Jos tunnette köyhiä perheitä niin miten monessa perheessä..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hmph
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hmph

Vieras
käytetään rahaa tupakointiin, juomiseen tai viihde-elektroniikkaan tai vanhempien harrastuksiin tms.? olen vain huomannut että ne perheet, joissa rahat lopussa usein, ovat juuri niitä perheitä joissa molemmat vanhemmat tupakoivat, juovat ja yleensä mies hummaa rahat baareihin tai elektroniikkaan, joskus myös äiti laittaa kamalasti itseensä rahaa mutta kun pitäisi ostaa lapselle vaikka uudet kengät niin ollaan niin köyhiä että.
 
No kai me ollaan köyhiä, kun välillä on käteinen loppu ja penniä venytetään.

Ruokaa, asunto ja vaatteet on kaikille, sekä ne harrastusvälineet jotka olemme saaneet penniä venyttämällä hankittua.

Emme tupakoi, rahaa kuluu silloin tällöin vapaa-aikaan esim. teatteriin tai konsertteihin, ulkona käymiseen, kirjoihin tai musiikkiin.
Myös lapsi saa harrastaa.

Katson, että kulutamme kohtuudella sekä ruumiin- että hengenravintoon, mutta tietysti lapsen tarpeet ovat aina etusijalla.
 
Kaikissa!

Tuttaviini kuuluu opiskelevia vanhempia ja työttömiäkin. Ne, joilta on aina rahat loppu, ovat kaikki tupakoivia, kaljaa juovia ja turhuuksiin tuhlaavia (ostetaan lapselle 90 euron lelu ja lainataan naapurilta rahaa maitoon ja vessapaperiin).
 
Juu eräs tuttu neljän lapsen yh, joka laittaa rahaa kampaajaan, tupakoi ainakin askin päivässä ja käy laivalla sekä baareissa. Sit on ihan p.a. kuun lopussa ja ei rahaa ruokaan suunnilleen.
 
On sitätörmätty ihmiseen joka ostaa itselleen napakorun, ja lainaa rahaa vauvanruokaan :headwall: :headwall: :headwall:

mutta on myös perheitä, jossa raha tiukalla vaikka eletään säästäväisesti eikä päihteitä juuri käytetä. meitä on moneen lähtöön :D
 
Minä en ole huomannut samaa. Meillä ei osteta itselle yleensä juuri mitään, ehkä uudet kengät kun vanhat hajoaa. Ainoa "ylimääräinen" mihin menee niin on jos kone poksahtaa tai vanhenee niin pahasti ettei pyöri enää kunnolla. Voin myöntää ihan avoimesti että meillä tuetaan piratismia niin kauan kunnes on varaa oikeasti mitään ostaa, eli meidän viihde ei paljon rahaa syö. Alkoholia juodaan ehkä muutaman kaljan verran kuukaudessa, viikottain kyllä vähän "herkutellaan" eli käytetään rahaa karkkiin, limppariin tai ehkä noutopitsaan. Se vie aika paljon kuukaudessa, mutta jotain ylellisyyttä pitää elämässä olla, on se sitten vaikka se 6 euron hamppari- tai kiinalaisateria.

Miehen äiti värjää ja leikkaa meidän hiukset ilmaiseksi, käyn kerran vuodessa värjäämässä ripset ja kulmat, se on 20e. Yleensä meikit saan joululahjaksi äidiltäni, molempien vanhemilta saadaan myös paljon hiustuotteita kun he käyttävät hairstoren nettikauppaa jatkuvasti. Mummot myös ostelee tytölle kaiken "isomman". Meidän omia rahoja käytetään vaan tytön synttäri- ja joululahjaan tai jos löytyy jotain vitosen vaatteita aletangosta. Mummot ostaa kaiken tarpeellisen kysymättäkin. Onneksi.

Oikeastaan muiden vähävaraisempien tuloja ja menoja en kyttää kovin tarkkaan, mutta tupakkaan tai alkoholiin menee yleensä rahat vaan jollain sinkuilla opiskelijakavereilla, ei perheillä.
 
mä en tiiä muiden tekemisistä, mutta meillä ei juoda, mies tosi käyttää nikotiinipurkkaa. Viihde-elektroniiikkaa en muist koska olis ostettu ja lapset+ mies harrastavat judoa, minä pyöräilen ja kävelen, en vain halua judoilla
 
Mun mielestä hyvinvoiva ihminen ei voi koko ajan kieltäytyä kaikesta.

