...mutta ei muista niitä satojatuhansia työmatkalaisia aamuisin, joilla on talviajan ansiosta valoisammat aamut.
Lisäksi, vaikka ei kesäaikaan siirrytäkään, niin kyllä kesällä ja kesäaamuisin valoa riittää joka tapauksessa, mutta siihen on ratkaisu:hotelliverhot.
Kommentti: Kiitos sinulle Anne Berner – jos talviaika voittaa, unohtakaamme ihanat valoisat kesäyöt!
Jos talviaika voittaa, se tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa kesäillat pimenevät jo ennen aikojaan. Kuva Kitisenjoen rannalta. (KUVA: ELLA KIVINIEMI / HS)
Julkaistu: 26.3. 15:35
KOMMENTTI
EU-parlamentti päätti tänään, että kellojen siirtely on pian historiaa. Tätähän me olemme odottaneet – vai olemmeko sittenkään, kysyy Ilta-Sanomien toimittaja Katri Utula.
Kellojen siirtely loppuu vihdoin! Jee, tätä on odotettu!
Vai onko? Onko nykyinen tilanne ollut sittenkään niin paha kuin me olemme tähän saakka kuvitelleet?
Nimittäin mielipiteet saattavat muuttua varsin nopeasti, kun tilanne todella konkretisoituu.
EU-parlamentti päätti siis tänään, että kellojen siirtely on pian historiaa. Pian nähdään, elämmekö jatkossa pysyvässä kesä- vai talviajassa.
Jos liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vakaasti ajama talviaika voittaa, se tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa kesäillat pimenevät jo ennen aikojaan: hyvästi heinäkuun valoisat mökki-illat ja elokuun ihanat rapujuhlat.
Kesäinen aamuvalo sen sijaan sukeltaa verhojen raosta jatkossa niin aikaisin kasvoihin, että koko Suomi on hereillä viimeistään neljältä aamuyöstä.
Kiitos siitä teille unitutkijat, jotka toivotte suomalaisille vähemmän unihäiriöitä.
Ja kiitos siitä sinulle Anne Berner, joka perustelet asiaa arvopaperimarkkinoiden toimivuudella – juuri sillä, josta monet hyvinvointi- ja urheilualan vaikuttajat varoittivat meitä.
Markkinatalous ei saisi missään nimessä olla se peruste, jolla tämä päätös kaamosmasennuksesta, mielenterveysongelmista ja liikkumattomuudessa kärsivässä pohjolassa pitäisi tehdä.
Liikkuuko Anne Berner iltaisin ulkona? Ymmärtääkö hän lainkaan, millaisia vaikutuksia sillä on, jos Etelä-Suomessa on jopa 400 tuntia vähemmän valoisaa, aktiivista ilta-aikaa vuodessa?
Berner siis ilmoitti helmikuussa, että parhaimpana vaihtoehtona pysyväksi ajaksi valtioneuvosto pitää talviaikaa.
– Suomen kannan valmistelussa on kuultu laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Kuulemisissa on tullut esiin sekä talvi- että kesäajan valintaa tukevia perusteluja, ministeri Berner sanoi tuolloin tiedotteessa.
Talviajan valintaa puoltaa hänen mukaansa kansanterveys – kyllä, luitte oikein.
Pysyvässä talviajassa illat siis olisivat nykyistä hämärämpiä maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, mikä ehkäisisi Bernerin saamien tietojen mukaan unirytmin ja unen häiriöitä.
Haluan tietää, miten tämä voi edes olla mahdollista?
Paremmat iltaliikunnat, paremmat unet. Pidemmät aamuyön pimeät tunnit, pidemmät unet. Näin se kaiken järjen mukaan pitäisi mennä.
Mutta ennen kaikkea pysyvää talviaikaa perustellaan juuri arvopaperimarkkinoiden toimivuudella, sillä mahdollisimman pieni aikaero muun Euroopan kanssa edistäisi liikesuhteiden hoitamista.
Pysyvällä kesäajalla puolestaan katsottaisiin olevan myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen ja ilta-aikaan ajoittuvan liikunnan harrastamiseen.
Tämän pitäisi painaa vaakakupissa aivan erityisen paljon – nimittäin valtion liikuntaneuvosto on jo nyt huolissaan siitä, miten yhä lisääntyvän liikkumattomuuden kustannukset ovat yli 3,2 miljardia euroa vuodessa.
