M
"Mammamia"
Vieras
Ja Gavisconista sen verran että se sisältää alumiiniyhdisteitä jotka varastoituu kehoon eikä lähde koskaan pois että suosittelen miettiin toisenkin kerran lähteekö ihan vauvasta niitä kerryttämään
K
Kokemusta on
Vieras
Luontaistuotekaupoista saa piivalmisteita, joita voi käyttää gavisconin tilalla. En tiedä, onko teho yhtäläinen. Enemmän olisin huolissani Gavisconin parabeeneistä, joita siinä muistaakseni on. Alumiinista ei ole mielikuvaa, mutta jos lapsi Gavisconilla rauhoittuu, niin on se suuri helpotus. Äidin väsymys on riski esikoisellekin, emmekä tiedä kuinka haitallista jatkuva epämiellyttävä tunne/kipu kurkussa on pienelle vauvalle. Jos kipu on mahassa tai suolistossa Gaviscon ei auta, vaikka oireena olisikin refluksi.
K
"kolmen äiti"
Vieras
Meillä kahden vanhimman lapsen ikäero on vaan vähän päälle vuoden ja hyvin selvittiin, vaikka kuopus syntyi vielä reippaasti etuajassa. Kolmas syntyi sitten kahden vuoden päästä toisen jälkeen ja ihan hyvin ehdin ulkoilla muksujen kanssa, askartelemaan, ja tekemään kaikkea muutakin. Päiväkodissa lapset eivät ole, eikä ole tarkoituskaan laittaa ennen kun vasta eskariin.
Oikea asenne auttaa aika paljon arkirumban ja väsymyksen keskellä rämpiessä.
Oikea asenne auttaa aika paljon arkirumban ja väsymyksen keskellä rämpiessä.
A
akava
Vieras
Hei sinä viisasteleva kolmen äiti, oliko sinulla jatkuvasti itkevä, erittäin huonosti nukkuva vauva??? Tuskin kun ei ihan samalta kuulosta sinun tilanne! Väsymykseen ja elämän muutokseen KAI(toivottavasti) jokainen tuota tahtia lapsia suoltava varautuu, mutta koko ajan itkevö nukkumaton vauva tuskin asenteella "korjaantuu"...
M
"Mammamia"
Vieras
Kyllähän sitä helpon vauvan kanssa pystyykin tekemään vaikka mitä mutta siinä ei hirveästi asenteet auta jos vauva karjuu kurkku suorana niin ettei kuule mitä esikoinen edes puhuu tai siinä kun esikoinen sanoo että korviin sattuu, rupee siinä sit esikoista kiduttaan toisen huudolla. Toki jos lukittis vauvan vaikka vessaan että voitas vähä askarrella ja elää sitä ruusunpunasta unelmaa niin ettei korvat halkee ku ei siihen muu auta. Paitsi se kanniskelu. Ja aika.
K
kannattaa kokeilla
Vieras
Ota selvää vauvahieronnasta tai varaa aika jonnekin .rhkä aluksi ammattilaisen luona kannattaa käyfä.. Akupisteet jalkapohjissa. ! Joillakin auttaa todella paljon.
K
"Kutriina"
Vieras
Esikoinen oli todella mustasukkainen pikkusiskostaan. Muistan istuneeni sohvalla imettämässä suojaten samalla vauvaa isoveljen iskuilta käsilläni ja jaloillani. Arjen haastavuutta lisäsi rakennusprojekti, vaikka meillä timpurit olikin.
Minulle ehdotettiin neuvolassa perhetyöntekijää, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Mukava mieshenkilö puuhaili esikoisen kanssa ja vei puistoon, ottipa välillä vauvankin mukaan vaunuissa. Sillä aikaa otin päiväunet tai muuten vain lepäilin. Tilanne helpottui esikoisen käytöksen osalta melko nopeasti.
Moni on sanonut, että toisen lapsen syntyessä elämä on rankinta, kolmannen kohdalla edelliset lapset eivät koe itseään niin helposti ulkopuolisiksi, kun sisaruksesta on seuraa. Paljon voimia sinulle, älä epäröi ottaa apua vastaan.
