Kaari Utrion juttu

[Miesnàkòkulma]

Mità ajan kirjoituksillani takaa. Minua on ihmetyttànyt se, miten ihmisten suhtautuminen tiettyihin asioihin on niin kevyttà, ikààn kuin ei olisi haluttu tai uskallettu ajatella niità loppuun, pohjia myòten.

Vaikkapa tuon nautintoprinsiipin hyvàksyminen tàysin ongelmattomana ja itsestààn selvànà tekojen motiivina, niin seksissà kuin muuallakin. Olen koettanut stimuloida ihmisià pohtimaan ja perustelemaan edes itselleen, miksi elàvàt ja ajattelevat niin kuin ajattelevat. Siis vàhàn syvàllisemmin, kuin esimerkiksi ettà "eihàn seksissà mitààn pohjimmiltaan vààràà voi olla, kun se kerran tuntuu niin hyvàltà".

 

[heh]

Eihän seksissä ole mitään väärää, se on luonnollinen asia!

 

[Nainen myös]

Että pohjimmiltaan koko kirjoittelusi on tarkoituskin provosoida muita? Kutsut sitä vaan itse stimuloinniksi. Olenkin ajatellut, että tarkoituksesi täytyy olla provosointi tai sitten tuen etsintä omalle päättelyllesi. Tähän nimittäin teksteissäsi viittaa eräs kysymystekninen asia, jonka takia ihmettelinkin mitä oikein toivot kysymyksiisi vastattavan?

Periaatteessa silloin jos haluaa ihmisten vastaavan jotakin mitä he itse haluavat vastata ja mikä on heidän oma mielipiteensä asioista, ei kannata muotoilla kysymystä niin kuin aika monessa kirjoituksessa olet tehnyt. Eli esität ensin väitelauseen ja sitten kirjoitat perään esim. eikö olekkin näin. Esimerkiksi banaani on pahaa, eikö olekkin? Tai sitten aloitat kysymyksen johdattelulla "Eikö olekkin johdonmukaisempaa..." ja sitten seuraa väite.

Olen itse luokanopettaja ja aikoinaan opiskellessani didaktisia opintoja mainittiin olevan suorastaan kardinaalimunaus kysyä keneltäkään mielipidettä yhtään mistään noin johdattelevasti. Henkilö joka ei ole oikein varma mielipiteistään ja jolla ei ole asiasta oikein minkäänlaista kantaa (ja kaikkihan jostakin asiasta ovat epävarmoja) on suurella todennäköisyydellä automaattisesti samaa mieltä kanssasi, koska kysymys sisältää kysyjää miellyttävän vastauksen jo itsessään. Vastaajalle ei jätetä mahdollisuutta muodostaa asiasta omaa kantaa.

Mikäli vastaaja on henkilö, joka on varma mielipiteistään ja jolla yleensäkin on selkeä kanta asiaan, hän yleensä kokee johdattelevat kysymykset ärsyttävinä ja omaa mielipidettään väheksyvinä ja saattaa kokea älyään loukattavan; kirjaimellisesti sellaiset kysymykset ottavat aivoon. Näin ollen seurauksena on usein provosoituminen ja hyökkäys useimmiten kysyjää, ei niinkään kysymystä kohtaan. Näitä asioita tarkoitin kun kysyin, että mitä íhmettä haluat ihmisten sinulle vastaavan.

Anteeksi nyt taas tämä vuodatus, taitaa mennä sinne kuuluisan pilkunnussimisen puolelle. Koira ei näimmä pääse karvoistaan, eikä opettaja opettamisestaan, edes nettikeskusteluissa. Pienenä puolustuksena itselleni, olen sairaslomalla ja aika käy pitkäksi, joten tulee luettua näitä tekstejä vähän turhan tarkasti. Ja kyllähän sinä nämä asiat jo ennestään tiesitkin, eikö niin...

 

[Parisuhteellisuusteoria]

Seksi on luonnollinen osa parisuhdetta, eikös olekin? Onko Miesnäkökulman suhde sitten luonnoton?

 

[Jaakko]

Että pohjimmiltaan koko kirjoittelusi on tarkoituskin provosoida muita? Kutsut sitä vaan itse stimuloinniksi. Olenkin ajatellut, että tarkoituksesi täytyy olla provosointi tai sitten tuen etsintä omalle päättelyllesi. Tähän nimittäin teksteissäsi viittaa eräs kysymystekninen asia, jonka takia ihmettelinkin mitä oikein toivot kysymyksiisi vastattavan?

Periaatteessa silloin jos haluaa ihmisten vastaavan jotakin mitä he itse haluavat vastata ja mikä on heidän oma mielipiteensä asioista, ei kannata muotoilla kysymystä niin kuin aika monessa kirjoituksessa olet tehnyt. Eli esität ensin väitelauseen ja sitten kirjoitat perään esim. eikö olekkin näin. Esimerkiksi banaani on pahaa, eikö olekkin? Tai sitten aloitat kysymyksen johdattelulla "Eikö olekkin johdonmukaisempaa..." ja sitten seuraa väite.

Olen itse luokanopettaja ja aikoinaan opiskellessani didaktisia opintoja mainittiin olevan suorastaan kardinaalimunaus kysyä keneltäkään mielipidettä yhtään mistään noin johdattelevasti. Henkilö joka ei ole oikein varma mielipiteistään ja jolla ei ole asiasta oikein minkäänlaista kantaa (ja kaikkihan jostakin asiasta ovat epävarmoja) on suurella todennäköisyydellä automaattisesti samaa mieltä kanssasi, koska kysymys sisältää kysyjää miellyttävän vastauksen jo itsessään. Vastaajalle ei jätetä mahdollisuutta muodostaa asiasta omaa kantaa.

