KATKAISTIIN SITTEN VÄLIT ANOPPIIN KOKONAAN

[vieras]

siis oikeesti onko tää todellista?

Kyllä on,valitettavasti. Ja anoppi kertoi vielä lahjaa antaessaan että oli automatkalla,siis silloin kun ajoivat hääpaikalle,lukenut koko sepustuksen läpi. Ja vielä sen jälkeenkin ajatellut että sen antaminen meille on ihan ok!! Mut ei se ihan terve ole

 

[vieras]

Menimme naimisiin 20.2 2009 eli reilu viikko sitten. Anoppi (jonka kanssa meillä on aiemmin ollut hyvät välit) antoi meille häälahjaksi päiväkirjansa jota oli kirjoittanut mieheni syntymästä asti. Ajattelin että ihana ja omaperäinen lahja,kunnes..aloimme lukea kirjaa illalla mieheni kanssa ja teksti oli järkyttävää. Todella törkeää,vastenmielistä luettavaa. Anoppi oli kirjoittanut ylös mieheni joka ikisen mokan minkä tämä oli elämässään tehnyt,kuvaillut ne yksityiskohtaisesti ja haukkui miestäni,omaa poikaansa saamattomaksi,laiskaksi ja muuten vain huonoksi.

Anoppi oli myös kirjoittanut sinne minusta ja sukulaisistani erittäin halveksivaan sävyyn. Hän oli kirjoittanut sinne pitkät litaniat mieheni teiniaikaisesta tyttöystävästä,kuvaillut yksityiskohtaisesti miten oli joskus kuunnellut oven takana kun he harrastivat seksiä ja kirjoitti että minä olen exään verrattuna niin lapsellinen ja typerä enkä koskaan tule vetämään vertoja mieheni ensirakkaudelle. Lisäksi anoppi oli joskus löytänyt mieheni huoneesta kondomipaperin tämän asuessa vielä kotona (eli siis tämän entisen tyttöystävän ajoilta), oli säästänyt sitä kaikki nämä vuodet ja antoi sen meille kirjekuoressa tämän päiväkirjan mukana. Siis MILLAINEN ihminen tekee näin?? Säästää poikansa huoneesta löytämänsä kortsupaperin?? Kirjeessä oli myös kuvailtu tarkkaan miten hirveä asuntomme on hänen mielestään,miten huono äiti olen ja miten koko mun puolen suku on keskiluokkaista roskasakkia.

Ja ämmä vielä hymyili lahjaa antaessaan,kippis vaan! Ilmoitin haaskalle puhelimessa että mun kotiini ei tarvitse astua enää jalallaankaan.

Anoppi itse on perse täynnä velkaa,mutta mersulla on vaan ajeltava ja maailmalla matkustettava ja vaatteet pitää olla sävy sävyyn sisustuksen kanssa. Jätti mieheni isän kun oli kuulemma vätys mieheksi (tavallinen työtätekevä keski-ikäinen mies) ja roikottaa bnyt kainalossaan eläkeikäistä playboyta joka maksaa viulut. Narsistiko..??

Huh huh!! Kai te katkaisitte välinen häneen??

 

[vieras]

Menimme naimisiin 20.2 2009 eli reilu viikko sitten. Anoppi (jonka kanssa meillä on aiemmin ollut hyvät välit) antoi meille häälahjaksi päiväkirjansa jota oli kirjoittanut mieheni syntymästä asti. Ajattelin että ihana ja omaperäinen lahja,kunnes..aloimme lukea kirjaa illalla mieheni kanssa ja teksti oli järkyttävää. Todella törkeää,vastenmielistä luettavaa. Anoppi oli kirjoittanut ylös mieheni joka ikisen mokan minkä tämä oli elämässään tehnyt,kuvaillut ne yksityiskohtaisesti ja haukkui miestäni,omaa poikaansa saamattomaksi,laiskaksi ja muuten vain huonoksi.

