Kaksplus-keskustelu: Kerro lapsesi motorisesta kehityksestä!

Matilda Katajamäki

Uusi jäsen
03.07.2007
18
0
1
Teemme Kaksplussaan juttua lasten motorisesta kehityksestä ja toivomme kokemuksia elävästä elämästä! Mainitsethan vastauksessa lapsesi iän.

0-6-vuotiaiden lasten vanhemmat: Milloin lapsesi oppi tärkeät taidot: kääntymään, konttaamaan, kävelemään, juoksemaan ja kiipeilemään? Oppiko hän taidot aikaisin vai ehdittiinkö niitä jo odotella? Minkä liikunnallisen taidon lapsesi on viimeksi oppinut ja mikä on hänen liikunnallista lempipuuhaansa juuri nyt? Onko lapsesi kömpelö, ja mistä sen huomaa?

Ei tarvitse muistaa näitä kaikkia vastatakseen, vaan voi vastata kysymyksiin, jotka ovat nyt viime aikoina olleet ajankohtaisia! :)

Jos sinulla on isompi, 7-11-vuotias lapsi: Miten lapsesi liikkuu, harrastuksissa vai pihalla kavereiden kanssa? Nauttiiko lapsesi koululiikunnasta, ja jos ei, niin miksi? Onko liikuntaharrastus jo ala-asteikäisillä liian totista kilpailua? Miten saa lapsen pois tietokoneen äärestä ja innostettua liikkumaan?

Kiitos kommenteista!

Matilda Katajamäki, Kaksplus
 
Tota... ihanko tosi pitäisi muistaa kaikki kääntymiset, konttaamiset ja kävelemiset? :) Vähän laaja ikähaitari äideille kysyä tuollaista.

Olisit kysynyt uimisesta, pyöräilemisestä ja luistelemisesta niin johan putoaisi vastaukset kuin apteekin hyllyltä. Noihin aikaisemiin kysymyksiin lakkasin osaamasta vastaamasta joskus 1. vuoden jälkeen.
 
Peesi edelliselle ja lapsia vielä 3. No jotain kuitenkin. Kaikki aikatavalla nopsasti edenneet. Kääntyneet kolmen kuukauden iässä jo hyvin, viisikuukautta vanhana ryömineet jo lujaa ja ottaneet konttausasennon. 6 kk seisoneet tuen kanssa ja kävelylle on lähdetty 9 kuukautta vanhana ja heti on menty lujaa ja kiipeilty joka paikkaan. Pyörällä ilman apupyöriä on menty lujaa alle kahden vuoden, rullaluistelu aloitettu kolmen vanhana, hiihto ja luistelu aiemmin. Kaikki kolme ovat hyvin liikunnallisia. Kannatan kunnon liikuntavälineitä ja millään lasten harjoitusvempeleillä tukien kanssa ei ole meillä harjoiteltu. Nuorin heittää trampoliinillä voltteja etu- ja takaperin, ikää nyt 5 vuotta. Aloitti neljävuotiaana. Nykyiset harrastukset isoimmalla salibandy, pesäpallo, laskettelu, luistelu ja kaikki pihapelit ja temppuilut kaverien kanssa. (poika ikää 13, ei kuulu tähän kyselyyn) Tyttö 11 vuotta harrastaa pesäpalloa, koripalloa, ratsastusta ja laskettelu/luistelu/hiihto talvella. Liikunta kymppi joten intoa riittää. Nuorin viisivuotias poika aloittaa kesällä tauon jälkeen taas pesistreenit ja syksyllä koripallon. Nyt tärkein liikuntaharrastus on yleinen pää märkänä touhuaminen pyöräillen, hiihtäen, laskien mäkeä, juosten ja leikkien pihaleikkejä.
 
Meidän nyt 2v8kk poika oppi kääntymään kyljeltä toiselle kyljelle jo 6 viikkoisena ja pari päivää myöhemmin meni mahalleen. Päätään kannatti 8vko ikäisenä. Esineeseen tarttui vajaa 9vko:n ikäsenä. Ryömimään alkoi n.4kk. Istumaan oppi vajaa 7kk ja samalla viikolla lähti konttaamaan. Tukea vasten seisomaan 7kk ja siitä pari päivää kului alkoi kävelemään tukea vasten. Tuetta seisoi 10kk ja käveli tuetta 10½kk vanhana. Juoksemaan alkoi vajaa vuoden ikäsenä. Pyöräilemään oppi 2v1kk, potkulaudalla potkuttelemaan vähän aiemmin. Luistelemaan tai luistimilla kävelemään 2v7kk. Kuperkeikan teki jo vajaa 2 vuotiaana, mutta ei enään uskalla/osaa.
Kovasti kiipeili viime kesänä leikkipuiston telineillä, mutta päivähoidon alettua on selvästi taantunut näissä taidoissa, kun pk:ssa ei pienet saa kiipeillä kiipeilytelineellä. Ehkä tuo taantunut on vähän turhan voimakas ilmaus, parempi ehkä että on tullut hurjan araksi.

