Kaamosmasennuksesta kärsivät tai läheiset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lahja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miehelläni on mielestäni paha kaamosmasennus. Hän on koko ajan ärtynyt ja pahalla tuulella, eikä tahdo päästä aamuisin millään sängystä ylös. Se on ihan sama onko hän nukkunut 8 vai 12 h, väsymys on hirveä ja mies vaan istuu harmaana sängyn laidalla. Serotoniinilääkitys estää pahinta kiukuttelua ja raivoamista, mutta mikään ei auta siihen, että kaikki asiat ovat huonosti n. loka-tammikuun ajan. Mies haaveilee aina muutosta johonkin lämpimään maahan ja ymmärrän kyllä sen. Kirkasvalolamppu meillä on, mutta valohoitoa pitäisi mieluiten ottaa aamuisin ja kun toinen ei millään pääse sängystä ylös, se jää ottamatta. Tämä on meidän toivomme ensi talveksi: http://valkee.fi/
 
Minä sain avun mäkikuismasta. Jo toinen talvi, että osaan nauttia elämästä myös talvella!

Oma kaamosmasennuskeni alkaa hiljalleen syyshämärissä ja on ihan pahimmillaan joulu-helmikuun välillä. Kestää siis aika pitkään. Olen tuolloin uupunut kokoa jan, ärsyyntynyt ja riidanhaluinen, aloitekyvytön...Voisi vain nukkua ja nukkua. Pahimmillaan ene ole kyennyt tekemään oikein mitään, istunut vaan pöydässä ilmeettömänä, riiputtanut päätä ja odottanut iltaa, että sais mennä jo sänkyyn.

Mäkikuisman aloitan elokuussa, syön sitä huhtikuulle. Ei ole ollut enää oireita. Nautin elämästä ja jaksan kaikkea ihan kuten muutkin!
 
Mä oon tänä vuonna kokeillu d-vitamiinikuuria. 40-60mikrogr. päivässä. On ehkä hieman auttanut.
Olo on ollut paljon parempi kuin aikaisempina vuosina, mutta muutama oikein huono päiväkin on ollut. Ei sentään kuukausia.
Vaikea sanoa. On ollut muutenkin erilaista kun nyt tuo lapsi pitää kiireisenä.
 

Yhteistyössä