Liikkumattomuutta ei ole varaa lisätä enää yhtään, ja liikunnan ja valon vaikutukset mielenterveyteen ovat kiistattomat.
Useimpien ihmisten vapaa-aika sijoittuu työpäivän jälkeiseen aikaan ja on laskettu, että kellojen siirtäminen tunnilla taaksepäin vähentäisi iltojen valoisaa vapaa-aikaa keväisin, kesäisin ja syksyisin Etelä-Suomessa yli 200 tunnilla ja Lapissakin noin 150 tunnilla.
Elokuun loppupuolella aurinko laskee noin klo 21. Jos kesäajasta luovutaan, aurinko laskee jo kello 20.
Kumpi siis painaa vaakakupissa enemmän: ihmisten hyvinvointi vai liikesuhteiden hoitaminen? Siihenhän tämä keskustelu kiteytyy.
Kumpi siis painaa vaakakupissa enemmän: ihmisten hyvinvointi vai liikesuhteiden hoitaminen? Siihenhän tämä keskustelu kiteytyy.
Suomen kanta on valmisteltu valtioneuvostossa ja sitä on käsitelty EU-lainsäädännön valmistelua tukevissa jaostoissa.
Saa nähdä, mihin tämä päättyy, mutta se on selvää, että purematta en minkäänlaista talviaikapäätöstä niele.
Ja lopullisen päätöksen tekeminen tuskin on aivan yksinkertainen.
EU-parlamentin esityksen mukaan EU-jäsenmaat päättäisivät itse, kumpaan aikaan ne jäisivät.
Parlamentti kannattaa luopumista kellojen siirtelystä vuodesta 2021 alkaen, mutta kellojen siirtelyn lopettaminen voi edetä kuitenkin vasta sitten, kun jäsenmaat löytävät yhteisymmärryksen.
Näin ei näytä käyvän aivan heti, sillä asia ei tiettävästi ole juuri edennyt Romanian puheenjohtajakaudella.
Kesäaikaa suosivat maat siirtäisivät kellojaan viimeisen kerran maaliskuussa vuonna 2021 ja talviaikaan jäävät saman vuoden lokakuussa.
Katri Utula
Lisäksi, vaikka ei kesäaikaan siirrytäkään, niin kyllä kesällä ja kesäaamuisin valoa riittää joka tapauksessa, mutta siihen on ratkaisu:hotelliverhot.
Kommentti: Kiitos sinulle Anne Berner – jos talviaika voittaa, unohtakaamme ihanat valoisat kesäyöt!
Jos talviaika voittaa, se tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa kesäillat pimenevät jo ennen aikojaan. Kuva Kitisenjoen rannalta. (KUVA: ELLA KIVINIEMI / HS)
Julkaistu: 26.3. 15:35
KOMMENTTI
EU-parlamentti päätti tänään, että kellojen siirtely on pian historiaa. Tätähän me olemme odottaneet – vai olemmeko sittenkään, kysyy Ilta-Sanomien toimittaja Katri Utula.
Kellojen siirtely loppuu vihdoin! Jee, tätä on odotettu!
Vai onko? Onko nykyinen tilanne ollut sittenkään niin paha kuin me olemme tähän saakka kuvitelleet?
Nimittäin mielipiteet saattavat muuttua varsin nopeasti, kun tilanne todella konkretisoituu.
EU-parlamentti päätti siis tänään, että kellojen siirtely on pian historiaa. Pian nähdään, elämmekö jatkossa pysyvässä kesä- vai talviajassa.
Jos liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vakaasti ajama talviaika voittaa, se tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa kesäillat pimenevät jo ennen aikojaan: hyvästi heinäkuun valoisat mökki-illat ja elokuun ihanat rapujuhlat.
Kesäinen aamuvalo sen sijaan sukeltaa verhojen raosta jatkossa niin aikaisin kasvoihin, että koko Suomi on hereillä viimeistään neljältä aamuyöstä.
Kiitos siitä teille unitutkijat, jotka toivotte suomalaisille vähemmän unihäiriöitä.
Ja kiitos siitä sinulle Anne Berner, joka perustelet asiaa arvopaperimarkkinoiden toimivuudella – juuri sillä, josta monet hyvinvointi- ja urheilualan vaikuttajat varoittivat meitä.
