Joskus ihminen on niin tyhmä eikä ymmärrä..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja NeitiNasu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

NeitiNasu

Aktiivinen jäsen
01.04.2004
15 255
0
36
Mä siis puhun itsestäni tässä nyt, en arvostele muita. Luin äsken synnytyksen jälkeisestä masennuksesta jutun ja kaikki asiat alkoi pikkuhiljaa loksahdella paikoilleen: muistin yhtäkkiä (ei, en todellakaan ole suonut ajatustakaan asialle sen jälkeen kun viimeksi on ollut puhetta ) neuvolapsykologin sanoneen mulle jo raskausaikana että mahdollisuus synnytyksen jälkeisen masennuksen puhkeamiseen on suuri, kun oli se tilanne talvella se mikä oli ja mulla kovat oireet päällä. Että voi olla että se vältetäänkin, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä ei. Ja kuinka mä sain siitä mielialatestistä työterkalla niin hirveen huonot pisteet ja miten tää mun arjen sieto kyky on niin surkea: mä olin niin onnellinen eilen, kun olin vaan miehen kanssa ja poissa ja kaikki oli niin ihanaa ja kaunista. Mutta hammarharja lavuaarissa saa mut hetkessä täällä kotona sekoamaan, tai roska lattialla. Jätän miehen joka toinen päivä, joka toinen päivä itken antamaan anteeksi.
Siis täähän on ihan naurettavaa: ja kun on monta hoitavaa lääkäriä ja terkkaa, kukaan ei osaa yhdistää kaikkia palasia paikoilleen.
Vai ylireagoinko mä?
Mä en tiedä... :headwall: :ashamed:
 
Joo ja sitten vielä aiheuttaa itselleen lisää harmia ja syitä siiihen että raivostuu, kuten minä tein, kyllä järjestin vaunulla käytettävät pyykkipojatkin värijärjestykseen ja samoinpäin askiin missä niitä säilytettiin. Myöskään et takuulla löytänyt multa yhtäkään vaatetta kuivumasta, jossa olis ollut kahta eriväriä pyykkäreitä, nyt tämä kyllä jo huvittaa, ja silloin se meni jotenkin heittämällä, mutta arvaa jos joku oli mennyt sotkemaan mun juttuja :whistle: :whistle:
Vaikeinta on ollut opetella se ajatus, että ei sen aina ole niin väliä, onko kaikki roippeet niin paikoillaan, mutta nyt mä jo osaan sitäkin tehdä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Baroness of Bastardia:
Kerropa oma diagnoosisi hoitavalle lääkärillesi. Yleensä se auttaa hahmottamaan kokonaisuutta.

Hmm. tällä hetkellä mulla ei ole hoitavaa lääkäriä. Varsinaisesti. Neukan tätiäkään en oo ikinä vielä tavannut. Ootetaan aikaa perheneukkaan, jonot on pitkät. Ainoa mihin ehkä voisin ottaa yhteyttä, on siis työterveyshoitaja... mutta onko tää nyt ihan sen ominta aluetta? Toisaalta, se on kyllä ollut eniten huolissaan alusta asti, työterveyslääkärin kanssa (joka olisi määrännyt jo kerran masennuslääkkeet, mitä mä en halunnut ottaa ).
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppäri:
Joo ja sitten vielä aiheuttaa itselleen lisää harmia ja syitä siiihen että raivostuu, kuten minä tein, kyllä järjestin vaunulla käytettävät pyykkipojatkin värijärjestykseen ja samoinpäin askiin missä niitä säilytettiin. Myöskään et takuulla löytänyt multa yhtäkään vaatetta kuivumasta, jossa olis ollut kahta eriväriä pyykkäreitä, nyt tämä kyllä jo huvittaa, ja silloin se meni jotenkin heittämällä, mutta arvaa jos joku oli mennyt sotkemaan mun juttuja :whistle: :whistle:
Vaikeinta on ollut opetella se ajatus, että ei sen aina ole niin väliä, onko kaikki roippeet niin paikoillaan, mutta nyt mä jo osaan sitäkin tehdä :)

Ikävä kyllä on pakko sanoa ett ihan niinkuin mä. En omista pyykkipoikia, mutta mukit on kaapissa tietynkorkuisissa pinoissa korvat tiettyyn suuntaan, ja raivo iskee jos joku ei ole laittanut niitä kuten mä itse laitan.. :ashamed: (yhtenä esimerkkinä vaan ).
 
Mulla on arki kanssa nykyään yhtä vuoristorataa, aamulla saatan herätä iloisena, mut yks pieni juttu, esim, kaatunut juomalasi saa pinnan kireelle. Mä uskon, et on vaan liiasta stressistä kotioloissa kyse ja pieni tai isompikin hengähdystauko tekis terää. Mä luulen, et mun olo helpottuu töihin menolla monen vuoden tauon jälkeen. Tsemppiä!
 