Kyllä köyhänkin on jaksaakseen joskus saatava panostaa myös itseensä, vaikkei sen rahallisesti tarvitse olla paljoa.

Hiustuote, meikki, jokunen siisti vaate alesta silloin tällöin. Kyllä mun on saatava voida näyttää siistiltä vaikkei rahat aina kunnolla riitäkään.
Ja joskus täytyy päästä tapaamaan ystäviä tai nauttimaan jostain kulttuurista.
Tai harrastaa.

Kyllä pienilläkin tuloilla säästäväisesti eläen jää jokunen kymppi silloin tällöin.

Tietenkään ei perustarpeista saa tinkiä, ruokaa ja vaatetta on tottakai oltava ensin, mutta kohtuus kaikessa.
 
Aloituksessa on pointtinsa, mutta olen samaa mieltä kuin Lex: jos on talous tiukilla, niin saako siitä valittaa vain jos ei ikinä osta mitään, mikä ei olisi täysin välttämätöntä? Eri asia, jos tupakkaan ja alkoholiin menee satoja euroja kuussa ja sitten ei ole rahaa kunnon ruokaan. Mutta itse esim. opiskelevana yksinhuoltajana saatoin ostaa vähän halvemman ruuan, että rahat riitti siihen tupakka-askiin silloin tällöin. Sillä rahalla olisin taatusti voinut ostaa jotain lapsellekin hyödyllisempää, mutta toisaalta ei muksun hyvinvointi siitä kärsinyt. Olen oikeastaan aina ollut vähän veitsenterällä rahankäytön suhteen: aina on rahat riittänyt, mutta usein niukinnaukin, joskus olen lainaillutkin. Mutta aina olen ostanut kivoja turhia asioita ja nauttinut elämästä ilman turhaa nipottamista. Tosin nyt kun on lapsi, niin olen vähän tarkempi.

Ap taisi kyllä tarkoittaa ihmisiä, joilla jää ruuat ostamatta sen tupakan takia, mutta toinpahan nyt tätäkin näkökulmaa esille...
 
Mun tuntemista köyhistä perheistä löytyy molempia. Siis niitä joissa vanhemmat panostaa ensisijaisesti lapsiin ja tinkivät omista jutuistaan. Ruokaa on aina ja sopivat vaatteet, kaikki perusjutut kunnossa vaikkei niihgin hirveästi oelkaan rahaa käytettävissä. Jos jotain ylimääräistä jää ja on mahdollisuus tehdä jotain eritysitä kivaa niin sekin tehdään lapsen kanssa. Eikä vanhemmat siis tupakoi ja käyttävät lakoholia hyvin vähän. Toki voivat itselleen joskus jotain pientä sallia, mutta kuitenkin lapsi aina ekana tärkeysjärjestyksessä. Heillä ei myöskään koskaan rahat lopu kesken, laskut on ajallaan maksettu ja luottotiedo kunnossa.

Sitten on näitä joissa vanhemmat käyttävät huomattavan paljon rahaa tupakkaan, alkoholiin ja omiin huvituksiin. Lapsille ei koskaan ole varaa hankkia mitään ja näiden vaatetuskin on sukulaisten varassa. Ruoka on sitä mitä on ja puolessavälin kuuta ollaan mankumassa lainaa joka suunnasta. Laskut voidaan jättää maksamatta jos on jotain tärkeämpää tekemistä niillekin rahoille, luottotiedot on menneet jo nuoruusvuosina.
 
No jos on rahaa ostaa jotain kivaa, niin ei musta sitten voi valittaa, ettei ole rahaa ruokaan tai vaikka lapsen kenkiin, saatika lainailla sitä varten. Koska ei se ole totta. Sensijaan voi valittaa kyllä, että ei oo rahaa käydä kampaajalla tai ettei ole rahaa ostaa tupakkaa. Eihän sillä tietty saa säälipisteitä niin paljon...