Markkinatalous ei saisi missään nimessä olla se peruste, jolla tämä päätös kaamosmasennuksesta, mielenterveysongelmista ja liikkumattomuudessa kärsivässä pohjolassa pitäisi tehdä.
Liikkuuko Anne Berner iltaisin ulkona? Ymmärtääkö hän lainkaan, millaisia vaikutuksia sillä on, jos Etelä-Suomessa on jopa 400 tuntia vähemmän valoisaa, aktiivista ilta-aikaa vuodessa?
Berner siis ilmoitti helmikuussa, että parhaimpana vaihtoehtona pysyväksi ajaksi valtioneuvosto pitää talviaikaa.
– Suomen kannan valmistelussa on kuultu laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Kuulemisissa on tullut esiin sekä talvi- että kesäajan valintaa tukevia perusteluja, ministeri Berner sanoi tuolloin tiedotteessa.
Talviajan valintaa puoltaa hänen mukaansa kansanterveys – kyllä, luitte oikein.
Pysyvässä talviajassa illat siis olisivat nykyistä hämärämpiä maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, mikä ehkäisisi Bernerin saamien tietojen mukaan unirytmin ja unen häiriöitä.
Haluan tietää, miten tämä voi edes olla mahdollista?
Paremmat iltaliikunnat, paremmat unet. Pidemmät aamuyön pimeät tunnit, pidemmät unet. Näin se kaiken järjen mukaan pitäisi mennä.
Mutta ennen kaikkea pysyvää talviaikaa perustellaan juuri arvopaperimarkkinoiden toimivuudella, sillä mahdollisimman pieni aikaero muun Euroopan kanssa edistäisi liikesuhteiden hoitamista.
Pysyvällä kesäajalla puolestaan katsottaisiin olevan myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen ja ilta-aikaan ajoittuvan liikunnan harrastamiseen.
Tämän pitäisi painaa vaakakupissa aivan erityisen paljon – nimittäin valtion liikuntaneuvosto on jo nyt huolissaan siitä, miten yhä lisääntyvän liikkumattomuuden kustannukset ovat yli 3,2 miljardia euroa vuodessa.
Liikkumattomuutta ei ole varaa lisätä enää yhtään, ja liikunnan ja valon vaikutukset mielenterveyteen ovat kiistattomat.
Useimpien ihmisten vapaa-aika sijoittuu työpäivän jälkeiseen aikaan ja on laskettu, että kellojen siirtäminen tunnilla taaksepäin vähentäisi iltojen valoisaa vapaa-aikaa keväisin, kesäisin ja syksyisin Etelä-Suomessa yli 200 tunnilla ja Lapissakin noin 150 tunnilla.
Elokuun loppupuolella aurinko laskee noin klo 21. Jos kesäajasta luovutaan, aurinko laskee jo kello 20.
Kumpi siis painaa vaakakupissa enemmän: ihmisten hyvinvointi vai liikesuhteiden hoitaminen? Siihenhän tämä keskustelu kiteytyy.
Kumpi siis painaa vaakakupissa enemmän: ihmisten hyvinvointi vai liikesuhteiden hoitaminen? Siihenhän tämä keskustelu kiteytyy.
Suomen kanta on valmisteltu valtioneuvostossa ja sitä on käsitelty EU-lainsäädännön valmistelua tukevissa jaostoissa.
Saa nähdä, mihin tämä päättyy, mutta se on selvää, että purematta en minkäänlaista talviaikapäätöstä niele.
Ja lopullisen päätöksen tekeminen tuskin on aivan yksinkertainen.
EU-parlamentin esityksen mukaan EU-jäsenmaat päättäisivät itse, kumpaan aikaan ne jäisivät.
Parlamentti kannattaa luopumista kellojen siirtelystä vuodesta 2021 alkaen, mutta kellojen siirtelyn lopettaminen voi edetä kuitenkin vasta sitten, kun jäsenmaat löytävät yhteisymmärryksen.
Näin ei näytä käyvän aivan heti, sillä asia ei tiettävästi ole juuri edennyt Romanian puheenjohtajakaudella.
Kesäaikaa suosivat maat siirtäisivät kellojaan viimeisen kerran maaliskuussa vuonna 2021 ja talviaikaan jäävät saman vuoden lokakuussa.
Katri Utula
