Kaljan litkimisestä..

[Raittiina raivo]

Minä kuvittelin tosiaan, että kirjoituksesi on provo, en todella uskonut, että joku voi olla huolissaan siitä, että "Siis yksi olut silloin tällöin, melkein JOKA TOINEN päivä (kamalaa!!!) suistaa alkoholismiin"...

Täällä on ollut hyviä kommentteja siitä, että jos hän tosiaan juo sen yhden tai kaksi silloin tällöin ja lopettaa siihen, ei se tunnu ongelmajuomiselta ollenkaan. En tiedä, että miten paljon oluessa on kaloreita, mutta tosiaan kyllä niitä kaloreita tulee myös karkeista, limusta, sipseistä, pullasta ja ihan "oikeastakin" ruoasta... Miehesi ei siis myöskään juo salaa, sillä kerrot, että hän "kuulemma" juo työreissuillaan olutta, ja salailu ja/tai valehtelu juomisestahan kertoisi ongelmista, mutta nythän hän ei salaile asiaa.

Onko oma suhteesi alkoholiin jotenkin "rajoittunut" (sorry, huono sana, mutta en parempaakaan keksinyt) eli onko suvussasi/perheessäsi ollut juoppoja, joiden vuoksi pelkäät miehesi kohtaloa, tai onko kaikki alkoholipitoinen ollut perheessäsi tabu, jonka vuoksi ainakin alitajuisesti vierastat pientä tissutteluakin?

Minä olen muuten ihan onnellisessa parisuhteessa, ja vaikka epäilet kriittisten kirjoitusten kumpuavan siitä, että "itselle maistuu häppänen vähän liikaa", niin voin kertoa, että en juo olutta milloinkaan, sillä en pidä sen mausta lainkaan... Enkä muuten syö niitä karkkejakaan, minähän olen suorastaan hyveellinen ;-)

 

[myös kaljafanin nainen]

Ei minun alkuperäinen kirjoittaja ainakaan ollut tarkoitus väheksyä kirjoitustasi. tavallaan ymmärrän sinua. Itse en juo juuri ollenkaan, koska alkoholin haitat ovat pahinta mitä Suomessa päivittäin saa nähdä. Onko sinulla ollut aiemmin alkoholiongelmainen mies tai onko perheessäsi oltu alkoholin suhten ehdottomia?
Siitä voisi johtua, että olet huolissasi jo "etukäteen".
Sitten vielä: tämä palsta on vapaa ja tänne saa kirjoitella ja kysyä neuvoja pienimpiinkin murheisiin.
Itselläni miehen tupakointi on suurempi murhe kuin alkoholin käyttönsä. Kaljaa menee kerrallaan arkisin vain yksi, saunan jälkeen joskus kolme, mutta väkeviä ottaa vain kun lähdetään ulos eikä silloinkaan vaikuta kuin ehkä hiukan "vapautuneemmalta"...vihaisin örveltäjää enkä kattelisi hetkeekään..Itse olen kasvanu raittiissa perheessä ja oppinu pelkäämään juoppoja ja kammoksumaan känniääliöitä. Olen omaksunut hyvin niukat juomatavat, sillon tällön lasi viiniä tai pari siideriä kun lähden ulos. Miestäni ei haittaa jos juon tai syön mitä haluan. Ei kyllä tekisi mielikään juoda yhtikäs enempää, karkkia tulee mässytettyä silloin tällöin.
Keskustelkaa ja tuo esille huolesi, kyllä miehesi varmasti vastaa jotain. Jos hän rakastaa sinua eikä alkoholi ole hänelle ongelma, hän varmasti rauhoittaa sinut vastauksellaan eikä nouse takajaloilleen jos asia esitetään fiksusti. Ps onhan alkoholittomia oluitakin.

 

[TP]

Ei tuo minusta vielä huolestuttavalta kuulosta. Jos mies nimenomaan juo ruuan kanssa kaljan-pari eikä edes joka päivä. Sehän kertoo vain järkevästä alkoholinkäytöstä, juominen ei ole humalahakuista vaan olut on nimenomaan ruokajuoma. Yhtä haitallista (tai ehkä haitallisempaakin?) olisi juoda sama määrä coca-colaa.