Mitään en ehtinyt odottelemaan, vaan koko hänen pienen ikänsä on ollut tunne ettei meillä ole pientä vauvaa ollut ollenkaan. Hän on mielestäni ollut normaalin oloinen ketteryydeltään, ei kömpelö millään tavalla.

Tällä hetkellä on luistelu vielä hitti, mutta kovasti odottaa lumien sulamista jotta pääsisi pyöräilemään ja potkuttelemaan laudallaan.
 
Meillä kolme lapsista menee tohon isompien sarjaan. Eli tyttö 13v, liikkuu aika vähän vapaa-ajalla. Kannustettu on öliikkumaan ja pienenä kyllä aika lailla luisteli, hiihti, ulkoiltiin paljon, mutta kouluikään päästyä liikkuminen hiipui taide harrastusten viedessä mukanaan. Toisinaan saan tytön lähtemään lenkille mukaan. Tietokoneelta saan lapset liikkumaan, kun meillä on sääntö ettei koneelle ole mitään asiaa ellei ole tiettyä määrää ulkoillut. Poika 12v alkoi pienenä liikkumaan tosi myöhään ja oli hiukan kömpelökin. Luistelemaan opetteli niin että ekan talven piti kentän laidalla penkistä kiinni ja luistatti vuoron perään luistimiaan siinä, seuraavana talvena lähti suorilta luistelemaan. Nykyään poika liikkuu ja harrastaa liikuntaa paljon. Harrastaa kunnianhimoisesti judoa sekä yleiurheilua painottaen keihäänheittoon. Kaiken vapaa-aikansa on hiihtämässä, luistelemassa, pelaamassa palloa yms. Esimerkkiä tältä talvelta, liikunta tunnilla hiihti 17km, ekoja luistelu kelejä kun tuli niin oli 9 tuntia putkeen luistelemassa. Tyttö10v liikkuu mielellään, pelaa ja leikkii, luistelee, hiihtää, mutta on sellainen taivaanrannan maalari eli ei pidä ohjatusta liikkumisesta vaan liikkuu mielellään omaksi ilokseen ja omaan tahtiin. Vanhinta lukuun ottamatta muut pitää koululiikunnasta kyllä. Pienin lapsista, tyttö 4v liikkuu, mutta on varovainen. Aikaisin oppi kääntymiset, seisomiset, kävelemiset, mutta en kyllä muista aikoja millon oppi ne. Arka on kiipeämään ja tasapainottelussa myös arkailee. Osaa ne kyllä mutta on huiman varovainen ettei sattuisi.
 
meillä poika nyt 2vuotta 4kk ja vaikee muistaa nytkään kaikkea.
poika oli aina todella jäntevä. aina on kehitykset menneet siten että yhtäkkiä tapahtuu paljon ja sit on pitkä väli kehityksessä ja taas rytäkässä monta uutta asiaa.

-päätään kannatteli n 1½kk iässä.
-esineeseen tarttui n 3kk iässä.
-kääntyili vasta 5kk.
-istui ilman tukea (kuvista päätellen)vajaa 6kk iässä. ja vähän sen jälkeen heilutteli itseään konttausasennossa.
-kuitenkin nousi itse istumaan vasta noin 9kk iässä, sekä lähti konttaamaan ja nousi pystyyn.
-n.kuukautta myöhemmin käveli tukien eli 10kk iässä.
-ja siitä n. kuukautta myöhemmin eli 11kk iässä seisoi tuetta.
-ja sitten 1v1kk iässä lähti kävelemään ilman tukea.
ja siitä lähtien on ollut erittäin kiinnostunut kiipeilystä.
-n 1v 3kk iässä juoksenteli.kiipeili tuolille istumaan. samaan aikaan kiipesi itse rappusia ylös ja alas.
esineiden päältä hyppiminen tuli kuvioihin varman aikaisemminkin mutta kuvia on 1v 5kk alkaen.
skeittailusta on myös ollut kiinnostuntu varmaan saman ikäisestä asti ja hankki itselleen skeittilaudan ihan itse.(meni poikien luo puistossa ja yhtäkkiä yksi heistä antoi pojalle lautansa).

