Katkeran akan tilitystä

[Heidid]

Meillä ollaan relun vuoden ajan yritetty kakkosta. Mies tuntuu ottavan lungisti, mutta minä olen riekaleina. Joka kuukausi minun maailmani musertuu ja joka kerta kun kuulen vauvauutisen tai näen raskaanaolevan iskee kademieli tikareitaan. En pysty oikein edes olemaan raskaanaolevien seurassa. Kaikkien kyselyt seuraavasta vauvasta saavat minut itkemään sisällä. Kenellekkään kun en tahdo kertoa tästä kun en haluaisi olla viallinen ja sääliteltävä. Miehen kanssa asiasta ei voi edes keskustella koska hän vain käskee olemaan stressaamatta ja nauttimaan lapsestamme, mutta niin oikeassa kun hän onkin saa hän minut vielä syvemmälle itsesääliin enkä pysty puhumaan kenenkään kanssa asiasta. Minusta onkin tullut katkera akka.

 

[kpOA]

Katkeruus on sinun valintasi.

 

[soja]

sekundääristä lapsettomuutta. Mee juttelee tonne lapsettomuuspalstalle? itsekin jotain tollasta kokeneena ymmärrän tuskan. Mutta ei kyllä kannattaisi katkeroitua!

 

["vieras"]

Katkeruus on sinun valintasi.

Joskus ehkä joo katkeruus on valinta. Mutta ihan näin yleisesti elämän vaikeuksissa jos joudut tilanteeseen josta et pääse pois ja sinut puristetaan vuosien ajan henkisesti niin ahtaalle että lähes kuolet niin ainoa vaihtoehto selvitä voi olla kovettaa itsensä ja katkeruus voi seurata vaikkei haluaisikaan.
"On asioita niin kipeitä ja vaikeita ettei niistä puhumalla selviä"