Anoppi oli myös kirjoittanut sinne minusta ja sukulaisistani erittäin halveksivaan sävyyn. Hän oli kirjoittanut sinne pitkät litaniat mieheni teiniaikaisesta tyttöystävästä,kuvaillut yksityiskohtaisesti miten oli joskus kuunnellut oven takana kun he harrastivat seksiä ja kirjoitti että minä olen exään verrattuna niin lapsellinen ja typerä enkä koskaan tule vetämään vertoja mieheni ensirakkaudelle. Lisäksi anoppi oli joskus löytänyt mieheni huoneesta kondomipaperin tämän asuessa vielä kotona (eli siis tämän entisen tyttöystävän ajoilta), oli säästänyt sitä kaikki nämä vuodet ja antoi sen meille kirjekuoressa tämän päiväkirjan mukana. Siis MILLAINEN ihminen tekee näin?? Säästää poikansa huoneesta löytämänsä kortsupaperin?? Kirjeessä oli myös kuvailtu tarkkaan miten hirveä asuntomme on hänen mielestään,miten huono äiti olen ja miten koko mun puolen suku on keskiluokkaista roskasakkia.

Ja ämmä vielä hymyili lahjaa antaessaan,kippis vaan! Ilmoitin haaskalle puhelimessa että mun kotiini ei tarvitse astua enää jalallaankaan.

Anoppi itse on perse täynnä velkaa,mutta mersulla on vaan ajeltava ja maailmalla matkustettava ja vaatteet pitää olla sävy sävyyn sisustuksen kanssa. Jätti mieheni isän kun oli kuulemma vätys mieheksi (tavallinen työtätekevä keski-ikäinen mies) ja roikottaa bnyt kainalossaan eläkeikäistä playboyta joka maksaa viulut. Narsistiko..??

Huh huh!! Kai te katkaisitte välinen häneen??

Tietysti. Mä en ole ikänäni varmaan ole ollut niin vihainen kuin olin omana hääpäivänäni ja eipä mieskään sanojaan säästellyt kun sai äitinsä puhelimeen. Kyseessä siis ei ole vänha ja höpsähtänyt ihminen vaan 45v työelämässä oleva nainen.

 

[hello]

Ei oikeastaan. Tuntuu tosi pahalle,että anoppi on vuosia hymistellyt ja näytellyt,mutta onkin oikeasti ollut täysin erimieltä. Hääpäivänä tommonen ei hirveästi lämmittänyt. Mä en ymmärrä mitä kiksejä se sai siitä että halus mun lukevan juttuja miehen nuoruuden tyttöystävästä ja varsinkin noin intiimejä asioita. Mieheni ei myöskään ymäärtänyt mitä kiksejä hänen äitinsä on saanut ruotiessaan miehen yksityisiä asioita sivutolkulla päiväkirjassa. Mä en ainakaan ikinä edes HALUAIS kirjotella ylös mun poikani intiimejä asioita,ei ne mulle kuulu. Saati sitten antaa ne luettavaksi että lälläslää,mäpä tiedän susta kaiken.

Siis ihan karmivaa. Taisi miehelläsi olla vielä ikävemmät ajatukset. Sentään oma äiti, joka yrittänyt kahmia kaikki ylös hänen elämästään ja varsinkin negatiiviseen sävyyn kirjoitettu..

Olen tosi hämmästynyt, että joku on voinut tehdä noin.

 

[PuoliQ]

Menimme naimisiin 20.2 2009 eli reilu viikko sitten. Anoppi (jonka kanssa meillä on aiemmin ollut hyvät välit) antoi meille häälahjaksi päiväkirjansa jota oli kirjoittanut mieheni syntymästä asti. Ajattelin että ihana ja omaperäinen lahja,kunnes..aloimme lukea kirjaa illalla mieheni kanssa ja teksti oli järkyttävää. Todella törkeää,vastenmielistä luettavaa. Anoppi oli kirjoittanut ylös mieheni joka ikisen mokan minkä tämä oli elämässään tehnyt,kuvaillut ne yksityiskohtaisesti ja haukkui miestäni,omaa poikaansa saamattomaksi,laiskaksi ja muuten vain huonoksi.

Anoppi oli myös kirjoittanut sinne minusta ja sukulaisistani erittäin halveksivaan sävyyn. Hän oli kirjoittanut sinne pitkät litaniat mieheni teiniaikaisesta tyttöystävästä,kuvaillut yksityiskohtaisesti miten oli joskus kuunnellut oven takana kun he harrastivat seksiä ja kirjoitti että minä olen exään verrattuna niin lapsellinen ja typerä enkä koskaan tule vetämään vertoja mieheni ensirakkaudelle. Lisäksi anoppi oli joskus löytänyt mieheni huoneesta kondomipaperin tämän asuessa vielä kotona (eli siis tämän entisen tyttöystävän ajoilta), oli säästänyt sitä kaikki nämä vuodet ja antoi sen meille kirjekuoressa tämän päiväkirjan mukana. Siis MILLAINEN ihminen tekee näin?? Säästää poikansa huoneesta löytämänsä kortsupaperin?? Kirjeessä oli myös kuvailtu tarkkaan miten hirveä asuntomme on hänen mielestään,miten huono äiti olen ja miten koko mun puolen suku on keskiluokkaista roskasakkia.

