Juristi paikalla, saa kysyä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jursus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kuka tässä oli väärässä, kuka oikeessa?

aujvtn6i.jpg
 
Alkuperäinen kirjoittaja no minähän kysyn;29943466:
Kuka tässä oli väärässä, kuka oikeessa?

aujvtn6i.jpg

No, pakko todeta että potilasvahinkoasiat eivät ole omaa erityisalaani. Yleisesti ottaen niissä on monesti aika vaikea saada näyttöä hoitovirheestä, ellei mitään todella selvää virhettä ole tehty (esim. jätetty instrumentti leikkauksessa sisälle). Tuossakin on otettu röntgen- ym. muita kuvia. Suomen lainsäädännössä olennaista on se miten kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö vastaavassa tilanteessa olisi toiminut - siihen verrataan. Ja olisiko huolellisella toiminnalla pystytty estämään seiraus jne.
 
Jos aviopuoliso kuolee, periikö leski automaattisesti kaiken omaisuuden? Entä jos heillä on alaikäinen lapsi?

Leski ei peri, mikäli kuolleella puolisolla on lapsia. Alaikäisyydellä ei ole tekemistä perimisen kanssa, eli aikuiset lapset perivät samalla tavalla. Leski perii aviopuolison vain siinä tapauksessa, ettei kuolleella ole lapsia ja testamentissa/avioehdossa ei ole toisin määrätty.
 
[QUOTE="hmm";29943537]Oletko psykopaatti? Ystäväni on syyttäjänä ja hänessä on paljon näitä piirteitä. Itse erikoistun psykiatriksi ja ammatinvalinta/luonnehäiriöt käsiteltiin juuri eräällä luennolla.[/QUOTE]

No minähän en ole psykiatri ja muutoinkin lienen jäävi itseäni diagnosoimaan, mutta omasta mielestäni olen ihan keskiverto ihminen, joka välittää lähimmäisistään ja pyrkii arjessa tekemään hyvää. Moni minut tunteva kuvailee jopa tavallista empaattisemmaksi ja herkemmäksi, mutta toki ammattirooli vaatii tietynlaista tiukkuutta (jota ei mielestäni pidä sekoittaa kovuuteen). Muistelen kyllä lukeneeni, että juristeissa ja yritysjohtajissa on enempi psykopaatteja - verrattuna esimerkiksi sairaanhoitoalan ihmisiin. En sitä epäile ja varmasti moni juristi voi olla aika häikäilemätön ja "kova". Paljon on myös kuitenkin erittäin myötätuntoisia, oikeudenmukaisia ihmisiä, ja kaikkea näiden ääripäiden väliltä.
 
No minähän en ole psykiatri ja muutoinkin lienen jäävi itseäni diagnosoimaan, mutta omasta mielestäni olen ihan keskiverto ihminen, joka välittää lähimmäisistään ja pyrkii arjessa tekemään hyvää. Moni minut tunteva kuvailee jopa tavallista empaattisemmaksi ja herkemmäksi, mutta toki ammattirooli vaatii tietynlaista tiukkuutta (jota ei mielestäni pidä sekoittaa kovuuteen). Muistelen kyllä lukeneeni, että juristeissa ja yritysjohtajissa on enempi psykopaatteja - verrattuna esimerkiksi sairaanhoitoalan ihmisiin. En sitä epäile ja varmasti moni juristi voi olla aika häikäilemätön ja "kova". Paljon on myös kuitenkin erittäin myötätuntoisia, oikeudenmukaisia ihmisiä, ja kaikkea näiden ääripäiden väliltä.

Tunnen kyllä myös empaattisia lakinaisia sekä yhden erittäin pidetyn ja oikeudenmukaisen käräjätuomarin. Kihlakunnansyyttäjäksi hakeutunut on selvästi häikäilemätön, keskusteluissa hänen kanssaan pitää olla ns. varovainen.

Kiitos vastauksestasi!
 
Saako selfien ottaa äänestyskopissa?

Tästä ei ole suoranalaista lakia joka tällaisen kieltäisi. Perustuslaissa turvataan vaalisalaisuus. Jos ottaa itsestään kuvan äänestyskopissa niin että äänestysnumero näkyy, niin voidaan argumentoida että vaalisalaisuus paljastuu. Tosin kukaanhan ei voi todistaa, että juuri sen lapun sitten veisit virkailijalle ja uurnaan... Oikeusministeriön ohje ei suoranaisesti kiellä kuvia vaan vaalipiireille ja virkailijoille on annettu aika suuri itsenäinen päätösvalta. Omasta mielestäni selfiet vaalikopissa eivät ole mikään uhka demokratialle, vaan normaalia nykypäivää ja voihan niillä olla positiivisiakin vaikutuksia esim. äänestysaktiivisuuteen.
 