Ja joo, toi ap:n esimerkki pätee melkein kaikkiin tuntemiini köyhiin. Monilla parempituloisilla on säästeliäämmät elintottumukset, ei siis koko ajan tarvitse olla jotain kivaa, että viihtyisi. Itseasiassa lapsuudessa tuntui, että eniten ja hienoimpia leluja oli juuri niillä köyhien yksinhuoltajien lapsilla!
 
Mun lapsuuden perheessä isä oli alkoholisti ja äiti yritti kaikkensa että raha riitäis ruokaan ja lasten vaatteisiin. Siinä vaiheessa kun sosiaaliviranomaiset tuli mukaan kuviohin sai isäni puhuttua ne puolelleen niin että äitiä oisivat avustaneet saamaan oman asunon mutta lasten ois pitänyt jäädä isälle koska isällä omistus asunto. Asuivat avioliitossa eli oikeesti asunto oli kyllä yhteinen. Olen kyllä todella katkera näile työntekijöille. Lässyttivät aina vaan kuinka me lapset voitaisiin auttaa isää olemaan juomatta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ja joo, toi ap:n esimerkki pätee melkein kaikkiin tuntemiini köyhiin. Monilla parempituloisilla on säästeliäämmät elintottumukset, ei siis koko ajan tarvitse olla jotain kivaa, että viihtyisi. Itseasiassa lapsuudessa tuntui, että eniten ja hienoimpia leluja oli juuri niillä köyhien yksinhuoltajien lapsilla!

Tuo on niin naurettava väite, että on vaikeaa uskoa sinun olevan tosissasi. Parempituloisilla on koko ajan varaa siihen pieneen kivaan. Parempaa ruokaa, herkkuja, aina voi ostaa uuden vaatteen kun sitä tarvii, voi käydä ulkona syömässä, leffassa, pelata jne. Se että 5000 tuloilla sinulla jää 2000 tonnia säästöön ei tarkoita että elät säästeliäämmin, kuin että 1000 tuloilla ei jää mitään säästöön. Kai nyt ihan oikeasti ymmärrät tämän asian. Ehkä et ajattele että se suklaalevy tai HopLopissa käynti on mitään ylellisyyttä, mutta sitähän ne köyhemmille ovat. Se, että laittaa muutaman euron syrjään ja nauttii telkkarin ääressä perheen kesken joskus takeaway-ruuasta ei tarkoita, että rahaa tuhlataan koko ajan johonkin turhaan.

Yksinhuoltajien hienot lelut nyt eivät nekään mitään kerro. Mummot ja papat ostaa leluja, ja usein yksihuoltajat panostavatkin lapsiin eri lailla, meillä ainakin äiti hommasi aina ensin kaiken minulle ja veljelleni. Tämän lisäksi myös meidän isä tuki meitä rahallisesti, joten oli meilläkin hienoja vempeleitä. Yksinhuoltaja ei myöskään tarkoita automaattisesti köyhää, joten koko vertaus on ihan järjetön. Niin kuin koko yleistävä postauksesi.
 
Tiedän näitä.Yleensä ovat nuoria yksinhuoltajia, joille maistuu viina ja tupakka ja baarireissut. ostavat itselleen muodikkaita vaatteita ja ottavat usein lävistyjsiä tai tatskoja(jotka kalliita). Mukulat kulkee sitten muilta saaduissa vaatteissa ja ruoka on mitä on.
 
Mä olen pienituloinen nuori yh =) En tupakoi, en juo alkoholia. (tai no, isä tarjoaa viiniä ruoan kanssa kerran, pari kuussa jos käymme siellä kylässä) Ennen lasta dokasin ja röökasin ihan urakalla.

Ja pakko sanoa... Että vitsit että on kivaa kun on rahaa :D Ennen lasta join ja poltin kaikki rahani ja olin jatkuvasti p-a. Nyt tulot ovat satoja euroja kuussa pienemmät, vuokra korkeampi ja toinen henkilökin elätettävänä... Ja perkl mullahan menee satanen säästöön joka kuukausi, plus lapselle vielä 20?kuussa!! Ja siis ihan ite oon ostanu tolle mm kalliin haalarin... Mut tietenki suurin osa meidän huonekaluist, vaatteista jne on ostettu käytettyinä, mutta siis ei mun tartte erityisesti pihtailla ruokakuluissa, käydään ulkona syömässäkin aika usein ja kerran vuodessa ollaan tehty ulkomaanmatkakin, tosin jonnekin lähikohteeseen mut silti.