tämän jälkeen pääkiinnostuksenkohteet liikkumisessa on ollut pallonpotkiminen (opittiin samaan aikaan juoksemisen kanssa) ja skeittailu. myös edelleen hyppiminen ja kiipely myös.
poika on todella motoorinen ja taitava ja ketterä. saa vauhtia otettua skeittilaudalla ja pysyy pystyssä sillä. ei ole kömpelö,mutta huomio ei vielä riitä kaikkeen joten siinä touhutessa tulee paljon mustelmia ja kolhuja ja mm mustia varpaita..





 
kopsaan suoraan neuvola kortista ;)
päänkannattelu käsistä kohottaessa 2kk iässä
Esineeseen tarttuminen 3kk iässä
vatsalleen kääntyminen 3,5kk iässä
istumaan nousu 6kk iässä
(Konttaa 6,5kk iässä)
pystyyn nousu 7kk iässä
kävely tuen kanssa 7,5kk iässä
seisoo tuetta 8kk iässä
kävelee tuetta 9kk iässä.. eikä ole vieläkään tajunnut pysähtyä kuin välillä nukkumaan. Motorinen kehitys on ollut melkoisen huimaa. Sisäistää asioita nopeaan ja toteuttaa mielellään oppimaansa. Kesällä opittiin pyörällä ajo (apupyörien kanssa) ja potkulauta on ihan pop.Nyt Talvella opittiin hiihto ja mummon varastosta löytyi potkikelkka ja voi sitä riemua. Luistimien kanssa ollaan taisteltu pari viikkoa. Poju omaa melkoisen tahdonvoiman eikä luovuta jos ei heti opi vaan yrittää uudestaan :) Itse olen yrittänyt saada hänen ajatuksia muualle luistelusta, kun se tuntuu välillä "hieman pakkomielteiseltä" Mutta välillä käydään yrittämässä. Hän odottaa jo kovasti ensi kesää, että saa ottaa apparit pois fillarista ja ajaa "IHAN OIKEASTI" huoh...Nyt lapsella on ikää 3-vuotta
 
En kaikkea muista, mutta ryömi 4kk iässä, konttasi 5kk iässä, seisoi ja käveli tukien 6kk iässä. Ilman tukea lähti kävelemään 9kk ikäisenä ja siitä lähtien menoa on riittänyt. Lapsi on kova kiipeilemään ja eteenpäin pitää päästä mahdollisimman lujaa. 'Potkupallo' on yksi lempileikki ja tanssiminen tietysti. Nyt ikää on 1v.

Mutta, nää on niin yksilöllisiä juttuja, eikä oikeasti merkkaa normaalitilanteessa elämän kannalta kovin paljon milloin joku taito on opittu...
 
Meillä lauantaina täytti juniori 6 v. Hän oppi kääntymään vatsalleen 3 kk ikäisenä ja istumaan 7 kk ikäisenä ja kävelemään 11 kk ikäisenä. 2 v. 6 kk iässä puhetta ei vain tullut ikäistensä tapaan ja puheterapian jälkeen on diagnoosi puheviivästymä ja siinä sivussa se heijastuu motoriikkaan. Eli on kömpelö, kun kaatuu tasaisella maalla ilman mitään kummempaa. Tämä on nyt onneksi alkanut vähenemään. Oppi ajamaan pyörällä 4 v. kesällä 2007 ja ilman apupyöriä viime kesänä. Luistimet laitettiin jalkaan tammikuussa ja hyvin pysyi pystyssä ja köpötteli eteenpäin ja pääsi itse ylös. Edellisen kerran vuosi aiemmin oli letkukinttu. Hiihtämistä on myös harjoitellut ja nyt hiihdetään jo n. 5 km lenkkejäkin. Hiihtoa ja luistelua ovat harjoitelleet tänä talvena usein myös päiväkodissa, kiitos siitä hoitotädeille.

Toimintaterapeutilla on käyty arviossa ja nyt kesällä menemme uudelleen. Poika lähtee eskariin syksyllä. Kiipeilee kyllä ja mitään kolhuja ei oikein ole sattunut niin että olisi pitänyt mennä tikattavaksi tms. kuten isoveljelleen on pari kertaa jo käynyt.

Isoveljensä on 8 v. eli ekaluokkalainen. Asumme maalla niin kaverit ovat kaukana. Hän tykkää ajaa polkupyörällä ja potkia jalkapalloa. Talvella hiihdetään ja käydään luistelemassa. Salivuoroja on tuttavaperheiden kanssa kyläkoululla jolloin käydään pelaamassa lasten kanssa sählyä. Tykkää koululiikunnasta ja lähtee silloin tällöin myös hiihtokilpailuihin.
 