Sitten työterveyslääkärille tai -hoitajalle. Ei kannata kärsiä suotta ja varsinkin, kun tunnut tiedostavan oman tilanteesi hyvin, siitä on helppo päästä eteenpäin oikealla avulla.

Ja mieti niitä masennuslääkkeitä. Voi olla, että et tarvitse niitä, mutta joskus pelkkä tieto siitä, että resepti on odottamassa voi olla riittävä apu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Ikävä kyllä on pakko sanoa ett ihan niinkuin mä. En omista pyykkipoikia, mutta mukit on kaapissa tietynkorkuisissa pinoissa korvat tiettyyn suuntaan, ja raivo iskee jos joku ei ole laittanut niitä kuten mä itse laitan.. :ashamed: (yhtenä esimerkkinä vaan ).

Mukejahan ei voi laittaa, kuin yhdellä tavalla. Alassuin, korva puoli viiden asennossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla on arki kanssa nykyään yhtä vuoristorataa, aamulla saatan herätä iloisena, mut yks pieni juttu, esim, kaatunut juomalasi saa pinnan kireelle. Mä uskon, et on vaan liiasta stressistä kotioloissa kyse ja pieni tai isompikin hengähdystauko tekis terää. Mä luulen, et mun olo helpottuu töihin menolla monen vuoden tauon jälkeen. Tsemppiä!

Töihin meno... No joo, mä en ole menossa. Osasyynä varmaan on (kun oikein järjellä ajattelen ) se, etten usko kenenkään muun hoitavan tätä palettia yhtä hyvin kuin itse hoidan. Pakotan itseni olemaan täällä kyttäämässä ja katsomassa miten hommat eteneen. No on siihen muitakin syitä, ihan oikeita ja järkeviä, mutta tämä on varmaan yksi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Baroness of Bastardia:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Ikävä kyllä on pakko sanoa ett ihan niinkuin mä. En omista pyykkipoikia, mutta mukit on kaapissa tietynkorkuisissa pinoissa korvat tiettyyn suuntaan, ja raivo iskee jos joku ei ole laittanut niitä kuten mä itse laitan.. :ashamed: (yhtenä esimerkkinä vaan ).

Mukejahan ei voi laittaa, kuin yhdellä tavalla. Alassuin, korva puoli viiden asennossa.


Joo näin. :D
Mutta ehkä se, että pino on väärässä kohtaa kaappia, ei pitäisi johtaa itkukohtaukseen ja lattialle romahtamiseen...?? :ashamed: Siis voisin kuvitella, noin niinkuin normaalioloissa.

Mä taidan tosiaankin huomenna soittaa sinne työterveyteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja nöppäri:
Joo ja sitten vielä aiheuttaa itselleen lisää harmia ja syitä siiihen että raivostuu, kuten minä tein, kyllä järjestin vaunulla käytettävät pyykkipojatkin värijärjestykseen ja samoinpäin askiin missä niitä säilytettiin. Myöskään et takuulla löytänyt multa yhtäkään vaatetta kuivumasta, jossa olis ollut kahta eriväriä pyykkäreitä, nyt tämä kyllä jo huvittaa, ja silloin se meni jotenkin heittämällä, mutta arvaa jos joku oli mennyt sotkemaan mun juttuja :whistle: :whistle:
Vaikeinta on ollut opetella se ajatus, että ei sen aina ole niin väliä, onko kaikki roippeet niin paikoillaan, mutta nyt mä jo osaan sitäkin tehdä :)

Ikävä kyllä on pakko sanoa ett ihan niinkuin mä. En omista pyykkipoikia, mutta mukit on kaapissa tietynkorkuisissa pinoissa korvat tiettyyn suuntaan, ja raivo iskee jos joku ei ole laittanut niitä kuten mä itse laitan.. :ashamed: (yhtenä esimerkkinä vaan ).

Juu, ihan kun minä, tosin en enää siitä "kilahda", jos ne on joku laittanut väärin, siirrän vaan systemaattisesti tavarat niin kuin niiden haluan olevan.

Tosin mussa on myös isosti visuaalista vikaa, jonka vuoksi mua häiritsee kaikki killissä olevat asiat ja takuulla huomaan jos joku on pikkasenkin vinossa, hyvänä esimerkkinä; meille asennettiin uusi varaaja ja kun kundit sitä siinä laitteli, niin sanoin että se on pikkasen vajaan sentinverran eteenpäin kallellaan, mutta anna olla säädellään se sitten isännän kanssa, kundi otti mitan ja vatupassin, katto mua pikkasen hitaasti ja sanoi 8mm vinossa.