Alkoholi on Suomessa monelle ongelma, pahakin sellainen. Helposti tulee nähtyä ongelma sielläkin, missä sitä ei edes ole. Jos ap:n mies joisi ruuan kanssa lasin punaviiniä, olisiko se yhtä paha? Sitähän jopa suositellaan juotavaksi lasi päivässä..

 

[nyk. kohtuukäyttäjä]

Minun ex-vaimoni oli juuri kuin ap. Kotiin ei saanut ostaa olutta kuin korkeintaan juhlapyhiksi sixpäkin, josta saunan jälkeen joimme pullolliset molemmat. Sitten nuo loput neljä pulloa pölyyntyvät kaapissa ja kun parasta-ennen-päiväys oli mennyt umpeen, pullojen sisukset kaadettiin viemäriin. Exä muisti aina huomauttaa, kun tuttujen kanssa tuli puhetta alkoholista, että "Meille ei olut maistu! Vieläkin on jouluisia kaljoja kaapissa."
Matkoilta kyllä ostettiin tax-freestä hienoja konjakkeja ja viskejä baarikaappiin, mutta ei niitä koskaan avattu. Koreat pullot loistivat kauniisti kirjahyllyn lasiovien läpi ja joskus exä mainitsi vieraille ,miten edullisesti olimme saaneet laatujuomat. Tarjoamaan niitä ei ryhdytty. Paitsi jos tuli ex-vaimon sukulaisia käymään. Silloin saattoi päivällispöydässä olla viiniäkin ja aterian jälkeen kahvin kanssa likööriä tai konjakkia.
Jos minun "junttisukulaisia" (kuten exä heitä nimitti) tuli käymään, tarjottiin maitoa, vettä tai kotikaljaa.
Auta armias, jos olisin korkannut tax-free-viskipullon velimiehen kanssa. Yhdesti kokeilin ja seurauksena oli kahden viikon mykkäkoulu, koska "tuollaisen alkkiksen kanssa ei viitsi edes jutella!"

Korkea moraali oli exällä - muihin nähden, mutta loppupeleissä selvisi, että moraalisuus ei koskenutkaan häntä itseään. Paljastui, että kuvioissa oli salarakas, jonka kanssa reissuttiin "työmatkoilla", yövyttiin hotelleissa, nautittiin samppanja-brunssit ja pitkät illalliset viineineen ja snapseineen.

Nykyisin uusiosinkkuna voin ainakin hyvällä omalla tunnolla nauttia oluet vaikka melkein joka toinen päivä.

 

[Meikämaija]

Jos miehesi "tissuttelu" on todellakin vain kuvaamassasi luokasa, ei ole huolta. Ei terveydellisesti eikä muutoinkaan. Kalja on hänelle ruokajuoma, maistuu oikein mukavalta liharuuan kanssa ja keventää mukavasti sen makua. Alkoholiriippuvuuden syntymiseen tarvitaan paljon enemmän.

Minusta tuntuu, että jos tuosta naputat, teet hallaa suhteellenne. Se menee todellakin pikkumaisuuden puolelle ja johtuu sinun omista peloistasi, ei todellisesta aiheesta. Oman itsesi vuoksi tutustu aiheeseen tarkemmin, mutta älä kiusaa miestäsi. Kyse on todellakin niin vähäisestä käyttämisestä, että mitään vaaraa ei ole sen enempää terveyden kuin riippuvuudenkaan kannalta.

 

[Hmm]

Varmastikin kannattaa seurata tilannetta ja ennenkaikkea sitä, lisääntyykö kulutus. Netistä löytyy kyllä viinankäyttötestejä, joita voi huvikseen tehdä, joiden perusteella selviää, onko kyseessä riippuvuutta vai ei.

Itse asiassahan on todella hienoa, jos miehesi todellakin vain oluen maun vuoksi ottaa yhden tai kaksi, jolloin pääsee ihan pieneen mukavaan, rentoon tilaan olematta kännissä. Esimerkiksi jos juo yhden oluen, on vielä ajokunnossa (vaikka tietysti on suositeltavaa pitää nollatoleranssia).

Tosiaan kahvi, kolajuomat yms. ovat myös aikamoisia terveysriskejä, joten todennäköisesti esim. olutpullo sisältää vähemmän haitallisia aineita kuin pieni Cocis-pullo.

 

[AP]

Minä kuvittelin tosiaan, että kirjoituksesi on provo, en todella uskonut, että joku voi olla huolissaan siitä, että "Siis yksi olut silloin tällöin, melkein JOKA TOINEN päivä (kamalaa!!!) suistaa alkoholismiin"...

