F
Fleur de la Cour
Vieras
Kummallinen otsikko minulta, myönnän sen itsekin, sillä olen oikea lahjojen himo-ostaja ja nautin lahjojen antamisesta. No tarina menee näin, että kun minä olen siis tuollainen ja olen lapsuudenkodissani samaan tottunut, että lahjoja osteltiin lahjojen antamisen ilosta niin aikoinaan anoppini tapa oli mulle suoranainen järkytys. Hän kun aina kehitti kauhean paniikin lahjoista (tiedän kyllä miksi ja se on hyvin syvällä historiassa) ja ilmoitti ettei itse sitten tarvitse lahjoja. He eivät appiukon kanssakaan osta toisilleen lahjoja. Toki hän lapsilleen hankkii ja lapsenlapselleen, mutta sekin sitten suurinpiirtein niin, että tiedämme etukäteen jo saavamme jonkun asian kun ei malta paniikissaan olla hiljaa kun pelkää ettei sitten tykättäiskään lahjasta. No tuota asiaa on jo oppinut hillitsemään kun olen ehdottomasti ilmoittanut etten halua tietää lahjojani etukäteen. No tämän jälkeen hän on sitten omiin nimiinsä siirtynyt vanhimman poikansa kanssa linjalle, hankitaan joku kimppalahja.. eli torpedoidaan mun jouluni idea jolloin saan antaa jokaiselle lahjan jonka haluan antaa. Taas mieheni ilmoitti, että äiti jo kertoi että hankkii sitten sen isän lahjan ja pyytää rahan meiltä. Mulle tämä nyt vaan ei passaa kun en halua olla kimppalahjassa jouluna. minusta jouluna annetaan paketti sille jolle halutaan jos halutaan eikä tehdä lahja-asiasta mitään showta!