Meillä on neljä lasta (8v, 7v, 3.5v ja 2v2kk) joista kolme on oppineet kävelemään tuetta n.10kk iässä ja yksi vilpertti (numero kolmonen) lähti jo 8kuisena (tukien hän käveli jo 6kk ikäisenä, joka oli äidille vähän hermoja raastavaa aikaa, kun sai olla koko ajan kyttäämässä, että milloin mennään nurin). Tuo kolmas oppi myös aikaisessa vaiheessa pyörällä ajon, ikää oli 1v10kk, tosin apurattailla mennään. Esikoinen ja toinen oppivat ajamaan apurattaitta n. 3v iässä.
Eli jokseenkin nopeasti on motoriset taidot omaksuttu.
 
Ei ole meidän muksujen vahvoja lajeja nuo... :ashamed:

Esikoinen, 4v poika jolla on downin syndrooma oppi kääntymään jo 2kk iässä mutta muita asioita saikin sitten odotella pidempään. Ryömimään lähti 9kk iässä ja istumaan oppi 13kk ikäisenä. Kontannut ei ole oikeastaan ikinä. En nyt muista missä vaiheessa alkoi jalat kantaa niin että pysyi tukea vasten pystyssä. 3v2kk iässä jokatapauksessa alkoi seisoa lyhyitä hetkiä ilman tukea ja otti ensimmäiset askeleet. Vasta äskettäin, 3v10kk iässä alkoi kävellä itse. =)

Ja todella ollaan noita odoteltu hartaasti ja tehty kovasti töitä niin vanhemmat, fysioterapeutti kuin päiväkodinhoitajatkin. Käytössä on ollut tukipohjalliset, nilkkatuet, kävelytuoli ja rollaattori sekä lukuinen joukko muita apu- ja harjoitusvälineitä, ollaan käyty vauva- ja taaperouinneissa, jumpissa jne. Päiväkotikavereille suuri kiitos hieosta esimerkistä ja kannustamisesta, aivan ihania lapsia. :flower:

Tyttö 2v9kk on myös ollut hidas liikkeissään. Ei oikeastaan juuri edes kääntyillyt misään vaiheessa. Vuoden iässä alkoi ryömiä, siihen asti makasi vain maassa siinä asennossa mihin hänet jätettiin. Joskus hitaasti yritti kääntyä "akselinsa ympäri" mutta laiska siinäkin. 9kk iässä oppi istumaan ilman tukea mutta ikää oli reilusti yli vuoden ennen kuin alkoi itse nuosta istumaan. Konttaamaan alkoi 1v3kk ikäisenä ja 1,5v iässä alkoi seistä tukea vasten ja ottaa siinä askeleita. 1v9kk ikäisenä alkoi kävellä ilman tukea. =) Kömpelö on yhä ja epätasaiset maastot ovat vaikeita. Juokseminen alkaa vasta nyt olla siinä hollilla, sanotaan itse että juoksee mutta on se silti yhä kaukana siitä miten nuo kavereiden 1,5v:t menevät.

Fysioterapeutilla käytiin 9kk ikäisestä asti ja jossain vaiheessa se jäi pois kun edistystä alkoi taphtua. Nyt kuitenkin tuo kömpelyys/tasapainon ongelmat mietityttää ja kohta pääsee arvioon uudestaan, ongelmia hänellä myös puheen kehityksessä (ei puhu lainkaan). Niin ja siis taustalla noissa motoriikan ongelmissa sanottiin aikanaan olevan todella yliliikkuvat nivelet ja heikko lihasjänteys.
 
Lasten vertaileminen ei tosiaan ole rakentavaa, mutta hitaasti kehittyvän lapsen äidille tekee hyvää löytää muitakin äitejä, joiden jälkikasvu ei mene neuvolakortin ruudukon ja käyrien mukaan.

Esikoiseni on nyt reipas 9 v tokaluokkalainen, jonka karkeamotorinen kehitys on ollut jäljessä neuvolan keskiarvoja noin 1 vuoden iästä. Kaikki muu meni mallilleen alussa, mutta tuettuna poika alkoi kävellä vasta 1v6kk ikäisenä ja ilman tukea 1v10kk ikäisenä. Silloin hänelle oli syntynyt jo pikkuvelikin, joten minulla oli siihen aikaan kaksi kannettavaa vaippaikäistä. Kävelemään oppimista haittasi tasapainopuutos, sillä lapsellani ei ollut kaatuessaan minkäänlaisia refleksejä, vaan kun alkoi kaatua, meni suorilta jaloilta takaraivolleen. Siitä hän oppi araksi. Häntä tutkittiin neurologilla ja vaikka missä, mutta elimellistä vammaa tai diagnoosia ei löydetty. Kävely alkoi siis sujua 1v10kk ikäisestä alkaen, mutta siitä asti kaikki jaloilla tapahtuva on kehittynyt hitaasti... juoksu, hyppely, konkkaaminen yhdellä jalalla, pyöräily... Poika ei edelleenkään pysy pystyssä polkupyörällä eikä luistimilla, vaikka harjoiteltu on. Muuten ei ole kehityksessä mitään ongelmia.