Täällä on ollut hyviä kommentteja siitä, että jos hän tosiaan juo sen yhden tai kaksi silloin tällöin ja lopettaa siihen, ei se tunnu ongelmajuomiselta ollenkaan. En tiedä, että miten paljon oluessa on kaloreita, mutta tosiaan kyllä niitä kaloreita tulee myös karkeista, limusta, sipseistä, pullasta ja ihan "oikeastakin" ruoasta... Miehesi ei siis myöskään juo salaa, sillä kerrot, että hän "kuulemma" juo työreissuillaan olutta, ja salailu ja/tai valehtelu juomisestahan kertoisi ongelmista, mutta nythän hän ei salaile asiaa.

Onko oma suhteesi alkoholiin jotenkin "rajoittunut" (sorry, huono sana, mutta en parempaakaan keksinyt) eli onko suvussasi/perheessäsi ollut juoppoja, joiden vuoksi pelkäät miehesi kohtaloa, tai onko kaikki alkoholipitoinen ollut perheessäsi tabu, jonka vuoksi ainakin alitajuisesti vierastat pientä tissutteluakin?

Minä olen muuten ihan onnellisessa parisuhteessa, ja vaikka epäilet kriittisten kirjoitusten kumpuavan siitä, että "itselle maistuu häppänen vähän liikaa", niin voin kertoa, että en juo olutta milloinkaan, sillä en pidä sen mausta lainkaan... Enkä muuten syö niitä karkkejakaan, minähän olen suorastaan hyveellinen ;-)

Ok... hyveellinen.. veikkaampa että sultakin joku(nen) pahe löytyy, mutta se onkin jo seuraava keskustelu.

.....Tajuan että aloitukseni saattoi kuulostaa nipottamiselta.. Hassua sinänsä, ja varmaan vaikea uskoa, mutta halusin puolustaa miestäni kommenteilta "sehän on ihan alkkis, jätä se". Halusin ehkä hieman vähätellä hänen tilannettaan. En todellakaan uskonut että asia kääntyy päälaoilleen ja yhtäkkiä mä olenkin se paska meidän suhteessa joka aiheutttaa kaiken pahan ja ajan mieheni turmioon tiukkapipoisuudellani ja jatkuvalla nalkuttamisellani.

Homman nimi on että mieheni isä on alkoholisti, ehkä siksi "ylitarkkailen" häntä... Ennen juotiin yhdessä sillontällöin viikonloppuisin. Mieheni uuden työpaikan johdosta hän alkoi kulutttaa alkoholia myös viikolla. Edelleen, kuten sanottua mieheni alkoholinkäyttö on ollut pientä, mutta hän on alkanut juomaan enemmän arkisin. En nipota asiasta, enkä ole itseasiassa kokoasiasta hänelle sanaakaan sanonut..

Enkä siis ole mikään absolutisti nipo, kyllä musta kohtuu-juominen on ihan ok.. Ennen vaan ajattelin sen juomisen olevan normaalia viikonloppujuomista. Nyt kun juominen on lisääntynyt myös arki-iltoihin, niin alkoi pelottaa ajatus "tästäkö se lähtee"?

Joku täällä valitetteli vaimostaan jonka "hallinnon alaisina" kaljojen käyttöpäivät meni umpeen. Pakko tuottaa pettymys, meidän talossa niin ei käy. Kalja maistuu myös mulle! Juoda saa, myös ruuaan kanssa, mutta omalta kohdaltani haluan pitää alholinkäytön 1-2 krt vko. Mies saa toki juoda, kunhan ei lähde seuraamaan isänsä jälkiä - eikä valita mulle omista liikakiloistaan.

Kiitos kaikille kommenteista, myös niistä haista v*?*%
Jokainen tallaan tavallaan, eiksiin?

 

[AP]

Minä kuvittelin tosiaan, että kirjoituksesi on provo, en todella uskonut, että joku voi olla huolissaan siitä, että "Siis yksi olut silloin tällöin, melkein JOKA TOINEN päivä (kamalaa!!!) suistaa alkoholismiin"...