Mikäli vastaaja on henkilö, joka on varma mielipiteistään ja jolla yleensäkin on selkeä kanta asiaan, hän yleensä kokee johdattelevat kysymykset ärsyttävinä ja omaa mielipidettään väheksyvinä ja saattaa kokea älyään loukattavan; kirjaimellisesti sellaiset kysymykset ottavat aivoon. Näin ollen seurauksena on usein provosoituminen ja hyökkäys useimmiten kysyjää, ei niinkään kysymystä kohtaan. Näitä asioita tarkoitin kun kysyin, että mitä íhmettä haluat ihmisten sinulle vastaavan.

Anteeksi nyt taas tämä vuodatus, taitaa mennä sinne kuuluisan pilkunnussimisen puolelle. Koira ei näimmä pääse karvoistaan, eikä opettaja opettamisestaan, edes nettikeskusteluissa. Pienenä puolustuksena itselleni, olen sairaslomalla ja aika käy pitkäksi, joten tulee luettua näitä tekstejä vähän turhan tarkasti. Ja kyllähän sinä nämä asiat jo ennestään tiesitkin, eikö niin...

Voi sinua vanha ope, kumpa me kaikki päästäisiin pilkunnussinnasta pillunnussintaan niin elämä olisi paljon hauskempaa...

 

[Miesnàkòkulma]

Olet varmaan oikeassa tuon tyylini suhteen. Voin vain puolustautua, ettà luonnontieteilijànà olen tottunut "johtamaan" asioita juuri kuten teen. Siis làhtien alkuolettamuksesta tai jostakin yleisesti tiedetystà tosiasiasta tyyliin: "tàstà taas seuraa, ettà..." Ja lopuksi usein kysyn oppilailta: "eikò niin?". Ihan vain varmistaakseni, ettà asia on ymmàrretty. Mutta ymmàrràn, ettà tàmànkaltaisessa keskustelussa tapa voidaan kokea àrsyttàvànà.

Itse koen provosoinniksi menettelyn, jossa tahallaan heitetààn kàrjekkàità nàkemyksià tarkoituksena saada toiset suuttumaan tai ainakin kiihtymààn. Itse olen pyrkinyt esittàmààn nàkòkohtia, jotka saisiavat ihmiset ajattelemaan.

Nimimerkille: "Heh". Tuo heittosi, ettei seksissà ole (Siis koskaan, missààn olosuhteissa, millààn tavalla toteutettuna) mitààn vààràà, koska "se on luonnollinen asia", vaatii kyllà perustelut.

 

[niin]

Toisaalta sekin, että seksissä (oletusarvoisesti) olisi jotain väärää, vaatii myös perustelut. Eikä perusteluksi riitä sinun henkilökohtaiset pakkomielteesi naisten synnytyskuolemista tai sairaalloinen kontrollintarpeesi.

 

[Guest]

Niinpä, ja tuo jatkuva vetoaminen joihinkin historiallisiin seikkoihin on vähintääkin ärsyttävää. Mitä ihmeen tekemistä sillä on nykypäivän kanssa, jos naiset joskus vuonna 1 ja 2 ovat pelänneet kuolevansa synnytykseen. Tuskin kukaan normaalijärkinen nainen semmoista enää nykyään tosissaan pelkää.

Off-topic, mutta pakko on kommentoida: Kyllä pelkää, ihan tosissaan ja niin paljon että siitä synnytyspelon takia halutaan keisarinleikkaus tai lapset jäävät tekemättä. Ja nämä ihmiset ovat ihan järkeviä, tavallisia ihmisiä. Synnytys on niitä elämän asioita, joihin on syytä suhtautua realistisesti ja kunnioittaen, kuten kaikkiin isoihin elämän ja kuoleman asioihin. Tietyt riskit ovat aina olemassa, vaikka asummekin hyvän terveydenhoidon maassa. Yksi pelkää enemmän, toinen vähemmän, kolmas ei ehkä ollenkaan. Ei nykypäivän ihminen niin kauhean erilainen ole historiaan verrattuna, evoluution rattaat pyörivät hitaasti.

 

[Nainen myös]

Että pohjimmiltaan koko kirjoittelusi on tarkoituskin provosoida muita? Kutsut sitä vaan itse stimuloinniksi. Olenkin ajatellut, että tarkoituksesi täytyy olla provosointi tai sitten tuen etsintä omalle päättelyllesi. Tähän nimittäin teksteissäsi viittaa eräs kysymystekninen asia, jonka takia ihmettelinkin mitä oikein toivot kysymyksiisi vastattavan?

Periaatteessa silloin jos haluaa ihmisten vastaavan jotakin mitä he itse haluavat vastata ja mikä on heidän oma mielipiteensä asioista, ei kannata muotoilla kysymystä niin kuin aika monessa kirjoituksessa olet tehnyt. Eli esität ensin väitelauseen ja sitten kirjoitat perään esim. eikö olekkin näin. Esimerkiksi banaani on pahaa, eikö olekkin? Tai sitten aloitat kysymyksen johdattelulla "Eikö olekkin johdonmukaisempaa..." ja sitten seuraa väite.

Olen itse luokanopettaja ja aikoinaan opiskellessani didaktisia opintoja mainittiin olevan suorastaan kardinaalimunaus kysyä keneltäkään mielipidettä yhtään mistään noin johdattelevasti. Henkilö joka ei ole oikein varma mielipiteistään ja jolla ei ole asiasta oikein minkäänlaista kantaa (ja kaikkihan jostakin asiasta ovat epävarmoja) on suurella todennäköisyydellä automaattisesti samaa mieltä kanssasi, koska kysymys sisältää kysyjää miellyttävän vastauksen jo itsessään. Vastaajalle ei jätetä mahdollisuutta muodostaa asiasta omaa kantaa.