Minulle ehdotettiin neuvolassa perhetyöntekijää, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Mukava mieshenkilö puuhaili esikoisen kanssa ja vei puistoon, ottipa välillä vauvankin mukaan vaunuissa. Sillä aikaa otin päiväunet tai muuten vain lepäilin. Tilanne helpottui esikoisen käytöksen osalta melko nopeasti.
Moni on sanonut, että toisen lapsen syntyessä elämä on rankinta, kolmannen kohdalla edelliset lapset eivät koe itseään niin helposti ulkopuolisiksi, kun sisaruksesta on seuraa. Paljon voimia sinulle, älä epäröi ottaa apua vastaan.
E
"emppis"
Vieras
En osaa lähettää kuin voimia! En osaa vielä sanoa, mikä tuolla ikäerolla on helpoin ajanjakso, minulla täällä tänään 2v ja 4v veljekset koetelleet minua todella. Päivästä toiseen kinaavat ja ovat toistensa kimpussa, tänään vuorotellen KARJUIVAT koko päivän. Ihanaa.
V
"vii"
Vieras
Meillä oli viime kesänä vauvan kanssa samanlaista! 4kk iässä selvisi silent refluks ja moninaiset allergiat. 5,5 kk käytettiin losec mups -lääkettä, joka 9kk iässä pystyttiin jättämään pois. Imetys oli pakko lopettaa allergioiden vuoksi 7kk iässä ja siirtyä apteekin korvikkeelle. Nyt poju 11 kk ja voi hyvin, ruokavaliokin jo ikätasoinen.
MUTTA helvetillinen vuosi takana. Meillä toimineita vinkkejä
-manduca
-autoilu minimiin (turvakaukalon asento pahensi refluksia)
-sängyn pääty 30 astetta koholle
-maidonsakeuttaja
-hyvät röyhtäytykset ja min 30 minuuttia pystyasennossa ruoan jälkeen
-vaunuissa jo ihan pienenä ratasosaan ja pääty koholle
-AIKA
MUTTA helvetillinen vuosi takana. Meillä toimineita vinkkejä
-manduca
-autoilu minimiin (turvakaukalon asento pahensi refluksia)
-sängyn pääty 30 astetta koholle
-maidonsakeuttaja
-hyvät röyhtäytykset ja min 30 minuuttia pystyasennossa ruoan jälkeen
-vaunuissa jo ihan pienenä ratasosaan ja pääty koholle
-AIKA
H
hoitaja myös
Vieras
Ap, ensinäkin haleja sinulle ja onnittelut vauvasta! <3
Kuullostaa melko raskaalta nuo päivät tällä hetkellä, muista että kaikki on vain väliaikaista eli helpottaa jossain vaiheessa.Kiva kuulla että miehestä on iltaisin apua.
Jos tukiverkostoa ei ole että päivisin saisit apua, kysy /vaadi neuvolasta apua. Perhetyöntekijä olisi loistava apu tuohon, voisitte yhdessä pohtia miten voisivat sua auttaa kotona. Päiväkotiin esikoinen jos muuta vaihtoehtoa ei ole, varmasti joku pari päivää viikossa tekisi hyvää teille kaikille. Nauttisi esikoinenkin kavereiden seurasta. Tapaa ihmeessä äiti kavereita , vertaistuki vaan hyvästä vaikkei heistä hoitoapua arkeen saisikaan. Niistä vähistä voimista mitä iltaisin on, anna aikaa esikoiselle ja itselle. Isä pärjää vauvankanssa myös.
Vauvan suolisto voi olla kypsymätön eikä tuo ole mitenkään edes harvinaista. Jollain tuo äityy koliikiksi , jollain itku voi olla merkki allergiasta (mm. maito, viljat tai kaikki mitä äidinmaidon mukana kulkeutuukaan sinne masuun)tai vaikkapa refluksista joten itkuun kannattaa hakea ehdottomasti apua. Vyöhyketerapiaa ovat monet kehuneet ja epäuskoisena sinne minäkin oma huutavan mussukkani vein ja kappas niin se vaan auttoi ja pahimmat itkut katosivat joten suosittelen lämpimästi. Mikäli neuvolassa lääkäri/hoitaja ei tarpeeksi ota kantaa itkuun vie yksityiselle, suoliston senkka näytteestä selviää paljon suoliston tilasta (allergian varalta yms) jos taas pulauttelee ja on muita refluksille tyypillisiä oireita saatte apua siihen. Yksin älä kuitenkaan jää pohtimaan: Siitä ei ole hyötyä vauvalle, esikoiselle eikä sinulle. Tsemppiä, et oo yksin !!! <3
Kuullostaa melko raskaalta nuo päivät tällä hetkellä, muista että kaikki on vain väliaikaista eli helpottaa jossain vaiheessa.Kiva kuulla että miehestä on iltaisin apua.