Täällä on ollut hyviä kommentteja siitä, että jos hän tosiaan juo sen yhden tai kaksi silloin tällöin ja lopettaa siihen, ei se tunnu ongelmajuomiselta ollenkaan. En tiedä, että miten paljon oluessa on kaloreita, mutta tosiaan kyllä niitä kaloreita tulee myös karkeista, limusta, sipseistä, pullasta ja ihan "oikeastakin" ruoasta... Miehesi ei siis myöskään juo salaa, sillä kerrot, että hän "kuulemma" juo työreissuillaan olutta, ja salailu ja/tai valehtelu juomisestahan kertoisi ongelmista, mutta nythän hän ei salaile asiaa.

Onko oma suhteesi alkoholiin jotenkin "rajoittunut" (sorry, huono sana, mutta en parempaakaan keksinyt) eli onko suvussasi/perheessäsi ollut juoppoja, joiden vuoksi pelkäät miehesi kohtaloa, tai onko kaikki alkoholipitoinen ollut perheessäsi tabu, jonka vuoksi ainakin alitajuisesti vierastat pientä tissutteluakin?

Minä olen muuten ihan onnellisessa parisuhteessa, ja vaikka epäilet kriittisten kirjoitusten kumpuavan siitä, että "itselle maistuu häppänen vähän liikaa", niin voin kertoa, että en juo olutta milloinkaan, sillä en pidä sen mausta lainkaan... Enkä muuten syö niitä karkkejakaan, minähän olen suorastaan hyveellinen ;-)

Ok... hyveellinen.. veikkaampa että sultakin joku(nen) pahe löytyy, mutta se onkin jo seuraava keskustelu.

.....Tajuan että aloitukseni saattoi kuulostaa nipottamiselta.. Hassua sinänsä, ja varmaan vaikea uskoa, mutta halusin puolustaa miestäni kommenteilta "sehän on ihan alkkis, jätä se". Halusin ehkä hieman vähätellä hänen tilannettaan. En todellakaan uskonut että asia kääntyy päälaoilleen ja yhtäkkiä mä olenkin se paska meidän suhteessa joka aiheutttaa kaiken pahan ja ajan mieheni turmioon tiukkapipoisuudellani ja jatkuvalla nalkuttamisellani.

Homman nimi on että mieheni isä on alkoholisti, ehkä siksi "ylitarkkailen" häntä... Ennen juotiin yhdessä sillontällöin viikonloppuisin. Mieheni uuden työpaikan johdosta hän alkoi kulutttaa alkoholia myös viikolla. Edelleen, kuten sanottua mieheni alkoholinkäyttö on ollut pientä, mutta hän on alkanut juomaan enemmän arkisin. En nipota asiasta, enkä ole itseasiassa kokoasiasta hänelle sanaakaan sanonut..

Enkä siis ole mikään absolutisti nipo, kyllä musta kohtuu-juominen on ihan ok.. Ennen vaan ajattelin sen juomisen olevan normaalia viikonloppujuomista. Nyt kun juominen on lisääntynyt myös arki-iltoihin, niin alkoi pelottaa ajatus "tästäkö se lähtee"?

Joku täällä valitetteli vaimostaan jonka "hallinnon alaisina" kaljojen käyttöpäivät meni umpeen. Pakko tuottaa pettymys, meidän talossa niin ei käy. Kalja maistuu myös mulle! Juoda saa, myös ruuaan kanssa, mutta omalta kohdaltani haluan pitää alholinkäytön 1-2 krt vko. Mies saa toki juoda, kunhan ei lähde seuraamaan isänsä jälkiä - eikä valita mulle omista liikakiloistaan.

Kiitos kaikille kommenteista, myös niistä haista v*?*%
Jokainen tallaan tavallaan, eiksiin?

 

[AP]