Mikäli vastaaja on henkilö, joka on varma mielipiteistään ja jolla yleensäkin on selkeä kanta asiaan, hän yleensä kokee johdattelevat kysymykset ärsyttävinä ja omaa mielipidettään väheksyvinä ja saattaa kokea älyään loukattavan; kirjaimellisesti sellaiset kysymykset ottavat aivoon. Näin ollen seurauksena on usein provosoituminen ja hyökkäys useimmiten kysyjää, ei niinkään kysymystä kohtaan. Näitä asioita tarkoitin kun kysyin, että mitä íhmettä haluat ihmisten sinulle vastaavan.

Anteeksi nyt taas tämä vuodatus, taitaa mennä sinne kuuluisan pilkunnussimisen puolelle. Koira ei näimmä pääse karvoistaan, eikä opettaja opettamisestaan, edes nettikeskusteluissa. Pienenä puolustuksena itselleni, olen sairaslomalla ja aika käy pitkäksi, joten tulee luettua näitä tekstejä vähän turhan tarkasti. Ja kyllähän sinä nämä asiat jo ennestään tiesitkin, eikö niin...

Voi sinua vanha ope, kumpa me kaikki päästäisiin pilkunnussinnasta pillunnussintaan niin elämä olisi paljon hauskempaa...

No voi sinua Jaakko kulta, mutta kun tämä ope sattuu olemaan kaiken muun pahan lisäksi vielä vanhapiikakin (tosin vasta kolmekymppinen sellainen), niin on varmaan paras, että pysyn tällä pilkunnussimis-linjalla ja jätän nuo muut nussimiset sitten muille. Pilkunnussimisesta puheenollen sanan kumpa oikea kirjoitusasu on kunpa, vaikka se siis lausutaan kumpa...

 

[Nainen myös]

Olet varmaan oikeassa tuon tyylini suhteen. Voin vain puolustautua, ettà luonnontieteilijànà olen tottunut "johtamaan" asioita juuri kuten teen. Siis làhtien alkuolettamuksesta tai jostakin yleisesti tiedetystà tosiasiasta tyyliin: "tàstà taas seuraa, ettà..." Ja lopuksi usein kysyn oppilailta: "eikò niin?". Ihan vain varmistaakseni, ettà asia on ymmàrretty. Mutta ymmàrràn, ettà tàmànkaltaisessa keskustelussa tapa voidaan kokea àrsyttàvànà.

Itse koen provosoinniksi menettelyn, jossa tahallaan heitetààn kàrjekkàità nàkemyksià tarkoituksena saada toiset suuttumaan tai ainakin kiihtymààn. Itse olen pyrkinyt esittàmààn nàkòkohtia, jotka saisiavat ihmiset ajattelemaan.

Niinhän se on, tavoistaan on vaikea päästä eroon. Se on tämä opettaminen merkillinen juttu, ei siitä oikein pääse koskaan eroon, edes silloin kun olisi tarkoitus vaan keskustella asioista. Keskustelukumppanit eivät kuitenkaan ole niitä opetettavia, eikä keskustelunalaiset asiat useinkaan ainoita hyväksyttävissä olevia totuuksia. Luonnontieteissä tosin se yksi ainoa totuus taitaa eri asioista löytyä helpommin kuin minulle tutummasta kasvatustieteestä, jossa yhtä totuutta ei oikein löydy mistään asiasta, vaan kaikkeen on olemassa monta oikeaa vastausta.

 

[Nainen myös]

Niin ja vielä Miesnäkökulmalle, kyllä ne näkemyksesi seksuaalisuudesta näin "vanhanpiian" näkövinkkelistäkin katsottuna ovat aika kärjekkäitä...

 

[höpö]

Ehkäpä Miesnäkökulma haluaa selvästi tuoda julki oman valintansa ja eläntapansa, joka ei ole mikään tavanomainen valinta - miehelle. Siinä hän on ollut harvinaisen uskalias. Hänhän on jättänyt taakseen osan perinteistä miehisyyttä ja (mahdollista) potentiaaliaaan. Hän on tehnyt hyvin vahvan moraalisen päätöksen omilla perusteillaan.

Useimmille lienee hyvin vaikeaa olla samaa mieltä ja hyväksyä hänen perusteluitaan ja näkemystään, joka on ERILAINEN. Itseäni ei silti kovinkaan kirvo hänen ajattelunsa, koskapa siten tuskin mitään menetän. Annan hänen pitää näkemyksensä ja ajatella tavallan. Huomaan tosin, miten vaikeaa yleisesti ottaen on hyväksyä selvästi poikkeavia ajatuksia ja toimintaa, ihmisten erilaisuutta.

Nainen myös, kun tivaat Miesnäkökulman kysymyksenasettelua ja keskustelujen tarkoitusta, niin luulenpa, että motiivina voisi olla vaikkapa vain oman näkemyksen vahvistaminen suhteessa kaikkiin vasta-argumentteihin. Eikö olekin niin , että mitä useammin omaa ajatustaan toistaa, sitä tukevammin se mieleen kiinnittyy. Joten harvemmin kai väittelyllä kenenkään mieltä saa muutettua.

 

[Nainen myös]

Ehkäpä Miesnäkökulma haluaa selvästi tuoda julki oman valintansa ja eläntapansa, joka ei ole mikään tavanomainen valinta - miehelle. Siinä hän on ollut harvinaisen uskalias. Hänhän on jättänyt taakseen osan perinteistä miehisyyttä ja (mahdollista) potentiaaliaaan. Hän on tehnyt hyvin vahvan moraalisen päätöksen omilla perusteillaan.

Useimmille lienee hyvin vaikeaa olla samaa mieltä ja hyväksyä hänen perusteluitaan ja näkemystään, joka on ERILAINEN. Itseäni ei silti kovinkaan kirvo hänen ajattelunsa, koskapa siten tuskin mitään menetän. Annan hänen pitää näkemyksensä ja ajatella tavallan. Huomaan tosin, miten vaikeaa yleisesti ottaen on hyväksyä selvästi poikkeavia ajatuksia ja toimintaa, ihmisten erilaisuutta.