Ja ämmä vielä hymyili lahjaa antaessaan,kippis vaan! Ilmoitin haaskalle puhelimessa että mun kotiini ei tarvitse astua enää jalallaankaan.

Anoppi itse on perse täynnä velkaa,mutta mersulla on vaan ajeltava ja maailmalla matkustettava ja vaatteet pitää olla sävy sävyyn sisustuksen kanssa. Jätti mieheni isän kun oli kuulemma vätys mieheksi (tavallinen työtätekevä keski-ikäinen mies) ja roikottaa bnyt kainalossaan eläkeikäistä playboyta joka maksaa viulut. Narsistiko..??

No tää kyllä vetää aika hiljaiseksi... *kiittää omaa IHANAA anoppiaan hiljaa mielessään*

 

[vieras]

Ei oikeastaan. Tuntuu tosi pahalle,että anoppi on vuosia hymistellyt ja näytellyt,mutta onkin oikeasti ollut täysin erimieltä. Hääpäivänä tommonen ei hirveästi lämmittänyt. Mä en ymmärrä mitä kiksejä se sai siitä että halus mun lukevan juttuja miehen nuoruuden tyttöystävästä ja varsinkin noin intiimejä asioita. Mieheni ei myöskään ymäärtänyt mitä kiksejä hänen äitinsä on saanut ruotiessaan miehen yksityisiä asioita sivutolkulla päiväkirjassa. Mä en ainakaan ikinä edes HALUAIS kirjotella ylös mun poikani intiimejä asioita,ei ne mulle kuulu. Saati sitten antaa ne luettavaksi että lälläslää,mäpä tiedän susta kaiken.

Siis ihan karmivaa. Taisi miehelläsi olla vielä ikävemmät ajatukset. Sentään oma äiti, joka yrittänyt kahmia kaikki ylös hänen elämästään ja varsinkin negatiiviseen sävyyn kirjoitettu..

Olen tosi hämmästynyt, että joku on voinut tehdä noin.

Niinpä..se kertoo jo aika paljon että mies ITKI häpeästä äitiään kohtaan ja itkee todella,todella harvoin.

 

[Piinattu]

Me ollaa katkaistu välit anoppiin jo vuosia sitten. No ei mieheni paljoa ollut väleissä väkivaltaisen äitinsä kanssa ennen mun tapaamistakaan. Anoppi haukkui meitä kaikille, myös mun omalle äidille ja valehteli kaikkea, kuten että ei mennä kylään kun luvataan vaikka itse perui vierailuja tai ei vain avannut ovea vaikka selvästi oli kotona. Ja minusta valehteli kaikille tutuille tosi inhottavia juttuja, kuten että olen kaikkien miesten perässä oleva huora ja kukaan ei tiedä lastemme oikeaa isää ja mä käytän häntä väkisin ja ilmaiseksi lasten vahtina vaikken koskaan jättänyt lapsiamme hälle hoitoon koska mies on kertonut hänen väkivaltaisuudestaan ja oli sitä mieltä että äitinsä voisi lyödä meidänkin lapsia. Paljon muutakin inhottavaa anopii teki. Lopullinen oli se kun kuulin hänen sanovan vihaisesti meidän 2 vuotiaalle (ei tiennyt mun kuulevan) että syö perkele se leipäs tai mä tungen sen sun kurkkuun niin että tukehdut! Kun sen kuulin, menin huoneeseen ja anoppi pelästyi ja alkoi valittaa että sun kamala lellipentusi kiukuttelee... Otin lapsen ja lähdin talosta enkä enää sinne mene. Mies soitti äidilleen ja tämä raivostui ja haukkui meidät saatanoiksi ja uhkasi tappaa lapsemme! Mies sanoi hälle että ämmän on paras pysyä kaukana koko maidän perheestä tai hankimme lähestyskiellon ja tämän jälkeen ei pidetä mitään yhteyttä. Nyt en ei olla nähty muutamaan vuoteen, mutta tutut näkevät hänet välillä jossain ja vieläkin anoppi haukkuu meitä. Tämä juttu on tosi.