[QUOTE="Kysyn";29943592]Kuinka saada vanhus edunvalvonnan alaiseksi, jos hän ei sitä itse halua? Kuka määrätään mahdolliseksi edunvalvojaksi?[/QUOTE]


Maistraatti käsittelee edunvalvonnan määräämistä koskevat asiat. Jos henkilö ei itse hae edunvalvojaa, niin hakemuksen voi täyttää ulkopuolinen. Hakemuksessa pitää perustella miksi edunvalvontaa tarvitaan. Ulkopuolisen tehdessä hakemuksen, käräjäoikeus käsittelee asian. Edunvalvonnan edelletys on ettei henkilö kykene hoitamaan itse taloudellisia asioitaan. Lääkäri yleensä antaa arvion, onko henkilö kykenevä vai ei.

Edunvalvojaksi voidaan määrätä "tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa". Yleensä lähiomainen tai muu läheinen. Oikeusaputoimistoissa on julkisia edunvalvojia, mutta byrokratia siellä on aika haastavaa eli jos suinkin mahdollista niin "yksityinen" edunvalvoja on useammin parempi ratkaisu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yrtittäjä1;29943609:
Mitä papereitia pitäisi laatia kun myy pienyrityksen (Oy)? Miten varmistaa, ettei jää itse vastuuseen enää mistään?

Tähän ei ihan yksiselitteisesti voikaan vastata :) Riippuu paljon yrityksen toimialasta, koosta, mistä yrityksen omaisuus koostuu jne. Onko vain osakekannan kauppa vai jatkuuko liiketoiminta? Veroseuraamukset pitää myös ottaa huomioon. Kauppakirjaan ainakin tulee muistaa ottaa yleinen klausuuli, ettei entinen omistaja(t) ole missään vastuussa yrityksen liiketoiminnasta kaupan jälkeen.

Oy:n hallituksella on oma vastuunsa, joka on monessa mielessä ankarampaa kuin oy:n osakkeenomistajan vastuu. Kaupparekisteriin pitää huolehtia eroilmoitukset hallituksen jäsenten tehtävistä (maksullinen), koska vasta tämä ratkaisee vastuun ulkopuolisia kohtaan: ei ostajan ja myyjän keskenäinen sopimus.

Suosittelen kyllä, että jollekin yritysoikeuteen perehtyneelle lakimiehelle käy esim. näyttämässä itse laaditun kauppakirjan, että kaikki on varmasti kirjattu oikein. Konsultointiin tuskin menee yksinkertaisessa asiassa tuntia kauemmin eli veloitus ei ole kohtuuton, mutta se voi säästää suurilta ongelmilta.
 
Voiko uusi työnantaja tehdä näin?

Meillä ulkoistettiin osasto niin, että työsuhteen ehtojen piti säilyä samoina. Aikaisemmassa työsopimuksessa luki, että ruokatauko kuuluu työaikaan. Uuden työnantajan kanssa tätä ei lukenutkaan ja jos aikaisemmin oli 7-15 töissä, nyt joutuu olemaan 7-15:30, kun ruokatauko pitää pitää erikseen.

Kun meille luvattiin, että ehdot eivät muutu, ei kukaan ajatellut, että työsopimus ei ole täysin samanlainen. Voiko työsopimuksen kiistää?
 
Voiko osituksen purkaa? Olin väsynyt ja masentunut avioeron aikoihin ja mies saneli kaiken ja myös vei kaiken. Tyhmyyttäni allekirjoitin ositussopimuksen. Onko mitään tehtävissä?
 
Voiko uusi työnantaja tehdä näin?

Meillä ulkoistettiin osasto niin, että työsuhteen ehtojen piti säilyä samoina. Aikaisemmassa työsopimuksessa luki, että ruokatauko kuuluu työaikaan. Uuden työnantajan kanssa tätä ei lukenutkaan ja jos aikaisemmin oli 7-15 töissä, nyt joutuu olemaan 7-15:30, kun ruokatauko pitää pitää erikseen.

Kun meille luvattiin, että ehdot eivät muutu, ei kukaan ajatellut, että työsopimus ei ole täysin samanlainen. Voiko työsopimuksen kiistää?

Ensiksi lähtisin liikkeelle siitä, että kuuluuko työnantajasi jonkin työehtosopimuksen piiriin. TES:ssa on yleensä määräyksiä näistä. Useimmiten ruokatauko ei kuulu työehtosopimustenkaan mukaan työaikaan; toki voidaan sopia työntekijälle paremmista ehdoista TES:sta huolimatta.