Ei minun alkuperäinen kirjoittaja ainakaan ollut tarkoitus väheksyä kirjoitustasi. tavallaan ymmärrän sinua. Itse en juo juuri ollenkaan, koska alkoholin haitat ovat pahinta mitä Suomessa päivittäin saa nähdä. Onko sinulla ollut aiemmin alkoholiongelmainen mies tai onko perheessäsi oltu alkoholin suhten ehdottomia?
Siitä voisi johtua, että olet huolissasi jo "etukäteen".
Sitten vielä: tämä palsta on vapaa ja tänne saa kirjoitella ja kysyä neuvoja pienimpiinkin murheisiin.
Itselläni miehen tupakointi on suurempi murhe kuin alkoholin käyttönsä. Kaljaa menee kerrallaan arkisin vain yksi, saunan jälkeen joskus kolme, mutta väkeviä ottaa vain kun lähdetään ulos eikä silloinkaan vaikuta kuin ehkä hiukan "vapautuneemmalta"...vihaisin örveltäjää enkä kattelisi hetkeekään..Itse olen kasvanu raittiissa perheessä ja oppinu pelkäämään juoppoja ja kammoksumaan känniääliöitä. Olen omaksunut hyvin niukat juomatavat, sillon tällön lasi viiniä tai pari siideriä kun lähden ulos. Miestäni ei haittaa jos juon tai syön mitä haluan. Ei kyllä tekisi mielikään juoda yhtikäs enempää, karkkia tulee mässytettyä silloin tällöin.
Keskustelkaa ja tuo esille huolesi, kyllä miehesi varmasti vastaa jotain. Jos hän rakastaa sinua eikä alkoholi ole hänelle ongelma, hän varmasti rauhoittaa sinut vastauksellaan eikä nouse takajaloilleen jos asia esitetään fiksusti. Ps onhan alkoholittomia oluitakin.

Olin juuri menossa nukkumaan, mutta pakko lyhyesti vielä kommentoida tähän..
Lapsuudestani elin parin vuoden ajan alkoholin varjon alla, ja ihmettelin usein miksi muuten niin kiva ihminen käyttäytyy noin... Onneksi äitini puuttui tilanteeseen ja homma loppuí.
Edelleen... en halua olla mikään pyhimys, mutta olen nähnyt mitä onnellinen perhe-elämä voi olla, ja miten alkoholi voi pahimillaan pilata sen. En edellekään väitä että pari kaljaa viikossa sen pilaa, mutta alkoi pelottaa mihin se voi johtaa.

:S

 

[Henna]

Itse juot olutta 1-2 kertaa viikossa,mutta miehesi peräti pari ketaa). Pelkäät miehesi alkoholisoituvan,kun hänen isä on ollut olisti. Kirjoituksestasi saa sen kuvan, että oma isäsi on ollut myös holisti. Etkö pelkää omaa alkoholismiasi?

Sait asiallisia vastauksia, mutta ne ei näyttäneet kelpaavan sinulle. Joten mukaan hieman lisää miehesi haukkumista ja itsesi kehumista, vieläkö jaksat hieman korostaa itseäsi ja lisätä miehesi alkoholinkäyttöä, niin eiköhän siitä miehestäsi saada lopulta syyllinen ja myötätunto sinulle. Yritä, yritä.

 

[Sivustaseuraaja]

Itse juot olutta 1-2 kertaa viikossa,mutta miehesi peräti pari ketaa). Pelkäät miehesi alkoholisoituvan,kun hänen isä on ollut olisti. Kirjoituksestasi saa sen kuvan, että oma isäsi on ollut myös holisti. Etkö pelkää omaa alkoholismiasi?

Sait asiallisia vastauksia, mutta ne ei näyttäneet kelpaavan sinulle. Joten mukaan hieman lisää miehesi haukkumista ja itsesi kehumista, vieläkö jaksat hieman korostaa itseäsi ja lisätä miehesi alkoholinkäyttöä, niin eiköhän siitä miehestäsi saada lopulta syyllinen ja myötätunto sinulle. Yritä, yritä.

Ymmärrätkös tahallas väärin vai onko ihan vikaa siellä tajunnan tasolla?

 

[Henna]

Itse juot olutta 1-2 kertaa viikossa,mutta miehesi peräti pari ketaa). Pelkäät miehesi alkoholisoituvan,kun hänen isä on ollut olisti. Kirjoituksestasi saa sen kuvan, että oma isäsi on ollut myös holisti. Etkö pelkää omaa alkoholismiasi?

Sait asiallisia vastauksia, mutta ne ei näyttäneet kelpaavan sinulle. Joten mukaan hieman lisää miehesi haukkumista ja itsesi kehumista, vieläkö jaksat hieman korostaa itseäsi ja lisätä miehesi alkoholinkäyttöä, niin eiköhän siitä miehestäsi saada lopulta syyllinen ja myötätunto sinulle. Yritä, yritä.

Ymmärrätkös tahallas väärin vai onko ihan vikaa siellä tajunnan tasolla?

Mene hoitoon, vaikka ei lääkkeillä voi vittumaisuutta ja typeryyttä parantaa. Olet pahasti yksinkertainen.