Samoin puheen kehitys takkuili esikoisella aluksi. Hän oppi puhumaan kolmea sanaa enemmän vasta kaksi viikkoa vaille 3-vuotiaana. Neljässä kuukaudessa hän kyllä sitten otti ikätasonsa kiinni sanavarastossa ja lauserakenteissa, ja meni kohta ohitse muiden verbaalisessa ilmaisukyvyssään.

Toinen poikamme, nyt 7,5-vuotias ekaluokkalainen, on kehittynyt neuvolakäyrien mukaisesti joka suhteessa.
 
Esikoinen oppi kiipeämään kiipeilytelineeseen 1v 7kk ikäisenä... eikä ole onneksi vielä pudonnut. Kuopus oppi saman viikon aikana istumaan ja konttaamaan ja seuraavalla viikolla nousi seisomaan tukea vasten n. 7kk iässä. Meillä on vauhtia ja vaarallisia tilanteitä, tosin hämmästyttävän vähän ovat itseään kolhineet. Motoriikka taitaa siis olla hyvä meidän lapsilla.

Lapset 7kk ja 2v 4kk.
 
Meidän tytöt ovat nyt 17, 11 ja 2. Ovat kääntyneet 3kk, kontanneet 5-6kk, kävelemään 7kk, 9kk ja 8kk. Juoksuaskeleet ovat sujuneet siinä vuoden iässä. Kiipeilleet ovat siinä 1,5v.
Tämä nuorimmainen oppi kuperkeikan tekemään sängyllä ja pari kertaa on tehnyt lattialla, mutta olemme kieltäneet. Jalkapallon potkiminen tuolla meidän epätasaisella nurmikolla oli todella riemukasta puuhaa viime kesänä. Tänä talvena kokeilimme hiihtämistä- ei suostunut , ei ollut hänestä kivaa. Luistelua kävimme kokeilemassa kaksiteräisillä.
Tällä hetkellä hänen mielipuuhaansa on hyppiminen sohvalta, tuolilta, rapulta yms.

Keskimmäiselle ostimme tänätalvena uudet sukset ja hän on innostunut hiihtämään. Viime syyskesällä hän saattoi ajaa polkupyörällä noin 10 km käyden koulun jälkeen kavereiden luona, jossa oli jättitramboliini ja lisäksi tytöt harrastivat jollain pellolla juoksentelua, kavereilla oli koiriakin mukana. Se oli kuuleman kivaa. Talvella ovat käyneet myös pulkkamäessä. Koulumatkat hän kulkee joko polkupyörällä, kävellen tai potkukelkalla ja matkaa 2,5 km. Viime keväänä tällä tytöllä ja hänen kavereillaan oli kärrynpyörä villitys ja niitä piti harjoitella jatkuvasti kotona ja etenkin koulussa välitunnilla :D
 
Meidän poika syntyi kaikista seurannoista huolimatta anemisena ja bonuksena tuli sitten happivajeen myötä CP-vamma-diagnoosi, vieläpä vaikeaksi luokiteltu sellainen. Sanottiin ettei hän todennäköisesti tule kävelemään - viikon ikäisestä lapsesta aika raju ennuste. Hän on kuitenkin tosi jäntevä ja pirteä poika kaikin puolin. Fysioterapia aloitettiin 2,5 kk iässä, lapsi oli silloin vielä aika jäykkä. Poika kannatteli kyllä päätään alusta saakka ikäisensä tasoisesti ja 3 kk iässä nousi käsituentaan vatsallaan. Selältä vatsalleen kääntyilyn vaihe alkoi reilun 3 kk iässä. Sitten kuvioon tuli epilepsialääkitys, jonka myötä kääntyily väheni, mutta 4-6 kk iässä raajat rentoutuivat selvästi ja ylijännittely ja raajojen koukkumalli vähenivät. Kädet lapsi toi hienosti keskiasentoon , en muista tarkasti milloin, mutta neurologi ainakin kiitteli asiaa n. 4 kk kohdalla. Myös konttausasento löytyi jo varhain, mutta se pääsi sitten jo vähän unohtumaan välillä.