Jos tukiverkostoa ei ole että päivisin saisit apua, kysy /vaadi neuvolasta apua. Perhetyöntekijä olisi loistava apu tuohon, voisitte yhdessä pohtia miten voisivat sua auttaa kotona. Päiväkotiin esikoinen jos muuta vaihtoehtoa ei ole, varmasti joku pari päivää viikossa tekisi hyvää teille kaikille. Nauttisi esikoinenkin kavereiden seurasta. Tapaa ihmeessä äiti kavereita , vertaistuki vaan hyvästä vaikkei heistä hoitoapua arkeen saisikaan. Niistä vähistä voimista mitä iltaisin on, anna aikaa esikoiselle ja itselle. Isä pärjää vauvankanssa myös.
Vauvan suolisto voi olla kypsymätön eikä tuo ole mitenkään edes harvinaista. Jollain tuo äityy koliikiksi , jollain itku voi olla merkki allergiasta (mm. maito, viljat tai kaikki mitä äidinmaidon mukana kulkeutuukaan sinne masuun)tai vaikkapa refluksista joten itkuun kannattaa hakea ehdottomasti apua. Vyöhyketerapiaa ovat monet kehuneet ja epäuskoisena sinne minäkin oma huutavan mussukkani vein ja kappas niin se vaan auttoi ja pahimmat itkut katosivat joten suosittelen lämpimästi.
Mikäli neuvolassa lääkäri/hoitaja ei tarpeeksi ota kantaa itkuun vie yksityiselle, suoliston senkka näytteestä selviää paljon suoliston tilasta (allergian varalta yms) jos taas pulauttelee ja on muita refluksille tyypillisiä oireita saatte apua siihen. Yksin älä kuitenkaan jää pohtimaan: Siitä ei ole hyötyä vauvalle, esikoiselle eikä sinulle. Tsemppiä, et oo yksin !!! <3Ootko varma ettei vauva ole nälkäinen? Ellet itse syö, maitosi ei välttämättä riitä jos imetät. Sun pitäisi itse syödä 3 tunnin välein ja 2 kunnon ateriaa päivässä. Isot satsit ruokaa valmiiksi josta on helppo lämmittää nopeasti. Käytä vauva vaikka ylimääräisessä neuvolassa että näet että paino nousee hyvin, tai käy siellä imetyspunnituksella.
E
Ellenn
Vieras
Kaikki vinkit on varmaan jo annettu joten haluan sanoa, että tsemppiä - on mahdollista että kaikki muuttuu todella paljon paremmaksi muutamassa kuukaudessa. Nyt on se rankin aika kun vauva yleensäkin itkee eniten (2kk tietämillä). Meillä samalla ikäerolla oli juuri noin, mutta kuopuksen täyttäessä 6kk muuttuivat asiat täysin! Lapset alkoivat leikkiä yhdessä ja minulla oli vapaa-aikaakin enemmän kuin ikinä esikoisen kanssa. Nyt kolmen kanssa sujuu myös mainiosti, vielä pienemmällä ikäerolla. Ja on ollut meilläkin paha refluksi ja toisella koliikki. Joskus ei auta kun kestää ne ekat kuukaudet ja luottaa siihen että pian on helpompaa. Jos vauvan tilanne ei muutu niin toki lääkäriin mars.
M
"Mami"
Vieras
Hyviä vinkkekä oletkin jo saanut, täältä muutama lisää:
Minä kannustan lisämaidon antamiseen!! Koska et itsekään syö ei maitosikaan ole ravintorikasta tai rasvaista. Ota härkää sarvista ja käännä laiva oikealle kurssille ennenkuin teillä on koko elämä ylösalaisin!
Aloita aamun ekasta syötöstä. Imetä vaikka alkuun ja anna korviketta päälle. Vaihda vaippa ja seurustele vauvan kanssa. Anna lisää ruokaa, röyhtäytä ja tarjoa vielä viimeinen jälkkäri. Tämän kierroksen tulisi kestää noin tunnin puolitoista. Kylläinen vauva kyllä nukahtaa, jos ei, niin tarjoa vielä ruokaa tai anna tutti.