Nainen myös, kun tivaat Miesnäkökulman kysymyksenasettelua ja keskustelujen tarkoitusta, niin luulenpa, että motiivina voisi olla vaikkapa vain oman näkemyksen vahvistaminen suhteessa kaikkiin vasta-argumentteihin. Eikö olekin niin , että mitä useammin omaa ajatustaan toistaa, sitä tukevammin se mieleen kiinnittyy. Joten harvemmin kai väittelyllä kenenkään mieltä saa muutettua.

Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Tuosta kysymyksenasettelun tivaamisesta vain sen verran, että ne kysymykset nyt vain alkoi ottamaan aivoon, kun täällä kotona pitkästyessäni olen näitä keskusteluja vähän liiankin tarkkaan lukenut. Eihän sen nyt oikeasti niin väliä ole kuinka niitä kysymyksiä tekee. Ja onhan se toki niinkin, että omat ajatukset alkavat tuntua oikeammilta kun niitä paljon toistaa ja varsinkin jos niitä samalla kirjoittaa. Näillä "eikö olekkin niin" ym. lausahduksilla usein pyritään myös vahvistamaan viestin perillemeno vastaanottajalle, joskin ehkä hieman alleviivaten.

 

[hmmjaa]

Huomaan tosin, miten vaikeaa yleisesti ottaen on hyväksyä selvästi poikkeavia ajatuksia ja toimintaa, ihmisten erilaisuutta.

Ilmeisesti et tunne nimimerkin Miesnäkökulma "foorumihistoriaa". Hän on muissa ketjuissa toistuvasti korostanut sitä, että seksiä parisuhteelta toivovat ovat addikteja, kaikki jotka haluavat kokeilla muitakin seksin iloja kuin pikapanoa pimeässä peiton alla lisääntymistarkoituksessa ovat perverssejä, ja että seksiin kuuluvat eritteet, äänet yms. luonnolliset asiat, sukupuolielimistä puhumattakaan, ovat (jollain universaalin totuuden tasolla) ällöttäviä ja vastenmielisiä. Hän puhuu jatkuvasti muille "alaspäin", ilmeisesti koska pitää omaa tapaansa elää ainoana oikeana. Hänelle se varmasti onkin oikea tapa elää, ja hyvä niin, mutta hänen tulisi kaikessa viisaudessaan tajuta, että ihmiset näkevät asioita eri näkökulmilta, eikä tällaisessa asiassa ole mitään absoluuttista totuutta.

Ja omasta mielestäni tapa jolla hän käsittelee normaalia, luonnollista seksuaalisuutta, on hieman epäterve.

 

[Minna]

Ehkä häntä on käytetty seksuaalisesti hyväksi lapsena. Se selittäisi luonnollisen seksuaalisuuden mieltämisen perverssiksi käytökseksi.

 

[Miesnàkòkulma]

Aikaa on rajoitetusti, ja vastaan lyhyesti.

Ei, minua ei ole hyvàksikàytetty lapsena. Kotini oli hyvà ja kasvuympàristòni turvallinen.

Motiivinani, ja uskokaa nyt rehellisyyteeni, ei ole ollut valintojeni toistuva perustelu omalle itselleni, vaan todellakin saada ihmiset ajattelemaan.

Kun murrosiàssà koetin ottaa toisten poikien kanssa nàmà asiat puheeksi, esimerkiksi tuon vaaran ja tuskan, jota luonnollinen seksi vàistàmàttà naiselle aiheuttaa, niin minua kohdeltiin kuin vàhà-àlyistà. Seksi on huvi ja nautinto ja sillà siisti, miehen vastuu rajoittuu (korkeintaan) ehkàisystà huolehtimiseen, ja kaikki eettisten nàkòkohtien esille tuominen on jotakin "kòrttilàistà". Tuo itsepitainen haluttomuus todella ajatella asiaa pohjia myòten, koska se saattaisi johtaa jonkin nautinnolliseksi koetun asian kyseenalaistamiseen, kuuluu minusta tààllàkin monissa puheenvuoroissa.

Seksin eritteisiin ja ààniin tulin tyhmyyttàni suoraan vastanneeksi, kun kysyttiin. Vàittààkò kukaan tosissaan, ettà ne ovat esteettisesti mitenkààn miellyttàvià. Syòminen on nautinto ja ihan luonnollista, mutta en minà sylkipàrskeille tai ruoantàhteille hampaidenkoloissa mitààn oodeja kirjoitelisi.

Onko esimerkiksi dildoilla ja muilla leluilla àhriminen tai fiksoituminen vaikkapa anaaliseksiin "normaalia, luonnollista seksuaalisuutta" on kysymys, josta voitaisiin keskustella paljonkin.

Seksin harjoittaminen ilman lisààntymistarkoitusta on hedelmàllisessà iàssà oleville ihmisille tullut mahdolliseksi vasta tehokkaiden, turvallisten ja halpojen ehkàisymenetlemien kehityttyà. Luonnollisiahan ne eivàt ole, joten ei-lisààntymismielessà harjoitettua "normaalia, luonnollista seksuaalisuutta" ei ole olemassakaan.