Puolen vuoden iästä nykyiseen 1 v 1kk ikään on treenattu istumatasapainoa, ryömimistä, konttausta ja kävelyä. Istuminen on jo aika hyvällä mallilla, kun sivutukikin eli oma käsi löytyy jo apuun. Suojareaktiot eteenpäin ovat onneksi jo kehittyneet, mutta suojareaktiot sivuille eli käsillä tukeminen on vielä vaihtelevaa. Hän ei vielä ryömi, mutta vetää jo käsillään eteenpäin ja kun auttaa koukistamalla jalkaa hänelle, hän ponnistaa. Ohjattuna hän myös konttaa, mutta toinen käsi on vähän huonompi kuin toinen, joten tasapaino ei ole paras mahdollinen. Hän ottaa askelia tuettuna, ei onneksi varvasta vaan laittaa jalan kantapäätä myöten nätisti maahan. Työntökärryn kanssa treenaillaan myös, mutta välillä hän unohtaa pitää kärrystä kiinni. Käsien motoriikka on kömpelömpää, hän ei syö vielä itse ns. sormiruokaa (paitsi tietysti jotain minkä saa nyrkkiin eli porkkanaa) eli pinsettiote ja näppäryys ovat vielä treenin alla. Toisaalta hän ei edes näe kovin pieniä asioita kuten ruokapaloja, se väistämättä vaikuttaa myös kehitykseen. Silmälasit saadaan jossakin vaiheessa, hajataiton korjaus parantaa todennäköisesti sihtiä :). Näön käytön ja käsien yhteistyötä tullaan tehostamaan vielä toimintaterapialla.

Poikamme on myös musikaalinen ja käyttää ääntään hauskasti. Hän hymyili jo ensimmäisen kerran 8 päivän ikäisenä (sairaalassa yöhoitajat ihmettelivät tätä!) ja jokelteli jo varhain, mutta tavujen osalta ei kauheasti ole tapahtunut edistystä. Toisaalta on turha mennä asioiden edelle, kun lapset kehittyvät niin omaa tahtiaan. Äitinä tietysti huolta välillä on, varsinkin kun yksi lääkäri sanoi myös, että lapsi ei välttämättä opi puhumaan. Oikeasti lääkärit sanovat kaikenlaista, perehtymättä lapsen tasoon riittävästi tai nojaten vanhoihin tutkimustuloksiin eli tuijotellen papereita. EEG-tutkimuksenkin käyrät olivat aluksi surkeita ja ovat nyt jo tosi paljon lähempänä "normaalia". Lapsi kyllä kertoo itse, missä mennään ja mistä hän pitää.

Jokainen uusi opittu asia on ihana juttu. Uskon että lapsi vielä kävelee, jos vain tasapainoa löytyy riittävästi. Onneksi on kaikenlaisia apuvälineitä olemassa, jos tasapaino ei ilman välineitä riitä.
 
Äskeiseen vielä lisäyksenä. Vaikka lapsi ei vielä ryömi (1v 1kk), hän kierii eli käyttää kääntymistä hienosti hyväkseen kun haluaa liikkua lelun luokse. Hän myös liikkuu potkimalla jaloilla itseään taaksepäin, mutta tätä liikemallia pyrimme välttämään...

Lempipuuha on soittaa urkuja mahallaan ja leikkiä isolla jumppapallolla. Niin ja ääniä ja/tai musiikkia päästävien lelujen kanssa touhuilu, juna on yksi lemppari ja traktori eläimet lavalla toinen. Poika tykkää myös vedellä syöttötuolissa istuessaan pöydältä alas kaiken mihin ylettää :) Touhukas vesseli siis.

Kävelysektorilla paras askellus tulee sandaalit jalassa, niitä käytetään tukemaan jalan asentoa. Fysioterapiaa meillä on 2-3 kertaa viikossa eli Kelan myöntämät maksimit (maksimi 100 kertaa vuodessa). Varhaiskuntoutus on upea juttu tänä päivänä. Ja on paljon lajeja jotka sopivat vähän kömpelömmilekin lapsille, kuten esim. laskettelu (sitten myöhemmin...).
 
Meidän nyt 1v4kk poika oppi kääntymään 4-6kk, konttaamaan 7kk ja kävelemään kunnolla 1v1kk iässä. Nyt hän kiipeää mm. isojen lasten kiipeilytelineisiin ja lähes juoksee. Eli kiipeily on nyt se innostuksen kohde. Kömpelö hän ei ole, tapana on ollut kypsytellä uutta taitoa tarpeeksi ja sitten kerralla oppia uutteralla treenauksella. Puhe on tullut hitaammin, nyt hän on alkanut opetella tosissaan puhumista ja jokunen 2sanan lause on kuultu.
 
