R
riitapukariko
Vieras
Mä lähin käyttämään korvakipuista lasta päivystyksessä. tultiin kotiin puol ysin aikaan ja täällä oli täys meno päällä. lelut pitkin ja poikin, osa päivävaatteista riisuttu ja heitetty pitkin lattioita, osa vielä päällä, yöpuvut pitkin lattioita, iltapala-astiat pitkin pöytää ja keittiötä. Jne. mies istuu sohvalla tyynesti ja katelee telkkaa. ja tasan tietää, että meillä lapset laitetaan keräämään lelut ja vaihtamaan yöpuvut aina ennen iltapalaa klo 19. Ja nukkumaan hammaspesun kautta klo 20. Mä niin räjähdin. Ja mies sanoi siihen vaan, mitään asioiden järjestämiseksi tekemättä että kun rouva enskarran poistuu ovesta niin mä otankin heti digikameralla kuvat lähtötilanteesta ja mittaan mattojen suoruudet viivottimella ja näytän sit takastullessas että ei oo täällä mitään siistiä silloinkaan kun mä tuun töistä. Mä suutuin ja huusin että enskertaa ei muuten oo eikä tuu, mä muutan!
Mä niin pahoitin mieleni, sillä mä oon tänäänkin imuroinut ja laittanut leluja ja pessyt pyykkiä ja ulkoillut lasten kanssa ja tehnyt ruuat ja jne. Ja tuossa on kiitos siitä, että mies ei itse jaksanut lähteä viemään korvakipuista lasta lääkäriin vaan vaati että mun pitää mennä. Toi mun muuttosanomani on nyt viimeinen sana, mikä tässä on vaihdettu. Oliko mulla oikeus suuttua ja kumpi joutuu nöyrtymään anteeksipyyntöön ensin?
Mä niin pahoitin mieleni, sillä mä oon tänäänkin imuroinut ja laittanut leluja ja pessyt pyykkiä ja ulkoillut lasten kanssa ja tehnyt ruuat ja jne. Ja tuossa on kiitos siitä, että mies ei itse jaksanut lähteä viemään korvakipuista lasta lääkäriin vaan vaati että mun pitää mennä. Toi mun muuttosanomani on nyt viimeinen sana, mikä tässä on vaihdettu. Oliko mulla oikeus suuttua ja kumpi joutuu nöyrtymään anteeksipyyntöön ensin?