Anna vauvan nukkua tai pidä taukoa ruoan kanssa nyt pari tuntia ja aloita koko homma alusta tähtää rytmiin pari tuntia unta, pari tuntia hereillä. Ruokaa vauvaan melkein koko hereilläoloajan. Imetä aluksi ja anna lisää maitoa vaikka korvikkena perään!
Vauva joka ei saa perustarvettaan eli nälkäänsä tyydytettyä on levoton ja turvaton.
Koeta edes tätä muutaman päivän ajan, ja jos ei auta niin käy lääkärissä. Voihan vauvalla olla vaikka korvatulehdus!
Minä kannustan lisämaidon antamiseen!! Koska et itsekään syö ei maitosikaan ole ravintorikasta tai rasvaista. Ota härkää sarvista ja käännä laiva oikealle kurssille ennenkuin teillä on koko elämä ylösalaisin!
Aloita aamun ekasta syötöstä. Imetä vaikka alkuun ja anna korviketta päälle. Vaihda vaippa ja seurustele vauvan kanssa. Anna lisää ruokaa, röyhtäytä ja tarjoa vielä viimeinen jälkkäri. Tämän kierroksen tulisi kestää noin tunnin puolitoista. Kylläinen vauva kyllä nukahtaa, jos ei, niin tarjoa vielä ruokaa tai anna tutti.
Anna vauvan nukkua tai pidä taukoa ruoan kanssa nyt pari tuntia ja aloita koko homma alusta
tähtää rytmiin pari tuntia unta, pari tuntia hereillä. Ruokaa vauvaan melkein koko hereilläoloajan. Imetä aluksi ja anna lisää maitoa vaikka korvikkena perään!Vauva joka ei saa perustarvettaan eli nälkäänsä tyydytettyä on levoton ja turvaton.
Koeta edes tätä muutaman päivän ajan, ja jos ei auta niin käy lääkärissä. Voihan vauvalla olla vaikka korvatulehdus!
H
Heips:)
Vieras
Voisit hakea kelan kautta lastenhoitajaa. Nimikkeellä yksityisen päivähoidon tuottaja. Kela maksaa tämän lastenhoitajan palkan kokonaaan joten hän olisi teille täysin ilmainen lasten- ja kodinhoidon apu.
Tuo hoitaja voi olla kukatahansa täysi-ikäinen henkilö, vaikka sukulainenkin.
Vaatii Kelassa käymistä ja vähän paperihommia, mutta taatusti iso apu
http://www.kela.fi/yksityisen-paivahoidon-tuottajat
Tuo hoitaja voi olla kukatahansa täysi-ikäinen henkilö, vaikka sukulainenkin.
Vaatii Kelassa käymistä ja vähän paperihommia, mutta taatusti iso apu
http://www.kela.fi/yksityisen-paivahoidon-tuottajat
K
"Kolmen äiti"
Vieras
Kuulostaa refluksitaudilta,johon on lääkehoito.Meidän kolmonen (nyt kohta 2v) käyttäytyi mm.noin vastasyntyneedtä asti.Lääkäriin pian ja voimia!!
3
3xmama
Vieras
semmoista ei murehdita mitä ei muuksi muuteta vaan eletään tilanteen mukaan - aluksi se on rankkaa mutta pian ovat oivia leikkikavereita- ihan mainio valinta huomaat myöhemmin! Mutta vauvan itkuisuutta tosiaan syytä tutkia lääkärissä. Lisäksi tunnuit olevan "superihanaosallistuvaäiti"esikoiselle niin tuntuu varmasti järkytykseltä sen ihanan ajan jälkeen kun et voikaan revetä jokasuuntaan- höllää ja kunnolla omista vaatimuksistasi- isompi pärjää paljon vähemmälläkin viihdykkeellä, ota häntä enemmän mukaan vauvan hoitoon (tuo vaippa, vie vaippa roskiin, laula/tanssi vauvalle kun se itkee) ja kodin askareisiin, anna imuroida ja tyhjentää tiskikonetta jne. Värinäsitteriä suosittelen.