Meillä neiti oppi kääntymään muistaakseni 4kk ikäisenä molemmin päin, 6kk ikäisenä oppi istumaan ja ryömimään, 7kk alkoi kontata ja samalla nousi pystyyn, 8kk liikkui tuen avulla, 10kk alkaen on kävellyt ilman tukea satunnaisesti (koko ajan vaan enemmän ja enemmän kävelee tuetta).
 
0-6-vuotiaiden lasten vanhemmat: Milloin lapsesi oppi tärkeät taidot: kääntymään, konttaamaan, kävelemään, juoksemaan ja kiipeilemään? Oppiko hän taidot aikaisin vai ehdittiinkö niitä jo odotella? Minkä liikunnallisen taidon lapsesi on viimeksi oppinut ja mikä on hänen liikunnallista lempipuuhaansa juuri nyt? Onko lapsesi kömpelö, ja mistä sen huomaa?



2kk kääntyi selältä vatsalleen
4kk ryömi
5kk nousi seisomaan tukea vasten
6kk konttas ja kiipeili sohvapöydän alatasolle, tiskikoneen luukun päälle, astiakaappiin.....
8kk käveli tukia pitkin ja piti toisella kädellä tuesta kiinni.
10kk istui kunnolla
1v1kk käveli ilman tukia
1v2kk juoksi
Neuvolakortissa lukee: Motorisesti hienosti kehittynyt.
Nyt poika 3½v. edelleenkin hyvä liikkumaan, on kuitenkin liikkeissään varovainen eli ei kuitenkaan ole itseänsä satuttanut vaikka aikaisin nousi pystyyn. Juokseminen ja erilaiset liikuntamuodot ovat lemppareita mm. sähly ja jumppa.
 
esikoinen

Kääntyi vatsalleen: 3kk
ryömimään:5 kk
Konttaamaan: 7 kk
Nousi seisomaan: 7kk
Kävelemään:10kk

Kiipeilemään: 1v 2k

Tällä hetkellä 5 vee ja tykkää luistella ihan hirmuisesti ja tanssia... uusin opittu taito hiihtäminen.

Kuopus 1v 3kk

Oppi kääntymään: 3kk
Ryömimään: 5 1/2 kk
seisomaan: 7kk
konttaamaan:7kk
kävelemään: 10kk
istumaan itse: 8kk
juoksemaan: 11kk
kiipeilemään: 1v 1kk



Ketterä ja kova liikkumaan. Tykkää juoksennella sekä sisällä että ulkona. uusin opittu taito on tuo joka paikkaan kiipeily ja vahtia saa käytännössä katsoen koko ajan, sillä välillä muksahtaa sohvalta alas, kun taidot ja ikä ei kuitenkaan vielä ihan kohtaa :)



 
Meillä on kaksi lasta 1,5v ikäerolla. Esikoinen oli alusta asti innokas liikkumiseen -jos niin voi sanoa-. Taisi kääntyä 4kk ja alkoi ryömiä 5kk iässä. Ryömimistä hän rakasti ja sillä pääsi kovaa! Hän osasi nousta tukea vasten seisomaan 7kk iässä ja vasta 8kk iässä luopui ryömimisestä ja vaihtoi konttaukseen. Jälleen hän oli oikein tyytväinen tähän liikkumistapaan. Kävelemään oppimista saimmekin sitten "odottaa" 13kk ikään saakka. Lapsi siis aloitti suht varhain, oli oikein tyytyväinen aina ko. liikkumistapaansa ja oppi kävelemään "vasta" yli 1v. Juokseminen tuli aika pian kävelemään oppimisesta, kiipeillyt oli jo n10kk iästä. Hyppäämisen oppi kuitenkin vasta reilu 2v! Nyt vauhdikas ja liikkuvainen lapsi.