Olin kaverilla kylässä ekaa kertaa, hetken siinä seisoskelin ja sanoin, että ootko huomannut, että toi yks vedin on vinossa, frendi katto muo ja sanoi, että tiedän, mutta kukaan muu ei ole sitä huomannut, vaikka olen siitä itse sanonut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla on arki kanssa nykyään yhtä vuoristorataa, aamulla saatan herätä iloisena, mut yks pieni juttu, esim, kaatunut juomalasi saa pinnan kireelle. Mä uskon, et on vaan liiasta stressistä kotioloissa kyse ja pieni tai isompikin hengähdystauko tekis terää. Mä luulen, et mun olo helpottuu töihin menolla monen vuoden tauon jälkeen. Tsemppiä!

Töihin meno... No joo, mä en ole menossa. Osasyynä varmaan on (kun oikein järjellä ajattelen ) se, etten usko kenenkään muun hoitavan tätä palettia yhtä hyvin kuin itse hoidan. Pakotan itseni olemaan täällä kyttäämässä ja katsomassa miten hommat eteneen. No on siihen muitakin syitä, ihan oikeita ja järkeviä, mutta tämä on varmaan yksi.


Kyllä mäkin jo "kauhulla" mietin miten kotona asiat hoituu, kun töihin meen. Mut ihan vaan oman jaksamisen ja perheen hyvinvoinnin kannalta mun aikani palata työelämään on piakkoin edessä. Mä toivon, että sen jälkeen osaan löysätä pipoo, antaa asunnon siivon mennä omalla painollaan ja nauttia elämästä. Siihen ainakin pyrin vaikka varmasti tulee hetkiä jolloin yksinäinen tiski altaassa tai sohvan alle eksyneet lelut ärsyttää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppäri:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja nöppäri:
Joo ja sitten vielä aiheuttaa itselleen lisää harmia ja syitä siiihen että raivostuu, kuten minä tein, kyllä järjestin vaunulla käytettävät pyykkipojatkin värijärjestykseen ja samoinpäin askiin missä niitä säilytettiin. Myöskään et takuulla löytänyt multa yhtäkään vaatetta kuivumasta, jossa olis ollut kahta eriväriä pyykkäreitä, nyt tämä kyllä jo huvittaa, ja silloin se meni jotenkin heittämällä, mutta arvaa jos joku oli mennyt sotkemaan mun juttuja :whistle: :whistle:
Vaikeinta on ollut opetella se ajatus, että ei sen aina ole niin väliä, onko kaikki roippeet niin paikoillaan, mutta nyt mä jo osaan sitäkin tehdä :)

Ikävä kyllä on pakko sanoa ett ihan niinkuin mä. En omista pyykkipoikia, mutta mukit on kaapissa tietynkorkuisissa pinoissa korvat tiettyyn suuntaan, ja raivo iskee jos joku ei ole laittanut niitä kuten mä itse laitan.. :ashamed: (yhtenä esimerkkinä vaan ).

Juu, ihan kun minä, tosin en enää siitä "kilahda", jos ne on joku laittanut väärin, siirrän vaan systemaattisesti tavarat niin kuin niiden haluan olevan.

Tosin mussa on myös isosti visuaalista vikaa, jonka vuoksi mua häiritsee kaikki killissä olevat asiat ja takuulla huomaan jos joku on pikkasenkin vinossa, hyvänä esimerkkinä; meille asennettiin uusi varaaja ja kun kundit sitä siinä laitteli, niin sanoin että se on pikkasen vajaan sentinverran eteenpäin kallellaan, mutta anna olla säädellään se sitten isännän kanssa, kundi otti mitan ja vatupassin, katto mua pikkasen hitaasti ja sanoi 8mm vinossa.

Olin kaverilla kylässä ekaa kertaa, hetken siinä seisoskelin ja sanoin, että ootko huomannut, että toi yks vedin on vinossa, frendi katto muo ja sanoi, että tiedän, mutta kukaan muu ei ole sitä huomannut, vaikka olen siitä itse sanonut.

Uskomatonta, ihan niinkuin mä. :o
Mun mies ei enää käytä vatupassia, mä olen sen vatupassi, näen vinot ja suorat millin sadasosan tarkkuudella.. Eikä tää oo mikään uusi juttu, aina oon ollut sellanen niin kauan kuin muistan jotain sisustaneeni ja laitelleeni. Tenininä jo, kun julisteita kaapin oviin liimailin..
:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Baroness of Bastardia:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Ikävä kyllä on pakko sanoa ett ihan niinkuin mä. En omista pyykkipoikia, mutta mukit on kaapissa tietynkorkuisissa pinoissa korvat tiettyyn suuntaan, ja raivo iskee jos joku ei ole laittanut niitä kuten mä itse laitan.. :ashamed: (yhtenä esimerkkinä vaan ).

Mukejahan ei voi laittaa, kuin yhdellä tavalla. Alassuin, korva puoli viiden asennossa.

tai sitten voi. ( en ikinä linkittäisi astiankuivaskaappikuvaa tänne. ) :ashamed: :xmas:
 

Yhteistyössä