A
"AnskuK"
Vieras
Olen sinkkunainen jolla on kaksi perheellistä sisarta. Tähän mennessä olemme kaikki säännöllisesti kokoontuneet joulunviettoon vanhempiemme luokse (tosin luonnollisesti perheelliset käyvät yleensä joulunaikaan myös puolisoidensa vanhempien luona).
Vanhempani ovat aina erittäin vahvasti sitä mieltä, että minun pitää tulla jouluksi heidän luokseen "Mitä sä nyt jouluna yksin olisit" -tyyliin. Ja ei se minua sinänsä haitttaa. Mielelläni ilahdutan vanhempiani jouluisin, kun tiedän heidän kuitenkin toivovan, koko perheen olevan yhdessä joulunvietossa.
Mutta jotenkin sitten joulun edetessä tulee jotenkin vieraantunut olo muusta perheestä. Ei tässä mitään riitoja ole, mutta jotenkin vain noista perheellisistä sisaruksista ja (iso)vanhemmista on muodostunut sellainen kiinteä porukka, ja on tietyllä tapaa jotenkin ulkopuolisen ja ylimääräisen olo.
Ja vaikka vanhempani eivät sitä ikimaailmassa suostu myöntämään, niin joskus tulee mieleen, että haluaisivatkohan he sittenkin viettää joulun yhdessä vain sisarteni perheiden kanssa ilman minua. En tässä missään tapauksessa heittäydy miksikään marttyyriksi, mutta suoraan sanottuna olen aika lailla vieraantunut vanhemmistani ja sisaruksistani viime vuosina; meillä ei edes ole oikein mitään puhuttavaa toisillemme, koska elämäntilanteemme ja kiinnostuksen kohteemme ovat niin erilaisia.
Vanhempani ovat aina erittäin vahvasti sitä mieltä, että minun pitää tulla jouluksi heidän luokseen "Mitä sä nyt jouluna yksin olisit" -tyyliin. Ja ei se minua sinänsä haitttaa. Mielelläni ilahdutan vanhempiani jouluisin, kun tiedän heidän kuitenkin toivovan, koko perheen olevan yhdessä joulunvietossa.
Mutta jotenkin sitten joulun edetessä tulee jotenkin vieraantunut olo muusta perheestä. Ei tässä mitään riitoja ole, mutta jotenkin vain noista perheellisistä sisaruksista ja (iso)vanhemmista on muodostunut sellainen kiinteä porukka, ja on tietyllä tapaa jotenkin ulkopuolisen ja ylimääräisen olo.
Ja vaikka vanhempani eivät sitä ikimaailmassa suostu myöntämään, niin joskus tulee mieleen, että haluaisivatkohan he sittenkin viettää joulun yhdessä vain sisarteni perheiden kanssa ilman minua. En tässä missään tapauksessa heittäydy miksikään marttyyriksi, mutta suoraan sanottuna olen aika lailla vieraantunut vanhemmistani ja sisaruksistani viime vuosina; meillä ei edes ole oikein mitään puhuttavaa toisillemme, koska elämäntilanteemme ja kiinnostuksen kohteemme ovat niin erilaisia.