K
kjhlki
Vieras
Meillä oli sama tilanne reilu vuosi sitten. Opettelin sit vaan tekemään vaikka mitä samalla kun imetän. Palapelejä, kirjoja, legoja. Siedätin (en tarkoita tolkutonta huudatusta) vauvaa kantoliinaa. Käytiin avoimessa päiväkodissa, jossa esikoista häiritsi vähemmän se että olin koko ajan vauvaan sidottu. Mummo kävi alussa ehkä kerran viikkoon isomman kanssa ulkona, jos ei ole mummoa niin mites joku MLL:n kummi, seurakunnan vapaaehtoinen...? Ja turvauduin usein telkkariin, lapsi katsoi ihan liikaa lastenohjelmia sen muutamat kuukaudet. Mutta sitten se helpotti. Kyllä se helpottaa!
Jos vauva on kipeän oloinen, lääkäriin, mutta jos vain sylinkaupuinen, niin kyllä se helpottaa. Aikanaan. Toivottavasti saat apua!
Jos vauva on kipeän oloinen, lääkäriin, mutta jos vain sylinkaupuinen, niin kyllä se helpottaa. Aikanaan. Toivottavasti saat apua!
T
Tsemppiä
Vieras
Meillä esikoinen ja kolmas, nyt nelikuinen, ovat olleet koliikkivauvoja, ja kieltämättä moinen tuntui aivan uskomattoman heikolta tuurilta. Aika ihan varmasti auttaa! Esikoisen kanssa horror-vaihe kesti puolivuotiaaksi, pikkuhiljaa helpotti. Juniorin vatsavaivat helpotti melkoin salamaniskusta piirua ennen kolmen kuukauden ikää. Helppo vauva hän ei ole, mutta muutos puolentoistakuukauden takaiseen on ihan uskomaton. Valitettavasti koliikkiin ei ole taikakeinoa ja fiksuja vinkkejä olet jo saanut. Omat neuvoni tulevat (toistolla osin tässä)
- jumppapallo -> tähän istumaan ja pomppimaan vauva sylissä. Rankkaa selälle ja jaloille, mutta meillä tämä oli oikeastaan ainoita keinoja rauhoittaa last. Parinsadan koliikkikeinunkin ostin, siitä ei ollut mitään hyötyä...
- sipuli, suklaa, ruisleipä pois
-vyöhyketerapia
Olisiko miehen lisäksi mahdollista pitää isyyslomaa, tai kesälomapäiviä? Meillä mies yrittäjänä tekee ympäripyöreitä päiviä, mutta oma äitini pystyi tulemaan kerran viikosta (pahimpina päivinä kahdesti) "pomputtamaan" vauvaa. Tekee ihan ihmeitä kun itse tietää, että joku ilta parinkin päivän päästä on iisimpi. Ja varmasti kuitenkin teidän esikoinen on vielä niin pieni, ettei hän tästä traumatisoidu, vaikka nyt tuntuukin pahalta.
Jaksamisia!
- jumppapallo -> tähän istumaan ja pomppimaan vauva sylissä. Rankkaa selälle ja jaloille, mutta meillä tämä oli oikeastaan ainoita keinoja rauhoittaa last. Parinsadan koliikkikeinunkin ostin, siitä ei ollut mitään hyötyä...
- sipuli, suklaa, ruisleipä pois
-vyöhyketerapia
Olisiko miehen lisäksi mahdollista pitää isyyslomaa, tai kesälomapäiviä? Meillä mies yrittäjänä tekee ympäripyöreitä päiviä, mutta oma äitini pystyi tulemaan kerran viikosta (pahimpina päivinä kahdesti) "pomputtamaan" vauvaa. Tekee ihan ihmeitä kun itse tietää, että joku ilta parinkin päivän päästä on iisimpi. Ja varmasti kuitenkin teidän esikoinen on vielä niin pieni, ettei hän tästä traumatisoidu, vaikka nyt tuntuukin pahalta.
Jaksamisia!
