Jos olisit yh, niin voisitko alkaa tapailemaan miestä joka on naimissa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
..mutta sanoo että elävät kuin kämppikset, eikä mitään seksuaalista ole tapahtunut 3 vuoteen. Tällaisia miehiä on kuulemma paljon, ollaan yhdessä, ei viitsitä erota (mies oli sanonut ettei "osaa" elää yksin?). Suhde ei ole kuitenkaan ns. avoin suhde...eli eivät mene vapaasti kuitenkaan.
Kaverini (yh) tutustui tällaiseen mieheen, itse en vois kuvitellakaan treffailevani naimisissa olevaa miestä, vaikka eläisi mukamas kulissiliitossa.

Mitä mieltä olette?
 
Mä en ole koskaan tai ainakaan 10 vuoteen kysellyt tapaamani miehen siviilisäätyä, jos molempia kiinnostaa naida/tapailla/tavata uudestaan se sitten tehdään, mutta miksi miettiä miehen siviilisäätyä, jos on kiinnostunut miehestä? En todellakaan ymmärrä...
 
En seurustelisi tuollaisen luuserin kanssa.

Jos joku "ei viitsi vaan erota" on mun mielestä sellainen löysä äijä, joka vaan jämähtää kiinni tilanteisiin. Ei tipu multa arvostusta.

Jos ihminen ei arvotsa itseään ja toista tarpeeksi korkealle ja pidä jotakin rimaa omassa elämänlaadussaan, mua ei vaan kiinnosta.
 
En mä haluis kelaa sitä, että se kuitenkin aina lauantaina saunan jälkeen painais sitä vaimoonsa. Ja en tykkäisi siitä, jos vaimo ei tietäisi miehen seurustelusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
..mutta sanoo että elävät kuin kämppikset, eikä mitään seksuaalista ole tapahtunut 3 vuoteen. Tällaisia miehiä on kuulemma paljon, ollaan yhdessä, ei viitsitä erota (mies oli sanonut ettei "osaa" elää yksin?). Suhde ei ole kuitenkaan ns. avoin suhde...eli eivät mene vapaasti kuitenkaan.
Kaverini (yh) tutustui tällaiseen mieheen, itse en vois kuvitellakaan treffailevani naimisissa olevaa miestä, vaikka eläisi mukamas kulissiliitossa.

Mitä mieltä olette?

En, koska just tuota "ovat kuin kämppikset", siihen leikkiin ei kannata lähteä. Enkä muutenkaan toivottavasti tapailisi perheellistä miestä. Olen kyllä yhna tapaillut miestä joka on meidän suhteen aikana seurustellut ja ollut avoliitossakin. Nuo seurustelut alkaneet ja loppuneet, suhde jatkunut. Mutta jos perhettä olisi, niin siihen loppuisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Miks mä alentusin tollaseen? Itsetuntoa riittää, ja arvostan itseäni, ja pystyn parempaan kun jonkun varatun panopuuksi!


Alentua??????

Tuskin tässä/kään) tapauksessa on kyse panopuusta?

Jos ei ole itse jotain kokenut, harvoin sitä osaa antaa rakentavaa palautetta tai neuvoja asiasta ja tästä asiasta sen taas huomaa!
 
En tosissani. Jos ei kerran rakkautta ole, niin mies osaa varmaan hoitaa asiat kuntoon vaimonsa kanssa ennen kuin rupeaa jonkun uuden kanssa seurustelemaan. Useimmiten se taitaa kuitenkin olla vain puhetta (muutaman vuoden päästä viimeistään olisi uusi tyttöystävä se vaimo, joka ei ymmärrä...).

Mun on vaikea arvostaa ihmistä, jolla ei ole niin paljon selkärankaa, että huolehtisi omat suhdeasiansa kuntoon - jotenkin pelkurimaista mielestäni roikottaa vaimoa taustalla ja etsiä itse uutta. Eikö tyyppi osaa olla yksin ollenkaan? Se on toinen juttu. Siis ihan pelkästään itsekkäältä kannalta mä en kykene näkemään itseäni suhteessa ihmisen kanssa, joka tarvitsee jotain takaportteja, ettei vain jäisi yksin.
 

Yhteistyössä