Olen ollut nyt kolme päivää 39 asteeseen heittelevässä kuumeessa, tänään neljäs päivä aluillaan. Kaikki nuo päivät olen ollut yksin kotona lapsen/lasten ja koiranpennun kanssa pitkääkin päivää. Kun lapset ovat tuon ikäisiä (2v ja 3v) niissä on vielä paljon kanniskeltavaa ja valvottavaa, koiranpentua täytyy käyttää usein ulkona jne eli aika raskaaksi olen tämän kokenut. Muutenkin heikko olo kun en kurkkukivulta ole pystynyt syömään kunnolla.
Eilen sitten erehdyin kysymään mieheltä jos hän voisi ottaa yämän päivän vapaata ja olla lasten aknssa. Kämppä tarvitsisi siivoamista, tytölle pitäisi käydä ostamassa sadeasu ja saappaat (olen katsonut liikkeen, mallin ja koot valmiiksi) eikä minusta ole noihin. Mies soitti pomolle ja sai vapaapäivän, lupasi sitten hoitaa nuo lapset, siivoamiset, ostosreissun ja päälle vielä koiran ja pyykitkin.
Kävin puoli yhdeltätoista tyytyväisenä nukkumaan ajatellen että nyt saan rauhassa nukkua niin pitkään kuin haluan, herätä valmiiseen aamupalapöytään eikä tarvi koko päivänä huolehtia mistään. =) Mies jäi hetkeksi pelaamaan x-boxia.
kun sitten aamulla koira alkoi pyydellä ulos ihmettelin kun mies ei meinannut herätä. Herättelyn tuloksena sanoi että on ihan poikki kun pelasi aamuviiteen asti!
Eli aikas turha sanoa ihmiselle joka on vasta viideltä "päässyt nukkumaan" että nousepas nyt puoli kahdeksalta koiraa lenkittämään ja sitten olisi edessä lasten aamupalat. :headwall:
No, nyt olen sitten koiran lenkittänyt ja ruokkinut, lapsille annettu aamupalat, vaihdettu päivävaatteet ja ohjattu heidät leikkeihin, mies kuorsaa varmaan vielä monta tuntia... *huokaus* Eipä tästä vapaapäivästä sitten tainnut juuri iloa (minulle) olla, käytännössä hoidan kaiken yhtä yksin kuin aiemmin, erona vaan se että miehen nukkuessa meillä on kolmiosta yksi huone vähemmän käytössä ja lapsia pitäisi pitää hiljaisina mikä sekään ei ole niin helpoa kun ovat nyt käytännössä neljättä päivää sisällä ilman ulkoleikkejä. Niin ja onhan sekin ero että tänään sitä pitäisi vielä laittaa ruokakin vaikkei itse pysty syömään. Lapsille olisi ollut pakastimessa edellisten päivien ruokia valmiina, mutta nyt on mieskin syömässä.
Elikkä jos joskus vielä kipeänä ollessani täällä pohdin pyytää miestä jäämään kotii, muistuttakaa minua tästä päivästä!
Eilen sitten erehdyin kysymään mieheltä jos hän voisi ottaa yämän päivän vapaata ja olla lasten aknssa. Kämppä tarvitsisi siivoamista, tytölle pitäisi käydä ostamassa sadeasu ja saappaat (olen katsonut liikkeen, mallin ja koot valmiiksi) eikä minusta ole noihin. Mies soitti pomolle ja sai vapaapäivän, lupasi sitten hoitaa nuo lapset, siivoamiset, ostosreissun ja päälle vielä koiran ja pyykitkin.
Kävin puoli yhdeltätoista tyytyväisenä nukkumaan ajatellen että nyt saan rauhassa nukkua niin pitkään kuin haluan, herätä valmiiseen aamupalapöytään eikä tarvi koko päivänä huolehtia mistään. =) Mies jäi hetkeksi pelaamaan x-boxia.
kun sitten aamulla koira alkoi pyydellä ulos ihmettelin kun mies ei meinannut herätä. Herättelyn tuloksena sanoi että on ihan poikki kun pelasi aamuviiteen asti!
Eli aikas turha sanoa ihmiselle joka on vasta viideltä "päässyt nukkumaan" että nousepas nyt puoli kahdeksalta koiraa lenkittämään ja sitten olisi edessä lasten aamupalat. :headwall: No, nyt olen sitten koiran lenkittänyt ja ruokkinut, lapsille annettu aamupalat, vaihdettu päivävaatteet ja ohjattu heidät leikkeihin, mies kuorsaa varmaan vielä monta tuntia... *huokaus* Eipä tästä vapaapäivästä sitten tainnut juuri iloa (minulle) olla, käytännössä hoidan kaiken yhtä yksin kuin aiemmin, erona vaan se että miehen nukkuessa meillä on kolmiosta yksi huone vähemmän käytössä ja lapsia pitäisi pitää hiljaisina mikä sekään ei ole niin helpoa kun ovat nyt käytännössä neljättä päivää sisällä ilman ulkoleikkejä. Niin ja onhan sekin ero että tänään sitä pitäisi vielä laittaa ruokakin vaikkei itse pysty syömään. Lapsille olisi ollut pakastimessa edellisten päivien ruokia valmiina, mutta nyt on mieskin syömässä.
Elikkä jos joskus vielä kipeänä ollessani täällä pohdin pyytää miestä jäämään kotii, muistuttakaa minua tästä päivästä!
ehkä vähän turhankin usein... mulla on takana ( ja edessä..) järkyttävä työputki, siis olen todella loppu sekä henkisesti että fyysisesti ja vapaata vain tämä päivä! Ukko alkoi jo illalla muistutella tekemättömistä kotitöistä: pyykit olis pestävä, näkyis olevan tiskiäkin, millos aattelit vessa pestä?! jne..
). Jos miehen oli tarkoitus olla kotona tänään huolehtimassa lapsistaan niin tehköön niin. Jos ei aikuinen osaa kelloa katsoa tai omasta valvomisestaan huolehtia niin kärsiköön väsymystä.