 

[erilainen nainen]

Olen myös pohdiskelevaa tyyppiä, mutta nainen. Huomaan olevani monissa asioissa eri mieltä kuin ns. tavalliset tallaajat. Tässä esimerkkejä:

Pidän selibaatissa olemisesta.(Kaksi lasta, tyttö ja poika)
Aseistakieltäytyjä on tavallista fiksumpi ihminen.
Turkistarhaus ja aitojen turkkien ja somisteiden käyttö ei ole hyväksyttävää.
Minulla on korkea moraalikäsitys.
Minusta monet yksinhuoltajat ovat rohkeampia kuin parisuhteessa elävät.
Avioliitot ovat nyky-yhteiskunnassa turhia.
Lasten valta kodeissa ja kouluissa ei saisi olla suurempi kuin vanhempien ja opettajien.
Huumeiden, alkoholin ja tupakan myynti ja valmistus voitaisiin lopettaa kokonaan.
Ei sukupuoleen sidottuja malleja -> miesten/naisten työt, vaaleanpunaista tytöille/sinistä pojille, vain tyttö voi pitää hametta, koruja, jne.
En kuulu mihinkään uskontokuntaan, mutta uskon jälleensyntymiseen-> valtio ja kirkko pitäisi erottaa toisistaan
Homous tai lesbous ei tee ihmisestä huonompaa/parempaa.
Kaikille halukkaille pitäisi järjestää jotain työtä, jos ammattia vastaavaa työtä ei ole tarjolla, jolloin he saisivat saman verran tai hieman enemmän rahaa/kk kuin työttömänä.
Väkivalta pitäisi poistaa televisiosta.

Olisi kiva saada lukea ap:n lista, jos mahdollista?

 

[Jaakko]

Että pohjimmiltaan koko kirjoittelusi on tarkoituskin provosoida muita? Kutsut sitä vaan itse stimuloinniksi. Olenkin ajatellut, että tarkoituksesi täytyy olla provosointi tai sitten tuen etsintä omalle päättelyllesi. Tähän nimittäin teksteissäsi viittaa eräs kysymystekninen asia, jonka takia ihmettelinkin mitä oikein toivot kysymyksiisi vastattavan?

Periaatteessa silloin jos haluaa ihmisten vastaavan jotakin mitä he itse haluavat vastata ja mikä on heidän oma mielipiteensä asioista, ei kannata muotoilla kysymystä niin kuin aika monessa kirjoituksessa olet tehnyt. Eli esität ensin väitelauseen ja sitten kirjoitat perään esim. eikö olekkin näin. Esimerkiksi banaani on pahaa, eikö olekkin? Tai sitten aloitat kysymyksen johdattelulla "Eikö olekkin johdonmukaisempaa..." ja sitten seuraa väite.

Olen itse luokanopettaja ja aikoinaan opiskellessani didaktisia opintoja mainittiin olevan suorastaan kardinaalimunaus kysyä keneltäkään mielipidettä yhtään mistään noin johdattelevasti. Henkilö joka ei ole oikein varma mielipiteistään ja jolla ei ole asiasta oikein minkäänlaista kantaa (ja kaikkihan jostakin asiasta ovat epävarmoja) on suurella todennäköisyydellä automaattisesti samaa mieltä kanssasi, koska kysymys sisältää kysyjää miellyttävän vastauksen jo itsessään. Vastaajalle ei jätetä mahdollisuutta muodostaa asiasta omaa kantaa.

Mikäli vastaaja on henkilö, joka on varma mielipiteistään ja jolla yleensäkin on selkeä kanta asiaan, hän yleensä kokee johdattelevat kysymykset ärsyttävinä ja omaa mielipidettään väheksyvinä ja saattaa kokea älyään loukattavan; kirjaimellisesti sellaiset kysymykset ottavat aivoon. Näin ollen seurauksena on usein provosoituminen ja hyökkäys useimmiten kysyjää, ei niinkään kysymystä kohtaan. Näitä asioita tarkoitin kun kysyin, että mitä íhmettä haluat ihmisten sinulle vastaavan.

Anteeksi nyt taas tämä vuodatus, taitaa mennä sinne kuuluisan pilkunnussimisen puolelle. Koira ei näimmä pääse karvoistaan, eikä opettaja opettamisestaan, edes nettikeskusteluissa. Pienenä puolustuksena itselleni, olen sairaslomalla ja aika käy pitkäksi, joten tulee luettua näitä tekstejä vähän turhan tarkasti. Ja kyllähän sinä nämä asiat jo ennestään tiesitkin, eikö niin...

Voi sinua vanha ope, kumpa me kaikki päästäisiin pilkunnussinnasta pillunnussintaan niin elämä olisi paljon hauskempaa...

No voi sinua Jaakko kulta, mutta kun tämä ope sattuu olemaan kaiken muun pahan lisäksi vielä vanhapiikakin (tosin vasta kolmekymppinen sellainen), niin on varmaan paras, että pysyn tällä pilkunnussimis-linjalla ja jätän nuo muut nussimiset sitten muille. Pilkunnussimisesta puheenollen sanan kumpa oikea kirjoitusasu on kunpa, vaikka se siis lausutaan kumpa...

Jos minun kumpa ei sinulle kelpaa niin tuskinpa muukaan nussinta...varmasti aktin jälkeen sanoisit.."väärin nussittu"...semmosia te opet olette..ja siksi myös usein vanhojapiikoja.

 

[Nainen myös]

Että pohjimmiltaan koko kirjoittelusi on tarkoituskin provosoida muita? Kutsut sitä vaan itse stimuloinniksi. Olenkin ajatellut, että tarkoituksesi täytyy olla provosointi tai sitten tuen etsintä omalle päättelyllesi. Tähän nimittäin teksteissäsi viittaa eräs kysymystekninen asia, jonka takia ihmettelinkin mitä oikein toivot kysymyksiisi vastattavan?

Periaatteessa silloin jos haluaa ihmisten vastaavan jotakin mitä he itse haluavat vastata ja mikä on heidän oma mielipiteensä asioista, ei kannata muotoilla kysymystä niin kuin aika monessa kirjoituksessa olet tehnyt. Eli esität ensin väitelauseen ja sitten kirjoitat perään esim. eikö olekkin näin. Esimerkiksi banaani on pahaa, eikö olekkin? Tai sitten aloitat kysymyksen johdattelulla "Eikö olekkin johdonmukaisempaa..." ja sitten seuraa väite.