 

[ohhoh]

Toi päiväkirjajuttu oli kamala... Oliko anoppi ollut siis aiemmin ihan normaali? Miten anoppi kommentoi asiaa teille?

 

[memmi]

Sympatiat kaikille joilla on kamala anoppi! Itse olen kärsinyt kamalasta anopista jo yli 7 vuotta ja muutaman kerran välien katkaiseminen on ollut todella lähellä. Mieheni olisi katkaissut jo mutta lasten takia ollaan yritetty. Nyt olen alkanut huomaamaan kuinka vanhempi siis 7-v lapsi 'suojelee' minua mummoltaan. Ei esim. kerro mummolle sellaisia asioita, jotka saisi sen pahalle mielelle. Lapsi ei pysty esim. juttelemaan toisista isovanhemmistaan mummolle mitään. Arvatkaapa tuntuuko pahalle lapsen puolesta? Kumpiko se nyt sitten onkaan parempi: katkaista välit kokonaan vai kärsiä itse ja antaa asian vaikuttaa lapsiinkin?

 

[vieras]

Toi päiväkirjajuttu oli kamala... Oliko anoppi ollut siis aiemmin ihan normaali? Miten anoppi kommentoi asiaa teille?

No aiemmin oli ihan ok välit,ei erityisen lämpimät mutta kuitenkin että kyläiltiin puolin ja toisin. Anopin mielestä ymmärsimme hänet väärin,mutta miten toi ois pitänyt ymmärtää?? Ei pyytänyt anteeksi.

 

[aika katkera lapsi]

Memmi,

Tuota samaa mekin täällä pohditaan, että mitä on vaakakupissa, jos toisaalta haluaisi antaa lapsilleen jonkinlaisen suhteen omaan isoäitiinsä eikä haluaisi että ne aikuisina harmittelee kun eivät ole isoäitiä tunteneet. Toisessa vaakakupissa painaa se, että mitä jos suhde isoäitiin tekeekin lapsillemme enemmän pahaa kuin hyvää.

Äitini (joka siis leikkasi ne lastemme vauvahiukset kielloistamme piittaamatta jms jms) on koko ikänsä ollut myös syömishäiriöinen ja torpedoinut koko perheemme ruokahetket ja muutenkin vahtinut meidän lasten syömisiä, lihomisia, kuntoiluja. On todella ihme, etten itse kärsi syömishäiriöistä, on kai sattunut suojaavat geenit siltä osin minulle valikoitumaan. Nyt kun leikki-ikäiset lapsemme ovat olleet mummolla hoidossa, hän tuuppaa ne aivan ähkyyn ruokaa ja kommentoi 2 vuotiasta(!) tyttöämme epämiellyttävään sävyyn. Esim. kuinka työlle tulee kauniit juoksijan pohkeet... (häh?) ja että kyllä tyttömme voi vielä syödä, ei ole vaaraa kun on niin hoikka (häh, häh?). Inhottavaa, todella.

Pelkään siis, että mummo sopottaa omia sairaita laihdutusjuttujaan lapsillemme heti kun he kasvavat sen verran että jotain ymmärtävät. (Esim. on minulle kun olin vielä lapsi sanonut useaan kertaan, että jos olen sanonut että on huono olo, tai jos syömisen jälkeen olen kommentoinut että tulimpa täyteen, niin äitini on kommentoinut että MENE OKSENTAMAAN, SE HELPOTAA! Siis voitteko käsittää! Sanomattakin on selvää, että äitini oksentelee useita kertoja päivässä, melkein aina aterian jälkeen ja usein myös jos joutuu stressitilanteeseen.

Pelkään myös, että mummo tuputtaa omia esim. uskonnollisia näkemyksiään lapsillemme, vaikka me sen erikseen kieltäisimme häneltä.

Mummo kun ei kunnioita meidän vanhempien elämänkatsomusta tai toiveitamme siitä, mitä lapsillemme opetetaan. Mielestäni marssijärjestys on kuitenkin selvä: Vanhemmat päättävät ja lähipiiri tottelee mitä lasten hoitamiseen tulee.