Ä
"Äitee"
Vieras
Meillä oli ihan samanlaista menoa 1,5 viikon iästä alkaen. Vietiin vauva vyöhyketerapeutille joka totesi vauvan niskan olevan jumissa synnytyksestä. Kolme hoitokertaa helpotti huomattavasti itkuihin ja alkoi viihtyä kannettavana. Kaikki oireilu ei kuitenkaan loppunutn ja tämän jälkeen todettu vielä suolistotulehdus, jonka takia itse tiukalla imetysdieetillä jotta vauvan vatsaoireet saatiin kuriin. Nyt vauva alkaa olla "normaali" vauva, joka nukkuu päivällä ja yöllä. Mielestäni ei ole normaalia, jos vauva nukkuu 20-30min pätkissä, ei viihdy kantovälineessä ja itkee huomattavan paljon.
Suosittelen vauvalle maitohappobakteereita, itsellesi ainakin maidotonta dieettiä, mahdollisesti vauvoihin erikoistunutta vyöhyketerapeuttia ja avautumista neuvolassa, jotta voit saada perhetyöntekijältä apua vaikka pari kertaa viikossa.
Suosittelen vauvalle maitohappobakteereita, itsellesi ainakin maidotonta dieettiä, mahdollisesti vauvoihin erikoistunutta vyöhyketerapeuttia ja avautumista neuvolassa, jotta voit saada perhetyöntekijältä apua vaikka pari kertaa viikossa.
A
Ap.
Vieras
[QUOTE="Been there";30725555]Olen elänyt tuon kaiken. Lapsilla kaksi vuotta ikäeroa. Esikoisella kauhea uhma, kuopus suostui nukkumaan vaunuissa ekan kerran puolivuotiaana. Sitä ennen oli manducassa koko ajan. Minä kävelin ja työnsin esikoisen rattaita.
Ei ollut isovanhempia lähellä. Ei ollut ystäviä päiväsaikaan. Ei ollut kerhoja kaksivuotiaalle. Ei ollut kunnallista kotiapua - vain keskusteluapua, jota en halunnut. Miehellä helvetillinen työrupeama.
Minun neuvoni ovat, että lähde joka päivä ulos, vaikka tuntuisi miten vaikealta. Pidä esikoista lähellä aina kun voit. AKun vauva vie fyysisesti sylisi, anna esikoiselle henkinen kapasiteettisi. Lue, laula, rakasta. Priorisoi. Käytä eineksiä, tilaa siivooja. Pistä lapset vaikka autoon päiväunille ja ajele surutta ympäriinsä. Ja muista: kohta se on ohi.
Meillä lapset 4- ja 2-vuotiaat ja toistensa parhaat kaverit.[/QUOTE]
Kiitos. Tuli itku kun luin tämän viestisi <3 ihana tuo loppu: muista, kohta se on ohi ja tietysti se, että lapsista on todellista seuraa toisilleen sitten joskus. Se lohduttaa.
Ei ollut isovanhempia lähellä. Ei ollut ystäviä päiväsaikaan. Ei ollut kerhoja kaksivuotiaalle. Ei ollut kunnallista kotiapua - vain keskusteluapua, jota en halunnut. Miehellä helvetillinen työrupeama.
Minun neuvoni ovat, että lähde joka päivä ulos, vaikka tuntuisi miten vaikealta. Pidä esikoista lähellä aina kun voit. AKun vauva vie fyysisesti sylisi, anna esikoiselle henkinen kapasiteettisi. Lue, laula, rakasta. Priorisoi. Käytä eineksiä, tilaa siivooja. Pistä lapset vaikka autoon päiväunille ja ajele surutta ympäriinsä. Ja muista: kohta se on ohi.
Meillä lapset 4- ja 2-vuotiaat ja toistensa parhaat kaverit.[/QUOTE]
Kiitos. Tuli itku kun luin tämän viestisi <3 ihana tuo loppu: muista, kohta se on ohi
ja tietysti se, että lapsista on todellista seuraa toisilleen sitten joskus. Se lohduttaa.
A
Ap.
Vieras
[QUOTE="Tytti";30725331]Ymmärrän sinua ap, esikoiseni on juuri tuollainen vaativa vauva. Ei hänessä ole välttis mitään vikaa, vaan on tempperamentiltaan ns. uuvuttava. Ja juuri tällainen vaativa vauva vaatii äidiltään huomiota 24/7, asiaa ei auta että asiantuntijatkin kehottavat vastaamaan joka vauvan itkuun mahdollisimman nopeasti. Tällainen vaativa vauva kyllä hiljenee kun ikää tulee 3-4 kk, ja alkaa hiljalleen viihtyä leikkimatolla lelujen kanssa, ensin 5 minuuttia ja kohta jo 15 min.
