Kaipaatko koskaan aikaa kun lapset oli pieniä?

[vierailija]

Ajattelen haikeudelle sitä aikaa, kun lapset tästä kasvavat. Minusta tämä aika, kun lapset ovat pieniä, on ihan parasta aikaa elämässä. Rasittavaakin joskus, mutta ehdottomasti myös ihan parasta.
Kaipaatteko te, joiden lapset on jo kasvaneet, koskaan pikkulapsiaikaa? Vai tuntuuko että se oli silloin ja nyt on jo uudet tuulet?

 

[vierailija]

En kaipaa, mutta usein muistellaan sitä lasten kanssa, mitä he tekivät ja sanoivat pienenä. Nyt on ihanaa kun lapset jo isoja koululaisia, voidaan suunnitella ja tehdä yhdessä, lapsista on oikeasti apua, on saanut tutustua ihan uudenlaisiin kuvioihin ja heihin upeina ihmisinä =) toki pitää paikkansa sanonta: "pienet lapset pienet murheet, isot lapset isot murheet" mutta en senkään takia haluaisi kelata aikaa taaksepäin.

 

[feger]

En kaipaa. Minusta on aivan mahtavaa, että lapset ovat jo isoja. 8 ja 13-vuotiaat.

 

[vierailija]

Minä kaipaan. Muistelen haikeudella esikoisen vauva-ajan imetyshetkiä ja päikkäreitä sylissä, vaunulenkkejä ja vauvan kehityksen seuraamista. Koliikin voisin skipata, mutta muuten se oli ainutlaatuista aikaa. Kahden pienen kanssa oli raskasta, mutta ihanaa.

 

[vierailija]

En kaipaa. Ne vuodet uuvuttivat minut täysin. Vieläkin yritän toipua niistä. Lapset ovat nyt 8 v ja 10 v.

 

[epek]

Kyllä

 

[vierailija]

Kaipaan tosiaankin. Koska olin silloin upeassa kunnossa itse ja lapset olivat helppoja ja suloisia ja ihania. Ihania ovat edelleenkin, mutta aikuistuvien nuorten opiskelukuviot ja ihmissuhdekuviot ovat välillä huolta aiheuttavia. Lasten ollessa pieniä, huolet olivat tosi pieniä.

 

[vierailija]

Kaipaan tosiaankin. Koska olin silloin upeassa kunnossa itse ja lapset olivat helppoja ja suloisia ja ihania. Ihania ovat edelleenkin, mutta aikuistuvien nuorten opiskelukuviot ja ihmissuhdekuviot ovat välillä huolta aiheuttavia. Lasten ollessa pieniä, huolet olivat tosi pieniä.

Itse jotenkin ajattelin, että kun lapset kasvavat, en enää huolehtisi siitä miten heille käy vaan luottaisin että elämä kantaa. Nyt alkaa näyttää siltä, että sittenhän se vasta huolehtiminen ja murehtiminen alkaakin, jos aikuistuva lapsi on onneton, ei löydä paikkaansa elämässä tai elää onnettomassa parisuhteessa. Sitä vaan ei saa näyttää lapselle.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Ihanaa aikaa, ihanat muistot. Mutta en silti haluaisi sitä enää uudesta. Aika, aikaansa kutakin

 

[Pin]

Haikeana muistelen varmasti joskus vielä tätä aikaa. Tällä hetkellä sitä mieltä, että kiva kun se aika on, mutta ihan kiva ettei se jatku ikuisuuteen.

Jää nähtäväksi alanko muistamaan ajan vain täydellisenä pumpulihöttönä.

 

[.....]

Kaipaan.
En mitään ihan vauva-aikoja, mutta juurikin sitä pikkulapsiaikaa tulee ikävä.

 

[Nelda]

Vauva-aika oli kammottavaa, mutta sen jälkeen on tuntunut, että aina eletään sitä parasta aikaa.

 

[vierailija]

Kaipaan sitä aikaa kun lapset olivat 3-6-vuotiaita. Lapsen usko elämään ja kaiken uuden oppiminen, sitä oli mukava seurata.

Lisäksi olen huomannut todeksi sanonnan, jonka mukaan lapset tallaavat pieninä polven päälle, mutta isona sydämen päälle. Aikuistuvia lapsia on vaikea joskus lohduttaa kun elämä oikein kunnolla murjoo.

 

[vierailija]

Kaipaan sitä aikaa kun lapset olivat 3-6-vuotiaita. Lapsen usko elämään ja kaiken uuden oppiminen, sitä oli mukava seurata.

Lisäksi olen huomannut todeksi sanonnan, jonka mukaan lapset tallaavat pieninä polven päälle, mutta isona sydämen päälle. Aikuistuvia lapsia on vaikea joskus lohduttaa kun elämä oikein kunnolla murjoo.

Pienet lapset potkii syliä, isot sydäntä.

 

[iskä765776136]

Olen alkanut näkemään unia ajoista jolloin tytär oli viellä pieni ja vietti aikaa kanssani metsissä samoillen ja leikkipaikkoja kierrellen.Aamulla on suurinpiirtein tippa linssissä ja ahistava olo kun vanhenen itse.Se kaipuu hyviin aikoihin ja vanhaan asuuntoomme on vahva.Syy uniin voi myös olla pielessä oleva avioliittoni ja ehkä työkuviotkin.Mutta joo, ikävä on niitä taaperoaikoja juu.

 

[vierailija]

Tavallaan kaipaan ja haluaisin kelata taaksepäin aikaa, koska nyt viisaampana tekisin asioita hieman toisin ja eläisin rennommin. Nyt ei ole vielä myöhäistä korjata omaa asennetta, mutta lapset muistavat minun huonot hetket.

 

[-roosaruusa-]

Tavallaan kaipaan ja haluaisin kelata taaksepäin aikaa, koska nyt viisaampana tekisin asioita hieman toisin ja eläisin rennommin. Nyt ei ole vielä myöhäistä korjata omaa asennetta, mutta lapset muistavat minun huonot hetket.

Tämä!

Se, mikä silloin tuntui väsyttävältä ja raskaalta. ois nyt vain ihanaa.


Tosin. Jos teini haluaisikin halia koko ehtoon mun kanssa ni voipi olla että taas kyllästyisin.