeskuslääkäreille tarpeen jolle todella kerrot tilanteesi. Ei sun tarvii mennä yksityiselle.

Paskat. Niiden takia osaks oon myös sinne lääkäriin menossa ja toivon että saisin jo terapiaa... vaikka sekin meinattiin multa ekaks kieltää, mutta onneks en oo enää ala-ikänen ja ei tarvii totella noita!

Ja juu, en saa ees toimeentulotukea. Asun tällä hetkellä vanhempien kanssa.

Ja pakko mun on myydä ihteäni. Tarviin mm. takuuvuokraan rahaa, lääkärikäynteihin, millon nyt mihinkin... ei mulla kauheasti vaatteitakaan ole, vaikka vähän aikaa sitten ostin uusia, mutta moneen vuoteen sitä ennen en oo ostanu uusia.

Ja siks mä mietin tuota yksityistä, kun en tiedä kauan kestää päästä sinne tk lääkärille... ja en jaksais enää valvoo yhtään... masennukset, ahdistukset, sekavuudet minä kestän vaikka nekin on ihan helvettiä. Mut kun en saa nukuttua, nii nyt kaikki on menny tosi pahaks. Voit varmaan miettiä miten ja millanen mun olo on sillon... oon koko ajan ihan tööt, ärtynyt, en kestä oikeen mitään ääniä esim. liikennettä, tuun ihan yliaraks siis kaikille äänille. Muut perussairaudet pahenee.

Ja mun vanhemmat ei varmaan oikeen moksiskaan ois ees tuosta huoraamisesta.

Mulla on enää 142e rahaa ja pitäs miettii miten järkevästi sen käyttää.
 
Kyllä saat tk:n ajan nopeasti kun kerrot ettet jaksaa enää unettomuuden kanssa, kerro myös itsemurha-ajatuksistasi aikaa tilatessa. Takuuvuokran saat Diakonissalaitoksen
 
[QUOTE="Äitiiii";29716383]Kyllä saat tk:n ajan nopeasti kun kerrot ettet jaksaa enää unettomuuden kanssa, kerro myös itsemurha-ajatuksistasi aikaa tilatessa. Takuuvuokran saat Diakonissalaitoksen[/QUOTE]

No omallehoitajalle on tossa aika.. et sitä kautta tossa kahentoista jälkeen aikaa varata. Kiva et kun tuntee meidän äidin hyvin, nii en tiiä auttaako mitään.
 
Hoida ensin akuutein eli uniongelmat kuntoon. Vaikket muuta vielä hoitaisi niin sun on pakko saada nukkua, univelkaisena voi ajatusmaailma olla hyvin synkkää.

Masennuslääkitys voisi olla myös hyvä juttu, mutta tiedän että pelkkä unettomuuskin saa mielen aika matalalle.
 
[QUOTE="vieras.";29716501]No omallehoitajalle on tossa aika.. et sitä kautta tossa kahentoista jälkeen aikaa varata. Kiva et kun tuntee meidän äidin hyvin, nii en tiiä auttaako mitään.[/QUOTE]

No se nyt ei saa vaikuttaa mitenkään, jos tuntee sun äidin.
Heillä on velvollisuus kohdata jokainen potilas ihan omana itsenään, ei jonkun tyttärenä, vaimona, siskona, poikana jne.
 
Et jää enää kotiin asumaan.
Nyt marssit päivystykseen ja kerrot ongelmistasi, sanot, että harkitset itsemurhaa, niin varmasti ottavat. jossain kaupungeissä on myös
Ja älä ala huoraamaan, se ei ole ratkaisu ongelmiisi.
Diakonissalaitokselta ja sossusta saat rahallista apua.

Nuorten kriisipuhelin antaa sinulle tarkempia neuvoja, mitä tehdä:

Nuorten Kriisipiste ja Kriisipuhelin

"HelsinkiMission Nuorten Kriisipiste palvelee 12–29 -vuotiaita nuoria ja heidän perheitään, riippumatta asuinpaikkakunnasta. Päivystämme tiistaista torstaihin klo 9.-13.00. Tuona aikana voi soittaa kriisipuhelimeen tai tulla käymään ilman ajanvarausta. Nuorten Kriisipisteellä nuori voi asioida myös nimettömänä.

