K/B-komposti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Brittien tulo muutti Myanmarin suunnan aika täysin.

Kun maa liitettiin Brittiläiseen Intiaan Anglo-burmalaisen sodatien jälkeen, talous rakennettiin palvelemaan brittejä. Alettiin tuottaa paljon riisiä ja muita raaka-aineita vientiin, mutta paikalliset ei hyötyneet siitä hirveästi.

Samaan aikaan yhteiskunta meni vähän sekaisin: britit toi paljon työvoimaa muualta, mikä lisäsi jännitteitä eri ryhmien välillä. Myös vanha kuningasvalta hajosi kokonaan, eikä tilalle tullut heti mitään vakaata.

Eli käytännössä: talous meni “ulkopuolisten käyttöön”, yhteiskunta hajosi enemmän eri ryhmiin ja siitä jäi aika pitkäaikaisia ongelmia, jotka näkyy vieläkin.
Onko luokkajako siellä vahva?
 
Onko luokkajako siellä vahva?
Joo, on se aika selvä, vaikka se ei ole ihan samanlainen “virallinen” luokkajärjestelmä kuin joissain maissa.

Myanmarissa erot näkyy eniten rikkaiden ja köyhien välillä: kaupungeissa on varakkaampi porukka, kun taas maaseudulla moni elää aika niukasti. Tähän vaikutti jo siirtomaakausi Brittiläisen Intian aikana, kun talous rakennettiin epätasaisesti.

Lisäksi armeijalla on iso rooli. Sotilaseliitti on käytännössä oma “luokkansa”, jolla on valtaa ja rahaa enemmän kuin tavallisilla ihmisillä. Tää liittyy siihen, että maa on ollut pitkään armeijan hallinnassa Ne Winista lähtien.

Eli ei mikään virallinen kastijärjestelmä, mutta käytännössä aika isot erot ihmisten välillä… raha, valta ja myös etninen tausta vaikuttaa paljon.
 
Ja muutenkin noi selitykset, eiks joksuja katsellut valtava määrä Ruisrockissa, vaikka ne esiintyi vikana.
Joksut ei liity tähän mitenkään, mut tuskin heidän keikkansa alkoi keskiyöllä, kun ei taida olla Ruississa tapana. Joku väitti, et BL-keikalla olis ollut enemmän väkeä, mutta se oli muutenkin pienemmässä teltassa. Ajankohdasta huolimatta Kärtsällä oli teltta täynnä.
 
Joo, on se aika selvä, vaikka se ei ole ihan samanlainen “virallinen” luokkajärjestelmä kuin joissain maissa.

Myanmarissa erot näkyy eniten rikkaiden ja köyhien välillä: kaupungeissa on varakkaampi porukka, kun taas maaseudulla moni elää aika niukasti. Tähän vaikutti jo siirtomaakausi Brittiläisen Intian aikana, kun talous rakennettiin epätasaisesti.

Lisäksi armeijalla on iso rooli. Sotilaseliitti on käytännössä oma “luokkansa”, jolla on valtaa ja rahaa enemmän kuin tavallisilla ihmisillä. Tää liittyy siihen, että maa on ollut pitkään armeijan hallinnassa Ne Winista lähtien.

Eli ei mikään virallinen kastijärjestelmä, mutta käytännössä aika isot erot ihmisten välillä… raha, valta ja myös etninen tausta vaikuttaa paljon.
Mielenkiintoista. Minkälainen hallintojärjestelmä nykyään siellä on?
 
Mielenkiintoista. Minkälainen hallintojärjestelmä nykyään siellä on?
Tällä hetkellä Myanmar ei oikeastaan ole toimiva demokratia, vaan käytännössä sotilashallinto.

Vuonna 2021 armeija teki vallankaappauksen ja syrjäytti vaaleilla valitun hallituksen, jossa Aung San Suu Kyi oli keskeinen hahmo. Sen jälkeen valta on ollut armeijalla, eli juntalla.

Virallisesti maassa on ollut jonkinlainen “sekajärjestelmä”, missä oli sekä siviilihallintoa että armeijan vaikutusvaltaa, mutta käytännössä armeija on aina pitänyt ohjat käsissä. Nyt vallankaappauksen jälkeen se näkyy vielä suoremmin.
 
Sambian keskiosista Kabwen sinkki- ja lyijykaivoksesta on löydetty 300 000 vuotta vanha ihmisen pääkallo. Kalambon putouksen lähellä Tansanian rajan tuntumassa monenlaiset ihmiselämän jäljet osoittavat, että siellä on asuttu varhaiskivikaudesta lähtien. Kaksi tuhatta vuotta sitten Sambiassa on elänyt twa- ja khoisan-väestöä, metsästäjiä ja keräilijöitä. Heidän maalauksensa ovat nähtävissä Mwelan ja Mumbwan kallioseinissä. Bantukansat vaelsivat alueelle 300-luvulla. He asuivat kylissä, kasvattivat karjaa ja harjoittivat kaskiviljelyä. Heidän joukossaan oli taitavia seppiä. Sambian bantuväestö kävi kauppaa zimbabwelaisten ja itäafrikkalaisten kansojen kanssa.
 
Sambian lähiympäristössä oli jatkuvia kansojen liikkeitä, jotka toivat uusia väestöryhmiä alueelle. Zimbabwelainen Mutapan kuningaskunta ulottui myös Sambiaan. 1600-luvulla Sambiassa on ollut useita paikallisvaltioita. Maasta kaivettiin kuparia. 1700-luvulla portugalilaiset saapuivat Sambiaan. 1800-luvulla tulivat brittiläiset. Siirtomaavalta määräsi veroja pakottaakseen asukkaat palkkatyöhön. Sambia tuotti kuparia, lyijyä ja työvoimaa. Vuonna 1911 brittien hallintoalueet yhdistettiin Pohjois-Rhodesiaksi. Näin syntynyt Sambia itsenäistyi vuonna 1964. Ensimmäiseksi presidentiksi tuli Kenneth Kaunda. Hän oli presidenttinä vuoteen 1991 asti. Kaundan aikana Sambiasta tuli yksipuoluejärjestelmä.
 
Tällä hetkellä Myanmar ei oikeastaan ole toimiva demokratia, vaan käytännössä sotilashallinto.

Vuonna 2021 armeija teki vallankaappauksen ja syrjäytti vaaleilla valitun hallituksen, jossa Aung San Suu Kyi oli keskeinen hahmo. Sen jälkeen valta on ollut armeijalla, eli juntalla.

Virallisesti maassa on ollut jonkinlainen “sekajärjestelmä”, missä oli sekä siviilihallintoa että armeijan vaikutusvaltaa, mutta käytännössä armeija on aina pitänyt ohjat käsissä. Nyt vallankaappauksen jälkeen se näkyy vielä suoremmin.
Tämä varmasti suosii rikkaita ja köyhät köyhtyy entisestään.
 

Yhteistyössä