Mut jos kelaa.. Tupakointi maksaa 100-200?/kk ja jos vaikka ottaa 2xviikossa kaljaa baarissa, niin helposti jo tulee 300? siitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Millenia:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ja joo, toi ap:n esimerkki pätee melkein kaikkiin tuntemiini köyhiin. Monilla parempituloisilla on säästeliäämmät elintottumukset, ei siis koko ajan tarvitse olla jotain kivaa, että viihtyisi. Itseasiassa lapsuudessa tuntui, että eniten ja hienoimpia leluja oli juuri niillä köyhien yksinhuoltajien lapsilla!

Tuo on niin naurettava väite, että on vaikeaa uskoa sinun olevan tosissasi. Parempituloisilla on koko ajan varaa siihen pieneen kivaan. Parempaa ruokaa, herkkuja, aina voi ostaa uuden vaatteen kun sitä tarvii, voi käydä ulkona syömässä, leffassa, pelata jne. Se että 5000 tuloilla sinulla jää 2000 tonnia säästöön ei tarkoita että elät säästeliäämmin, kuin että 1000 tuloilla ei jää mitään säästöön. Kai nyt ihan oikeasti ymmärrät tämän asian. Ehkä et ajattele että se suklaalevy tai HopLopissa käynti on mitään ylellisyyttä, mutta sitähän ne köyhemmille ovat. Se, että laittaa muutaman euron syrjään ja nauttii telkkarin ääressä perheen kesken joskus takeaway-ruuasta ei tarkoita, että rahaa tuhlataan koko ajan johonkin turhaan.

Yksinhuoltajien hienot lelut nyt eivät nekään mitään kerro. Mummot ja papat ostaa leluja, ja usein yksihuoltajat panostavatkin lapsiin eri lailla, meillä ainakin äiti hommasi aina ensin kaiken minulle ja veljelleni. Tämän lisäksi myös meidän isä tuki meitä rahallisesti, joten oli meilläkin hienoja vempeleitä. Yksinhuoltaja ei myöskään tarkoita automaattisesti köyhää, joten koko vertaus on ihan järjetön. Niin kuin koko yleistävä postauksesi.

Onko sulla joku henkilökohtainen vaikea kokemus tässä taustalla, kun aloit noin mesoa?

Onko se joku tabu, että osa köyhistä on köyhiä ja luultavasti tulisi parin vuoden kuluttua lottovoitostakin olemaan taas köyhiä, koska heiltä vaan puuttuu käsitys järkevistä rahankäyttötottumuksista ja kaikenlainen pitkäjänteisyys omien mielihalujen toteuttamisessa? Sinä nyt et tähän joukkoon kuulu, mutta ei se tarkoita, ettei sellaisia ihmisiä olisi paljonkin.

En tarkoittanut parempituloisilla mitään 5000 tienaavia, vaan keski- ja pienituloisia työssäkäyviä, joiden tulot kuitenkin ovat pikkuisen paremmat kuin esim. perheellä, jossa molemmat vanhemmat työttömiä, ja jotka niistä pikkuisenkin paremmista tuloista saavat huomattavasti enemmän säästöön. Niin paljon paremmat tulot heillä ei ole kuitenkaan, että varaa olisi törsätä tai ostaa aina mitä mieleen juolahtaa, vaan heilläkin vaikka leffassa tai kahvilassa käynti usein on sitten pois jostain muusta.

Tiedän, ettei yksinhuoltaja tarkoita köyhää, siksi puhuinkin erikseen köyhistä yksinhuoltajista. Ja muistan miten ihmettelin, miksei meillä muka ole varaa uusimpiin leluihin toisin kuin naapurin tytöllä, vaikka molemmat vanhemmat kävi töissä, kun kaverit, joiden yh-äidit oli työttömänä tai siivoojia, sai aina merkkivaatteita ja kaikkea mitä vaan keksivät toivoa. Tietty nyt aikuisena tajuan, että meidän perheessä panostettiin vähän toisenlaisiin juttuihin sitten, jotka eivät välttämättä lapselle olleet niin näkyviä ja varmaan joidenkin kavereiden perheissä vanhempi yritti vähistä rahoista huolimatta rahalla ja tavaralla paikata poissaoloaan.
 