Lähtökohta on, että työsopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jos työnantaja haluaa muuttaa ehtoja, muuttaminen edellyttää uuden sopimuksen tekemistä tai irtisanomisperustetta. Jos työsuhteen ehtoja muutetaan yksipuolisesti, työnantajan on aina noudatettava irtisanomisaikaa. Jos työntekijä ei suostu työsuhteen ehdon muuttamiseen eikä irtisanomisperustetta ole, työsopimus jatkuu entisin ehdoin. Ellei työnantaja kuitenkaan halua jatkaa työsuhdetta, työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Tällöin saattaa olla oikeus vahingonkorvaukseen työnantajaan nähden.

Mikäli olet(te) allekirjoittanut uuden työsopimuksen, niin sitten se on kyllä pätevä - olette hyväksynyt uuden ehdon.

Ottaisin yhteyttä työpaikan luottamusmieheen ja/tai ammattijärjestöön, jotta asiasta voitaisiin koettaa neuvotella uuden työnantajan kanssa (ilmeisesti ulkoistus tapahtui ulkopuoliselle?)
 
Voiko osituksen purkaa? Olin väsynyt ja masentunut avioeron aikoihin ja mies saneli kaiken ja myös vei kaiken. Tyhmyyttäni allekirjoitin ositussopimuksen. Onko mitään tehtävissä?

Ikävä kuulla tilanteestasi. Ositusta ei voi varsinaisesti purkaa, mutta ositusta voi moittia. Moitteelle on määräaika: Määräaika moitekanteen nostamiselle on kuusi kuukautta osituksen toimittamisesta. Ositus katsotaan toimitetuksi osituskirjan allekirjoituspäivästä lähtien tai siitä kun pesänjakaja antoi jakopäätöksen. Useimmissa osituskirjoissa on kuitenkin lauseke "sitoutuu olemaan tätä ositusta millään perusteella moittimatta", eli osituksen hyväksyy lopulliseksi. Silloin ei tehdä mitään, valitettavasti.

Ositusta voi sovitella kohtuullisuusperusteella, eli silloin nostetaan moitekanne käräjäoikeudessa toista osituksen osapuolta kohtaan. Perustelujen on oltava hyvät. Sovittelusta säädetään avioliittolaissa 103b §. Ositusta voi moittia myös muodollisilla perusteilla (esim. määrämuotojen kuten todistajien puuttuminen tms).
 
Äänestätkö Jussi Halla-ahoa?

Minä äänestän ja miehenikin äänestää. Jopa äitini 74v äänestää Halla-ahoa. Numeroa 84.

Jos et äänestä Jussia niin miksi et?
 
Leski ei peri, mikäli kuolleella puolisolla on lapsia. Alaikäisyydellä ei ole tekemistä perimisen kanssa, eli aikuiset lapset perivät samalla tavalla. Leski perii aviopuolison vain siinä tapauksessa, ettei kuolleella ole lapsia ja testamentissa/avioehdossa ei ole toisin määrätty.

Tähän liittyen,jos puolisoni kuolee ja mellä on alaikäisiä lapsia niin päätänkö minä niistä lasten perimistä raha-asioista vai jokin muu(kuten olen kuullut että joku muu päättäisi niistä kunnes ovat täysi-ikaisiä)?
 
Miten testamentti laaditaan, riittääkö itse kirjoitettu paperi (todistajien allekirjoituksella)?

Itsekirjoitettu paperi riittää, jos se täyttää lain muotomääräykset jotka ovat testamentin kohdalla hyvin tiukat. Mikäli muotomääräyksiä ei noudateta, on mahdollista, että testamentti julistetaan pätemättömäksi.

Testamentti on omakätisesti allekirjoitettava (tai laatija tunnustaa nimikirjoituksensa oikeaksi) kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajien tulee tietä, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän ei kuitenkaan tarvitse kertoa tai näyttää todistajille testamentin tarkempaa sisältöä. Todistajien tulee olla esteettömiä, mikä tarkoittaa sitä että esim. testamentin saaja, alle 15 -vuotias tai lähisukulaiset eivät saa toimia testamentin todistajina.

Todistajien on merkittävä nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa sekä todistamisen paikka ja aika. Yleinen vakiolauseke todistajille on tällainen:
"Varta vasten kutsuttuina ja yhtä aikaa läsnä olevina todistamme täten, että <i>ammatti ja testamentin laatijan nimi<i>, jonka entuudestaan tunnemme (/jonka henkilöllisyyden olemme todenneet), on tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä sekä vapaasta omasta tahdostaan ilmoittanut edellä olevan sisältävän hänen viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja on sen omakätisesti allekirjoittanut."
 

Yhteistyössä