Kateus :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kata R.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kata R.

Vieras
Kihisen kiukkua aina kun olen ystävieni kanssa, varsinkin sitten kun palaan kotiin. Miksei minulla ole ydinperhettä, ei hienoa (työsuhde) autoa, ei varaa matkustaa saatikka vaihtaa kodin sisustusta. Ei ole omaa (perinnöksi saatua?) kotia, en pääse ulkomaille työmatkalle, en voi viedä lapsia laskettelemaan. Ei minulle tarjota töissä viiden sadan euron palkankorotusta (ei edes yhden euron) kun valmistuin eikä lisää lomapäiviä. Vituttaa. Rankasti. Usein tuntuu etten haluaisi edes nähdä hyvin pärjääviä ystäviäni jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa - tulen vain kateelliseksi koska heillä on sitä kaikkea mistä itse haaveilen! Miten tästä kateudentunteesta pääsee eroon, mieluiten pysyvästi?
 
Minäkin rimpuilen mitättömyyden kurjuudessa. Mutta en välitä, en anna kateuden myrkyttää mieltäni. Älä sinäkään. Sen sijaan mieti mikä on sun juttusi ja miten saavutat jotain mielestäsi ihailtavaa. Ja hei kaikki ei ole kultaa mikä kimaltaa eli ne hienot asiat on usein lainarahalla hankittuja, eivät edes omia siis.
 
:hug: "Älä kadehdi toisen elämää kun et tiedä hänen surujaan"

Pätee aika hyvin, kaikki ei välttämättä aina ole niin ruusuista vaikka kyseiset ihmiset ovatkin sinun silmissäsi saaneet kaiken.
 
no höh. varmasti sullakin on kaikkea kivaa, mitä et tule ajatelleeksi? onko omaa aikaa paljon eli olet viel lapseton? kiva työ, kivat työkaverit?

maailmassa suurin osa ihmisistä on työttömiä, suurin osa näkee nälkää, janoakin.

miksi haluaisit kuluttaa tulevien sukupolvien hupenevia luonnonvaroja lentämällä tai kuluttamalla tai ostamalla kalliin kiiltävän auton? eikööhän me länsimaissa ole kaikki nähty jo tuo touhu, ei johda mihinkään kuin pahoinvointiin ja paheneviin ekokatastrofeihin ja nälänhätään.

ole originelli ja keksi jotain parempaa kuin kuluttaminen.

ja ei en ole kultalusikka suuussa syntynyt, en ole rikas, en kadehdi ahneita ja itsekkäitä, jota maailmassa täytyy olla saadakseen paljon rahaa, en tunne ketään mukavaa rikasta ihmistä. kaikki elävät jollaintapaa toisten selkänahasta.
 
En osaa neuvoa miten tuosta pääsee irti, aina kaikki ei ole niin ruusuista miltä näyttää. Itse elän tällä hetkellä ihan mukavasti, toisinkin on ollut. Välillä ihmisten kateuden huomaa ja se harmittaa, oikeasti. En koskaan makeile tavaroilla enkä millään omistamallani mutta silti jo se, että pidän ulkonäöstä huolta ja pidän vaatteista, ärsyttää ihmisiä. Tiedän monia ihmisiä, joiden elämä näyttää hienolta ulospäin, mutta ollaan veloissa korvia myöten, kaikki on vaan näytelmää. Yritä iloita siitä mitä sinulla on, koti, lapset ja mies, moni kiva asia on ilmaista tai halpaa, raha tuo kyllä mukavaa turvallisuutta, mutta ei onnea :)
 
Yritä jotenkin miettiä niitä asioita jotka ovat hyvin sun omassa elämässä. Ihminen ei loppujen lopuksi tarvitse paljoakaan aineellista hyvää ollakseen onnellinen, on todella suuri taito osata olla tyytyväinen siihen mitä on eikä haikailla aina jotain parempaa. :hug:
 

Yhteistyössä