Niin ja olen muuten pienituloinen itsekin, eli tiedän vähän mistä puhun. Esim. mainitsemasi hoplop on hintaluokassaan sitä tasoa, että ehkä kerran vuodessa siellä voisi käydä, ei tosiaankaan mitään jokaviikkoista hupia...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Millenia:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ja joo, toi ap:n esimerkki pätee melkein kaikkiin tuntemiini köyhiin. Monilla parempituloisilla on säästeliäämmät elintottumukset, ei siis koko ajan tarvitse olla jotain kivaa, että viihtyisi. Itseasiassa lapsuudessa tuntui, että eniten ja hienoimpia leluja oli juuri niillä köyhien yksinhuoltajien lapsilla!

Tuo on niin naurettava väite, että on vaikeaa uskoa sinun olevan tosissasi. Parempituloisilla on koko ajan varaa siihen pieneen kivaan. Parempaa ruokaa, herkkuja, aina voi ostaa uuden vaatteen kun sitä tarvii, voi käydä ulkona syömässä, leffassa, pelata jne. Se että 5000 tuloilla sinulla jää 2000 tonnia säästöön ei tarkoita että elät säästeliäämmin, kuin että 1000 tuloilla ei jää mitään säästöön. Kai nyt ihan oikeasti ymmärrät tämän asian. Ehkä et ajattele että se suklaalevy tai HopLopissa käynti on mitään ylellisyyttä, mutta sitähän ne köyhemmille ovat. Se, että laittaa muutaman euron syrjään ja nauttii telkkarin ääressä perheen kesken joskus takeaway-ruuasta ei tarkoita, että rahaa tuhlataan koko ajan johonkin turhaan.

Yksinhuoltajien hienot lelut nyt eivät nekään mitään kerro. Mummot ja papat ostaa leluja, ja usein yksihuoltajat panostavatkin lapsiin eri lailla, meillä ainakin äiti hommasi aina ensin kaiken minulle ja veljelleni. Tämän lisäksi myös meidän isä tuki meitä rahallisesti, joten oli meilläkin hienoja vempeleitä. Yksinhuoltaja ei myöskään tarkoita automaattisesti köyhää, joten koko vertaus on ihan järjetön. Niin kuin koko yleistävä postauksesi.

en ole kyllä ihan samaa mieiltä. tiedän paljon perheitä joissa molemmat käyvät töissä, mutta mitään ylimääräistä ei koskaa osteta.
 
Hmm. Tunnen pari köyhää perhettä jos meitä itseämme ei lasketa. Toisessa ei juoda eikä polteta, toisessa mies polttaa mutta alkoholinkäyttö on sitä "normaalia", ei mitään viikottaistakaan.
Meillä ei polteta ja harvemmin juodaankaan, kyllä joskus suon sen ilon että käyn ystävien kanssa ravintelissa, mutta ei todellakaan kuukausittainen huvi se ole. Lapsiin satsataan, ne omat hommat on vähemmällä. Itsellä tulee kyllä lapsille ostettua kaikki tarpeellinen, oma meninaa unohtua......

Ja ja, kaikki näiden perheiden aikuiset alle 25v.. Mainitakseni =)
 
Mun vanhemmat esim. oli keskituloisia ja molemmat töissä. Silti käytiin ulkona syömässä, leffassa tai ostettiin noutoruokaa kotiin vain muutamia kertoja vuodessa. Lapsuudessani viikonloppukarkkien määräkin oli tosi rajoitettu, mistään muista herkuista puhumattakaan. Mitään limsoja tai vanukkaita ei tosiaankaan saatu juuri ikinä, annosjogurtitkin oli harvinaisuutta. (nämä nyt tämmöisiä asioita, mitä lapselle jää mieleen) Melkein kaikki vaatteet ja harrastusvälineet sukulaisten vanhoja tai kirppareilta, ääritapauksessa alennusmyynneistä, tai äiti ompeli itse. Mitään merkkivaatteita ei saatu jne...
 

Yhteistyössä