Kuopus sen sijaan oli vauvasta asti rauhallista sorttia. Hänellä ei ollut kiire mihinkään. Hän ei viihtynyt lattialla, mutta ihmeeksemme oppi kuitenkin kääntymään 4kk tienoilla. Silti teki sitä kovin harvakseltaan. Ryömimistä odottelimme jo jonkin aikaa, kunnes se sitten 7,5kk iässä tuli. Nousi tukea vasten 9,5kk, konttasi 10kk, seisoi ilman tukea 10,5 ja käveli kunnolla 11kk. Hän siis aloitti myöhään, mutta kun vauhtiin pääsi, meni vauhdilla ohi veljensäkin=)
Mielstäni tämä on siis hyvä esimerkki siitä, että lapsen kävelemään oppimista/ mot. kehitystä ei voi/on vaikea ennustaa. Olimme koko ajan mieltäneet kakkosemme rauhallisemmaksi ja hitaammaksi mot. kehityksessä---ja sitten hän repäisikin vaihteen päälle ja näytti kk sisällä monen moista uutta taitoa=)
 
Kääntyi vatsalleen 4kk
ryömi 7kk (hartaasti odotettiin)
nousi seisomaan tukea vasten 10kk
käveli tukea vasten 10kk
konttasi 11kk (antoi odotuttaa...)
Nyt 12kk ikää, kävelyä odotellaan, tuntuu olevan vielä kaukana.
 
Meillä on täällä hidasta porukkaa muihin verrattuna, mutta ei se mitään.
Eli:
Esikois poika on nyt 3,5 v.
Oppi kääntymään 6,5 kuukauden iässä.
Oppi ryömimään 10 kuukauden iässä.
Oppi konttaamaan 1 v 2 kk iässä
Ja oppi kävelemään 1v 8 kk iässä.
Tässä hetkellä opettelee tasajalka hyppyä.
On ollut aina varovainen liikkumisen suhteen, vaikka muuten hän on oikein reipas poika. Fysioterapeutin mukaan varsinkin alle kaksi vuotiaiden lasten motorinen kehitys on hyvin yksilökeskeistä. Toinen oppii kävelemään kymmen kuisena ja toinen lähempänä kahta ikävuotta ja kumpikin on ihan normaalia. Sellaisen rajan se fysioterapeutti laittoi, että jos oppii kävelemään ennen kahta ikävuotta, niin silloin lapsen motorinen kehitys on ihan hyvissä kantimissa. Jos kävelemään oppiminen viivästyy kovasti ja lapsi on jo pitkälle kaksi vuotias, on syytä tutkia tilannetta paremmin ammattilaisen kanssa.

Meidän lapsi kävi siis kerran fysioterapeutin luona siinä yhden vuoden ikäisenä. Terapeutti tutki poikamme, tutki mm. lihasten jäntevyyttä ja totesi, että ihan tavallinen lapsi, joka oppii kävelemään, sitten kun on sen aika. Varoitteli tosin, että siihen voi mennä vielä hyvinkin pitkä aika. Kyllä sitä aikaa kuluikin ihan riittämiin ja kärsivällisyyttäkin koeteltiin. Mutta kyllä se kävely sitten tulikin 1 v 8 kk iässä.
Toinen lapsemme on nyt pian 9 kk ikäinen. Hän vaikuttaa tällä hetkellä yhtä hitaalta kuin isoveljensäkin. Hän tällä hetkellä vain kierii ja pyörii akselinsa ympäri. No, nyt en ainakaan osaa yhtään hermoilla hänen liikkumisen hitauden puolesta, kun tiedän mitä voi olla luvassa. Tympeä lääkäri tosin totesi toisen lapsemme 8 kk neuvolalääkärissä, että lähes kaikki 8 kuiset vauvat osaavat jo tässä vaiheessa ryömiä! Olen ylpeä itsestäni, että osasin ohittaa lääkärin typerän kommentin olan kohautuksella ja vastata vain, että ! "no entäs sitten!"

Karenina ja pojat: 3v8kk sekä 9kk
 
Meillä motorisesti hitaasti kehittyvä poika. Nämä muistan:

Lähti ryömimään 9 kk
Nousi konttausasentoon & istumaan ja lähti konttaamaan fysioterapian avulla 12 kk
Kävely tuetta 1v. 4 kk
Juoksu 2 v.
Tasajalkaa hyppiminen 3 v.

Nyt 3,5 v. Luonteeltaan hyvin varovainen ja liikunnallisesti arka. Ei tykkää kiipeillä, liikkuu rauhallisesti, ei juuri koskaan "riehu". Isot liukumäet pelottaa, pyöräilyn oppi mutta ei halunnut enää pyöräillä, kun yhden kerran kaatui. Ei pidä kaltevalla tai liikkuvalla alustalla kävelemisestä. Ei varsinaisesti kömpelö; ei siis kaatuile, mutta meno ei ole kovin elastista.

Luonne siis hänellä pääsyy motorisen kehityksen hitauteen, mutta kehitys menee eteenpäin koko ajan kuitenkin. Puhetta sen sijaan tulee kuin ruuneperilla :)
 

Yhteistyössä