Nuorten Kriisipisteelle hakeudutaan monista eri syistä. Pulmien joiden kanssa voit ottaa yhteyttä Kriisipisteelle ei tarvitse olla elämää suurempia – Kokemuksemme mukaan elämän pulmatilanteet ovat usein ratkaistavissa kun niihin haetaan tarpeeksi ajoissa apua.

Nuorten Kriisipisteille hakeutumisen yleisimmät syyt:
•Perheongelmat
•Parisuhdeongelmat
•Muut ihmissuhdeongelmat
•Seksuaalisuus / sukupuolisuus
•Alakuloisuus / masentunut olo
•Murrosikä / itsenäistymiseen liittyvät ongelmat
•Äkillinen järkyttävä tapahtuma
•Ahdistus / paniikkioireet
•Itsetuhoisuus

Toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia tarjoamalla lyhytkestoista keskusteluapua erilaisissa elämän kriisi- ja pulmatilanteissa. Nuorten Kriisipisteen palvelut ovat maksuttomia.

Nuorten Kriisipiste
Albertinkatu 33
00180 Helsinki
www.nuortenkriisityo.fi
Kriisipuhelin: 045-3410 583 tiistai-torstai klo 9-13.00
 
No en saanut yhteyttä sinne perus tk:hon, niin huomiselle sain ajan sitten yksityiselle..

Mua vaan pelottaa kauheasti. En tiedä saanko apua, koska en oikeen hyvä oo ilmasemaan asioitani.. en tiiä miten mun pitäis ilmasta.

Äskenkin riideltiin äidin kanssa niin löin lasia sitten käteen sisään ja tunnin kesti tyrehdyttää verenvuotoa... vaikka oli pieni haava. En tiiä pitääkö tänään käydä päivystyksessä, jos lasia on pienikin palanen menny tonne käden sisään.

Pelkään jo vähän itseäni kun voin niin huonosti. Etenkin kun en saa nukuttua. Skitsoilen yhtäkkiä hirmu helposti kun oon ärtynyt ja en muista asioita.
 
Itsekin olisin yksityiselle varannut ajan, koska sieltä yleensä saa nopeammin apua. Helpottaisko jos kirjottaisit paperille sun ajatuksia (oireita, ongelmia) ja ottaisit sen lääkäriin mukaan? Monet kokee että se auttaa käymään asiat läpi, kun on jonkinlainen runko kirjoitettuna.
 
Privaatista? siis yksityiseltä meinaat?

No ei kai mun tarvii pyytää, eikö sen ite pitäis osata mulle määrätä...?

Kun sanon että melatooniaki oon syöny, mut se ei toimi enää, jos rupee sitä määräämään..

Pelkään vaan et sekooko mun pää noista lääkkeistä lopullisesti ja tapan vielä jonkun... vaikken haluais. On nyt jo vaan niin dingelisdongelis.
 
[QUOTE="wieras";29716972]Itsekin olisin yksityiselle varannut ajan, koska sieltä yleensä saa nopeammin apua. Helpottaisko jos kirjottaisit paperille sun ajatuksia (oireita, ongelmia) ja ottaisit sen lääkäriin mukaan? Monet kokee että se auttaa käymään asiat läpi, kun on jonkinlainen runko kirjoitettuna.[/QUOTE]

No mitä mä siihen kirjottaisin?

Ei pidä ihan pöljänä ja nolona mua jos semmosen lippusen lappusen kanssa meen sinne ja laitan sen siihen pöydälle tai annan käteen...

Saa nähdä ees mimmosen lääkärin sain... pelkään etten saa apua...

Onneks sen ei pitäis enää olla siitä kiinni et oisin ala-ikäinen, nyt luulis kun oon yli täys-ikänen mut vihdoin otettais tosissaan ja mua kuuneltais.. eikä silleen et vanhemmat määrää kaiken tai tuhoo, et saanko apuu vai en jne.