Olen itse luokanopettaja ja aikoinaan opiskellessani didaktisia opintoja mainittiin olevan suorastaan kardinaalimunaus kysyä keneltäkään mielipidettä yhtään mistään noin johdattelevasti. Henkilö joka ei ole oikein varma mielipiteistään ja jolla ei ole asiasta oikein minkäänlaista kantaa (ja kaikkihan jostakin asiasta ovat epävarmoja) on suurella todennäköisyydellä automaattisesti samaa mieltä kanssasi, koska kysymys sisältää kysyjää miellyttävän vastauksen jo itsessään. Vastaajalle ei jätetä mahdollisuutta muodostaa asiasta omaa kantaa.

Mikäli vastaaja on henkilö, joka on varma mielipiteistään ja jolla yleensäkin on selkeä kanta asiaan, hän yleensä kokee johdattelevat kysymykset ärsyttävinä ja omaa mielipidettään väheksyvinä ja saattaa kokea älyään loukattavan; kirjaimellisesti sellaiset kysymykset ottavat aivoon. Näin ollen seurauksena on usein provosoituminen ja hyökkäys useimmiten kysyjää, ei niinkään kysymystä kohtaan. Näitä asioita tarkoitin kun kysyin, että mitä íhmettä haluat ihmisten sinulle vastaavan.

Anteeksi nyt taas tämä vuodatus, taitaa mennä sinne kuuluisan pilkunnussimisen puolelle. Koira ei näimmä pääse karvoistaan, eikä opettaja opettamisestaan, edes nettikeskusteluissa. Pienenä puolustuksena itselleni, olen sairaslomalla ja aika käy pitkäksi, joten tulee luettua näitä tekstejä vähän turhan tarkasti. Ja kyllähän sinä nämä asiat jo ennestään tiesitkin, eikö niin...

Voi sinua vanha ope, kumpa me kaikki päästäisiin pilkunnussinnasta pillunnussintaan niin elämä olisi paljon hauskempaa...

No voi sinua Jaakko kulta, mutta kun tämä ope sattuu olemaan kaiken muun pahan lisäksi vielä vanhapiikakin (tosin vasta kolmekymppinen sellainen), niin on varmaan paras, että pysyn tällä pilkunnussimis-linjalla ja jätän nuo muut nussimiset sitten muille. Pilkunnussimisesta puheenollen sanan kumpa oikea kirjoitusasu on kunpa, vaikka se siis lausutaan kumpa...

Jos minun kumpa ei sinulle kelpaa niin tuskinpa muukaan nussinta...varmasti aktin jälkeen sanoisit.."väärin nussittu"...semmosia te opet olette..ja siksi myös usein vanhojapiikoja.

Voi Jaakko, Jaakko, eikö äiti ole opettanut, että aikuisten keskusteluja ei saa häiritä?

 

[Jaakko]

Että pohjimmiltaan koko kirjoittelusi on tarkoituskin provosoida muita? Kutsut sitä vaan itse stimuloinniksi. Olenkin ajatellut, että tarkoituksesi täytyy olla provosointi tai sitten tuen etsintä omalle päättelyllesi. Tähän nimittäin teksteissäsi viittaa eräs kysymystekninen asia, jonka takia ihmettelinkin mitä oikein toivot kysymyksiisi vastattavan?

Periaatteessa silloin jos haluaa ihmisten vastaavan jotakin mitä he itse haluavat vastata ja mikä on heidän oma mielipiteensä asioista, ei kannata muotoilla kysymystä niin kuin aika monessa kirjoituksessa olet tehnyt. Eli esität ensin väitelauseen ja sitten kirjoitat perään esim. eikö olekkin näin. Esimerkiksi banaani on pahaa, eikö olekkin? Tai sitten aloitat kysymyksen johdattelulla "Eikö olekkin johdonmukaisempaa..." ja sitten seuraa väite.

Olen itse luokanopettaja ja aikoinaan opiskellessani didaktisia opintoja mainittiin olevan suorastaan kardinaalimunaus kysyä keneltäkään mielipidettä yhtään mistään noin johdattelevasti. Henkilö joka ei ole oikein varma mielipiteistään ja jolla ei ole asiasta oikein minkäänlaista kantaa (ja kaikkihan jostakin asiasta ovat epävarmoja) on suurella todennäköisyydellä automaattisesti samaa mieltä kanssasi, koska kysymys sisältää kysyjää miellyttävän vastauksen jo itsessään. Vastaajalle ei jätetä mahdollisuutta muodostaa asiasta omaa kantaa.

Mikäli vastaaja on henkilö, joka on varma mielipiteistään ja jolla yleensäkin on selkeä kanta asiaan, hän yleensä kokee johdattelevat kysymykset ärsyttävinä ja omaa mielipidettään väheksyvinä ja saattaa kokea älyään loukattavan; kirjaimellisesti sellaiset kysymykset ottavat aivoon. Näin ollen seurauksena on usein provosoituminen ja hyökkäys useimmiten kysyjää, ei niinkään kysymystä kohtaan. Näitä asioita tarkoitin kun kysyin, että mitä íhmettä haluat ihmisten sinulle vastaavan.

Anteeksi nyt taas tämä vuodatus, taitaa mennä sinne kuuluisan pilkunnussimisen puolelle. Koira ei näimmä pääse karvoistaan, eikä opettaja opettamisestaan, edes nettikeskusteluissa. Pienenä puolustuksena itselleni, olen sairaslomalla ja aika käy pitkäksi, joten tulee luettua näitä tekstejä vähän turhan tarkasti. Ja kyllähän sinä nämä asiat jo ennestään tiesitkin, eikö niin...

Voi sinua vanha ope, kumpa me kaikki päästäisiin pilkunnussinnasta pillunnussintaan niin elämä olisi paljon hauskempaa...