Olet juuri nyt pahimmassa myrskyn silmässä, vauva on juuri itkuisimmassa iässä. Kysymys kuuluukin miten selviät ja jaksat nämä haastavat viikot. Ensin sun pitää korjata syömiset. Syö valmisruokaa kaupasta. Jogurtit, rahkat, ym. on nopea vetää. Mulla oli esikoisen kanssa "sohvakulho" jossa oli aina banaaneja, mantelipussi, jne. joita sain aina napsittua nopeasti.
Sun esikoinen käy nyt läpi kriisiä kun on aina saanut huomiosi. Koita selittää hänelle että kohta tilanne on erilainen, että vauva on nyt erityisen pieni ja tarvitsee hoivaa, mutta että pian teette asioita enemmän yhdessä.
Tsemppiä! Tiedän miten vaikea tuo vaihe on, ja siinä on todella usko koetuksella. Me vielä tuhlattiin rahoja yksityislääkäreihin jne. kun yritettiin selvittää itkun syytä. Itku sitten väheni ja lakkasi 3-5 kk aikana ja vauva oli vaan temperamenttinen, tarvitseva tapaus, "mamman poika".
Minä olin vielä kokonaan yksin tuollaisen vauvan kanssa. Kyllä siinä hulluja ajatuksia ja epätoivon tunteita kävi läpi, mutta siitäkin selviää.[/QUOTE]
Voi kiitos vastauksesta <3 miten oikein selvisit yksinäsi vauvan kanssa? Hatun nosto sinulle
Olet juuri nyt pahimmassa myrskyn silmässä, vauva on juuri itkuisimmassa iässä. Kysymys kuuluukin miten selviät ja jaksat nämä haastavat viikot. Ensin sun pitää korjata syömiset. Syö valmisruokaa kaupasta. Jogurtit, rahkat, ym. on nopea vetää. Mulla oli esikoisen kanssa "sohvakulho" jossa oli aina banaaneja, mantelipussi, jne. joita sain aina napsittua nopeasti.
Sun esikoinen käy nyt läpi kriisiä kun on aina saanut huomiosi. Koita selittää hänelle että kohta tilanne on erilainen, että vauva on nyt erityisen pieni ja tarvitsee hoivaa, mutta että pian teette asioita enemmän yhdessä.
Tsemppiä! Tiedän miten vaikea tuo vaihe on, ja siinä on todella usko koetuksella. Me vielä tuhlattiin rahoja yksityislääkäreihin jne. kun yritettiin selvittää itkun syytä. Itku sitten väheni ja lakkasi 3-5 kk aikana ja vauva oli vaan temperamenttinen, tarvitseva tapaus, "mamman poika".
Minä olin vielä kokonaan yksin tuollaisen vauvan kanssa. Kyllä siinä hulluja ajatuksia ja epätoivon tunteita kävi läpi, mutta siitäkin selviää.[/QUOTE]
Voi kiitos vastauksesta <3 miten oikein selvisit yksinäsi vauvan kanssa? Hatun nosto sinulle
A
Ap.
Vieras
[QUOTE="emppis";30727826]En osaa lähettää kuin voimia! En osaa vielä sanoa, mikä tuolla ikäerolla on helpoin ajanjakso, minulla täällä tänään 2v ja 4v veljekset koetelleet minua todella. Päivästä toiseen kinaavat ja ovat toistensa kimpussa, tänään vuorotellen KARJUIVAT koko päivän. Ihanaa.[/QUOTE]
Eikä tiekkö tästä kommentista kirposi päivän eka nauru 
anteeksi, mutta toi vaan oli niin ihana tuo loppukaneetti
Eikä
tiekkö tästä kommentista kirposi päivän eka nauru anteeksi, mutta toi vaan oli niin ihana tuo loppukaneetti
A
ap.