Nuokin kieltäneet mua menemästä tämän asian takia lääkäriin ja terapiaan ja koko ajan sanovat että ei sulla oo niin pahat kotiolot ollu. Mä en saa enää ees sanoja suusta vastatakseni niihin, kun mun pää on pyöritetty niin sekasin. Et ihmeellistä...
 
[QUOTE="vieras.";29716998]No mitä mä siihen kirjottaisin?

Ei pidä ihan pöljänä ja nolona mua jos semmosen lippusen lappusen kanssa meen sinne ja laitan sen siihen pöydälle tai annan käteen...

Saa nähdä ees mimmosen lääkärin sain... pelkään etten saa apua...

Onneks sen ei pitäis enää olla siitä kiinni et oisin ala-ikäinen, nyt luulis kun oon yli täys-ikänen mut vihdoin otettais tosissaan ja mua kuuneltais.. eikä silleen et vanhemmat määrää kaiken tai tuhoo, et saanko apuu vai en jne.

Nuokin kieltäneet mua menemästä tämän asian takia lääkäriin ja terapiaan ja koko ajan sanovat että ei sulla oo niin pahat kotiolot ollu. Mä en saa enää ees sanoja suusta vastatakseni niihin, kun mun pää on pyöritetty niin sekasin. Et ihmeellistä...[/QUOTE]

Psykiatrina voin kertoa että paperin kanssa vastaanotolle tulevia on paljon. Osa kirjoittaa pidemmin ajatuksistaan (siis niistä asioista minkä takia hoitoon on hakeutunut) ja osa kirjoittaa esimerkiksi ranskalaisilla viivoilla pääasiat (esimerkiksi unettomuus, itsetuhoisuus, masentuneisuus, ahdistuneisuus), joista lääkäri voi kysellä suullisesti lisää. Paperi on hyvä, jos tuntuu ettei osaa muotoilla asiaansa tai jos pelkää unohtavansa mainita jotain tärkeää.
 
No mä en oo menossa psykiatrille ainakaan vielä, vaan vasta lääkärille... eli lääkärillekinkö kannattaa tuollanen paperi tehdä?

En tiiä miten saisin mun elämän kuntoon. Tuntuu et heilun koko ajan jossain tasapainottomuudessa. Pelkään jo jopa ihteäni ja sitä et mitä tuun tekemään vai tuunko ees tekemään.. sekoonko lopullisesti.

Ja mä en tiiä kestänkö oottaa et pääsen taas täältä himasta pois ja millon pääsen lopullisesti vai oonko pääsemättä. Kun pitäs oppisopimus paikkaa oottaa.

Oon saanu monta uutta alkuu, jonka takii mua pidetään röyhkeänä. Mut jokainen on niistä jollain tavalla epäonnistunu, vaikka en oo tarkotuksellisesti halunnu sitä mut kun kukaan ei usko.
 
Mene joko sinne päivystykseen tai terveyskeskukseen, pääset varmasti ilmaiseksi juttelemaan psykiatriselle sairaanhoitajalle noin. Jos menet yksityiselle niin et pääse ja tulee muutenkin pidemmän päälle kalliiksi kun joutuu siellä psykiatrilla käymään useamminkin kuin kerran (lääkitystä seurataan jne.) Uskon että pääset nopeasti terveyskeskukseen, kun huomenaamulla heti soitat ja sanot että oot miettinyt itsemurhaa etkä oo nukkunut aikoihin. Luultavasti pääset heti huomenna päivystykseen terveyskeskukseen.
 
[QUOTE="pera";29716957]Hyvä juttu, pyydät sitten vain privaatista dormicumit, lyricat ja tramalit 3 kk reseptille, ongelmat ratkeaa eikä tarvitse tk-lääkärin kanssa tapella.[/QUOTE]

Noita lääkkeitä ei saa vaikka pyytäis ja tarttis. Ei kunnalliselta eikä yksityiseltä, lääkäreillä liian hysteerinen pelko että potilas tulee riippuvaiseksi.
Ja eihän ap:lla kipuja ollu, mitä se Tramalilla tekis?

Mene ap jollekin lääkärille ja sano suoraan tilanne. Terapiaa tarttet ja varmaan esim. masennuslääkitystäkin.
 

Yhteistyössä