No voi sinua Jaakko kulta, mutta kun tämä ope sattuu olemaan kaiken muun pahan lisäksi vielä vanhapiikakin (tosin vasta kolmekymppinen sellainen), niin on varmaan paras, että pysyn tällä pilkunnussimis-linjalla ja jätän nuo muut nussimiset sitten muille. Pilkunnussimisesta puheenollen sanan kumpa oikea kirjoitusasu on kunpa, vaikka se siis lausutaan kumpa...

Jos minun kumpa ei sinulle kelpaa niin tuskinpa muukaan nussinta...varmasti aktin jälkeen sanoisit.."väärin nussittu"...semmosia te opet olette..ja siksi myös usein vanhojapiikoja.

Voi Jaakko, Jaakko, eikö äiti ole opettanut, että aikuisten keskusteluja ei saa häiritä?

Sory, tuo jäi äidiltä kyllä opettamatta...mutta vastaan kiltisti aina kun kysytään..myös opelle.

 

[tuli]

Maailma muuttuu ja elämä sen mukana. Jos keskiajalla naisten yleisin kuolinsyy oli synnytykseen, tai siitä aiheutuviin komplikaatioihin menehtyminen, niin näinhän ei ole enää (Suomessa). Nykyään kotiväkivalta taitaa olla yleisin kuoleman syy (nyt ei lasketa sairauksia, joihin saadaan hoitoa kodin ulkopuolella). Näin ollen tuntuu hassulta, että jonkun seksivastaisuus perustuu tähän keskiaikaiseen pelkoon.

Tanä päivänä osa naisista edelleen kärsii kovista synnytyskivuista, mutta se on pieni hinta siitä, että tuloksena on pieni ihmisen alku. Suurin osa naisista hyväksyy tämän kivun, miksei sitten "miesnäkökulma"?

Monia asioita tehdän nykyään ihan vaan huvikseen, toisin kuin ennen. Tosin seksiäkin on harrastettu iät ajat ilman hedelmöitystarkoitusta. Jo mm antiikin Roomassa taisi olla oikein kunnon homo-orgioita. Seksiä oli myös kaupan ja huorat maksoivat veroja, tai oikeastaa verot maksoi "parittajansa", eli heidän isäntänsä.

Uskoisin, että ihminen on kokenut seksuaalisen hyvänolon jo vuosituhansia normaalina viettinä ja nautintona. Aivan kuin ihmiset kokevat nautinnollisena asiana vaikkapa soutelun aamu-usvaisella erämaajärvellä. Se ei ole välttämätöntä, mutta hyvänolon tunne jonka se saa aikaan, pakottaa menemään aamu aamun jälkeen aina uudelleen tuonne järvelle... jotkut taasen nauttivat enemmän aamuisesta rakasteluhetkestä ja saavat siitä niin fyysisen kuin henkisenkin hyvän olon tunteen.

Miksi pitäisi kyseenalaistaa toisen ihmisen nautinnon määrää eri asioissa? Jo pelkästään tuoksut ovat niin subjektiivinen asia, että kukaan ei voi toisen puolesta sanoa, mikä on hyvää ja mikä huonoa. Jos ap:n mielestä naisen eritteet haisevat pahalle, niin jollekin toiselle miehelle jo pelkkä ajatus naisen tuoksuista saa seisokin aikaan. Sama pätee äänissä.

 

[naattikaa immeeset]

Vàittààkò kukaan tosissaan, ettà ne ovat esteettisesti mitenkààn miellyttàvià.

Kyllä, jos ne ovat rakastamastani ihmisestä lähtöisin. Usko tai älä, jotkut naiset jopa nauttivat sperman mausta

Seksin harjoittaminen ilman lisààntymistarkoitusta on hedelmàllisessà iàssà oleville ihmisille tullut mahdolliseksi vasta tehokkaiden, turvallisten ja halpojen ehkàisymenetlemien kehityttyà. Luonnollisiahan ne eivàt ole, joten ei-lisààntymismielessà harjoitettua "normaalia, luonnollista seksuaalisuutta" ei ole olemassakaan.

Seksin NAUTINTO on luonnollista, vaikka sen seuraus ehkäistäisiin. Luuletko että kautta aikojen ihmiset ovat nussineet vain silloin, kun haluavat lapsia? Luuletko että eläimet noudattavat vaistojaan kiiman iskiessä siksi, että ne haluavat poikasia? E-hei Eskoseni, eiköhän se ole mielihyvä joka porsaan puuhun ajaa Seksuaalikäyttäytyminen on luonnollinen asia ihmiselle, riippumatta siitä liitetäänkö se suoraan lisääntymiseen vai ei.
Seksileluista taas - fiksoituminen mihin tahansa on epätervettä, mutta sinulla näyttää olevan ongelmia erotella toisistaan fiksaatio/pakkomielle/riippuvuus ja seksiin liittyvä leikkimielinen kokeilunhalu. Ihminen oppii aika nopeasti mistä kaikkialta ja millä tavoin koskettelu tuntuu hyvältä, ja usko tai älä, monet naisetkin nauttivat anaaliseksistä. Orgasmi on ihana tunne (ja parisuhteessa se lisää läheisyyden tunnetta), iso orgasmi vielä ihanampi. Tiettyjen alueiden stimulointi esim. värisevillä välineillä voi vahvistaa orgasmia -> vielä kivempaa! Asioista nauttiminen ei ole sairasta addiktiota.
Sitä paitsi apinatkin käyttävät työkaluja, joten siinä mielessä seksilelutkin ovat luonnollisia

Vetoaminen siihen, että ENNEN WANHAAN naisia kuoli synnytyksiin niin-ja-niin paljon, on silkkaa hölmöilyä nyky-Suomessa. Kuten tuossa todettiin, pelkkä parisuhde sinällään on naiselle tappavampi - mikset saarnaa parisuhteita vastaan?

 

[Miesnàkòkulma]

Kun meillà on nàlkà, syòminen on nautinnollista. Nàin on varmistettu se, ettà saamme riittàvàn ravinnon. Kun olemme vàsyneet, niin nukkuminen on nautinnollista. Nàin varmistamme, ettà ruumiimme saa tarpeellisen levon.