Vieras
KIITOS ihanasta kommentista <3 Tätäkin lukiessa tuli kyyneleet silmiin, hyvällä tavalla siis
Olet oikeassa, olen ollut esikoiselle paljon läsnä, hän on koko ajan ollut kotihoidossa minun kanssani täällä. Päätin joskus, että jos lapsia teen/saan niin haluan olla heille paras mahdollinen äiti. Ja yllätyin sittemmin itse, miten paljon sain siitä läsnäolemisesta myös itselleni! Ja miten ihana pieni mies esikoisestani tuli, kun hänen kehitystään tuettiin ja hän sai (ja saa tietysti edelleen) ihastelua osakseen. Myönnän, että tavoitteet ovat olleet huiman korkealla. Ja olet siinä oikeassa, että minun pitää höllätä niissä, en voi revetä moneen suuntaan. Saati kloonata itseäni 
Värinäsitteri on uusi juttu mulle, pitääkin heti googlettaa!
Olen saanut aivan ihania viestejä niin monilta äideiltä täällä, että ihan liikutuin. Kiitos teille kaikille! Ihana tietää, etten ole yksin, vaan muutkin naiset kamppailevat samojen asioiden kanssa <3
J
"Joku"
Vieras
Sinne avoimeen,täällä ainakin on niin ihania äitejä ja ohjaajia kerhossa että ottaneet isompaa leikkiin,kantaneet vauvaa että saan kahvit hörpättyä yms..pahinta on se että jos jää kotiin,aika ei kulu ja seinät kaatuu päälle..lähtiminen on välillä helvetillistä ja itketty kaikki 3,mutta ikinä ei oo kaduttanu että sain itteni liikkeelle.
T
"Tättähäärä"
Vieras
VYöhyketerapiaa ja jotain keinua/kehtoa lapselle ehdotan minäkin.
Minulla oli vaativa esikoinen. Hän on nykyään parikymppinen nuorimies, temperamentiltaan vaikuttaa vakaalta, mutta hermostuu jos ei ole mitään tekemistä. Koko ajan 100 rautaa tulessa. Ääntä lähtee nykyään paljon vähemmän kuin 20 v sitten.
Sinun jaksamillesi olisi tärkeää saada syötyä ja juotua riittävästi ja ravinteikasta ruokaa. Eineksetkin menevät jos on pakko, mutta ne eivät suoranaisesti lisää energisyyttäsi. Lisäravinteet uupuneelle ja imettävälle äidille ovat varmaan enemmän tarpeen kuin missään aiemmassa elämänvaiheessa eli kannattaa harkita niitäkin. Olisi hienoa, jos pystyisit järjestämään itsellesi päivittäin edes vartin pituisen syvän rentoutumisen hetken, mutta sitä varten tarvitsisit varmaankin ihmisen, joka katsoisi molempien lasten perään. Löytyisikö ulkoiluttaja-apua vaikka MLL:stä?
care.com -palvelussa löytyy myös halvalla hoitajia, moni heistä auttaisi varmaan jo työkokemuksen vuoksi pari kolme kertaa viikossa. Minäkin tekisin vastaavaa vapaaehtoistyönä. Ongelma on tietysti se, ettei lapsiaan mielellään anna vieraiden käsiin.
Minulla oli vaativa esikoinen. Hän on nykyään parikymppinen nuorimies, temperamentiltaan vaikuttaa vakaalta, mutta hermostuu jos ei ole mitään tekemistä. Koko ajan 100 rautaa tulessa. Ääntä lähtee nykyään paljon vähemmän kuin 20 v sitten.
Sinun jaksamillesi olisi tärkeää saada syötyä ja juotua riittävästi ja ravinteikasta ruokaa. Eineksetkin menevät jos on pakko, mutta ne eivät suoranaisesti lisää energisyyttäsi. Lisäravinteet uupuneelle ja imettävälle äidille ovat varmaan enemmän tarpeen kuin missään aiemmassa elämänvaiheessa eli kannattaa harkita niitäkin. Olisi hienoa, jos pystyisit järjestämään itsellesi päivittäin edes vartin pituisen syvän rentoutumisen hetken, mutta sitä varten tarvitsisit varmaankin ihmisen, joka katsoisi molempien lasten perään. Löytyisikö ulkoiluttaja-apua vaikka MLL:stä?
care.com -palvelussa löytyy myös halvalla hoitajia, moni heistä auttaisi varmaan jo työkokemuksen vuoksi pari kolme kertaa viikossa. Minäkin tekisin vastaavaa vapaaehtoistyönä. Ongelma on tietysti se, ettei lapsiaan mielellään anna vieraiden käsiin.