Jos alamme syòdà puhtaasti syòmisen nautinnon - siis ei ravitsemuksen - vuoksi, on seurauksena ylipaino ja mut elintasosairaudet. Jos vielà alòkaisimme tunkea ruokaa vaikkapa sellaisiin ruumiinaukkoihin, joihin se ei kuulu, niin voitaisiin puhua ruokaperversiosta.

Jos pyrimme nukkumaan vain nukkumisen nautinnon vuoksi, olemme yksinkertaisesti laiskureita.

Koska lajin on tàytynyt jatkua, on seksin harrastaminen nautinnollista. Jos seksià aletaan harrastaa erillààn lisààntymisestà, ollaan samalla tiellà, kun syòtàessà nautinnon vuoksi. Mainitsemasi muinaisten roomalaisten seksiorgiat olivat rinnastettavissa samojen roomalaisten ruokaorgioihin, joissa lopulta oksennettiin, jotta saataisiin ahdettua lisàà ruokaa sisààn. Tàmà jàlkimmàinen tapa edustaa samalla lailla tervettà ja luonnollista ravitsemusta kuin nuo orgiat tervettà ja luonnollista seksià.

Kyllà minà toki uskon, ettà on naisia, jotka voivat pitàà sperman maustakin. Olenhan minà kuullut pariskunnista, jotka leikkivàt ulosteilla ja virtsallakin. Odotan, ettà joku ilmoittaa pitàvànsà vaikkapa partnerin oksennuksesta. Kyllà ihmisen perversioiden mààrà on loputon.

 

[hoh]

Nyt verrataankin jo sitten spermaa ja paskaa keskenään Ihan terve, tämä mies.

 

[Nainen myös]

Että pohjimmiltaan koko kirjoittelusi on tarkoituskin provosoida muita? Kutsut sitä vaan itse stimuloinniksi. Olenkin ajatellut, että tarkoituksesi täytyy olla provosointi tai sitten tuen etsintä omalle päättelyllesi. Tähän nimittäin teksteissäsi viittaa eräs kysymystekninen asia, jonka takia ihmettelinkin mitä oikein toivot kysymyksiisi vastattavan?

Periaatteessa silloin jos haluaa ihmisten vastaavan jotakin mitä he itse haluavat vastata ja mikä on heidän oma mielipiteensä asioista, ei kannata muotoilla kysymystä niin kuin aika monessa kirjoituksessa olet tehnyt. Eli esität ensin väitelauseen ja sitten kirjoitat perään esim. eikö olekkin näin. Esimerkiksi banaani on pahaa, eikö olekkin? Tai sitten aloitat kysymyksen johdattelulla "Eikö olekkin johdonmukaisempaa..." ja sitten seuraa väite.

Olen itse luokanopettaja ja aikoinaan opiskellessani didaktisia opintoja mainittiin olevan suorastaan kardinaalimunaus kysyä keneltäkään mielipidettä yhtään mistään noin johdattelevasti. Henkilö joka ei ole oikein varma mielipiteistään ja jolla ei ole asiasta oikein minkäänlaista kantaa (ja kaikkihan jostakin asiasta ovat epävarmoja) on suurella todennäköisyydellä automaattisesti samaa mieltä kanssasi, koska kysymys sisältää kysyjää miellyttävän vastauksen jo itsessään. Vastaajalle ei jätetä mahdollisuutta muodostaa asiasta omaa kantaa.

Mikäli vastaaja on henkilö, joka on varma mielipiteistään ja jolla yleensäkin on selkeä kanta asiaan, hän yleensä kokee johdattelevat kysymykset ärsyttävinä ja omaa mielipidettään väheksyvinä ja saattaa kokea älyään loukattavan; kirjaimellisesti sellaiset kysymykset ottavat aivoon. Näin ollen seurauksena on usein provosoituminen ja hyökkäys useimmiten kysyjää, ei niinkään kysymystä kohtaan. Näitä asioita tarkoitin kun kysyin, että mitä íhmettä haluat ihmisten sinulle vastaavan.

Anteeksi nyt taas tämä vuodatus, taitaa mennä sinne kuuluisan pilkunnussimisen puolelle. Koira ei näimmä pääse karvoistaan, eikä opettaja opettamisestaan, edes nettikeskusteluissa. Pienenä puolustuksena itselleni, olen sairaslomalla ja aika käy pitkäksi, joten tulee luettua näitä tekstejä vähän turhan tarkasti. Ja kyllähän sinä nämä asiat jo ennestään tiesitkin, eikö niin...

Voi sinua vanha ope, kumpa me kaikki päästäisiin pilkunnussinnasta pillunnussintaan niin elämä olisi paljon hauskempaa...

No voi sinua Jaakko kulta, mutta kun tämä ope sattuu olemaan kaiken muun pahan lisäksi vielä vanhapiikakin (tosin vasta kolmekymppinen sellainen), niin on varmaan paras, että pysyn tällä pilkunnussimis-linjalla ja jätän nuo muut nussimiset sitten muille. Pilkunnussimisesta puheenollen sanan kumpa oikea kirjoitusasu on kunpa, vaikka se siis lausutaan kumpa...

Jos minun kumpa ei sinulle kelpaa niin tuskinpa muukaan nussinta...varmasti aktin jälkeen sanoisit.."väärin nussittu"...semmosia te opet olette..ja siksi myös usein vanhojapiikoja.

Voi Jaakko, Jaakko, eikö äiti ole opettanut, että aikuisten keskusteluja ei saa häiritä?

Sory, tuo jäi äidiltä kyllä opettamatta...mutta vastaan kiltisti aina kun kysytään..myös opelle.

No niin Jaakko, kyllä me tässä vielä pääsemme yhteisymmärrykseen. By the way, mitä se äiti sitten sinulle opetti?